Suosituksia Suosituksia


Maailman suurin ongelma

Epämiellyttävien ja ahdistavien asioiden ajattelua pyritään ymmärrettävästi välttelemään. Ilmastonmuutos on tällainen asia, mutta marraskuussa kirjasto nostaa kissan pöydälle ja antaa henkistä tukea ilmastoahdistuksen piinaamille.

Huoli huomisesta

Miten maailma loppuu?Maapallon elinkelpoisuudesta kannattaa ilman muuta olla hieman huolissaan, sillä toistaiseksi elämää ei ole löydetty mistään muualtakaan maailmankaikkeudesta. Vaikka ihmisen ajattelemattomuus tekeekin hallaa hauraalle planeetallemme, on sillä muitakin uhkatekijöitä.

Jussi Viitalan kirjassa Miten maailma loppuu? pyöritellään kaikenlaisia tapoja, joilla ihmiskunnalle voisi käydä köpelösti. Supertulivuoren räjähtäminen kenties riittäisi, mutta jos aiemmista tapauksista voi mitään päätellä, ei sellaista ole tiedossa ehkä reiluun 100,000:n vuoteen.

Valtava meteoriitti pyyhkäisi aikoinaan dinosaurukset pois maan kamaralta, joten ehkä niin voisi käydä meillekin? Viitalan mukaan seuraavan kerran voi käydä hassusti vuonna 2880, jolloin tästä ohi porhaltaa 1,1-kilometrinen asteroidi. Sen osumismahdollisuudet ovat korkeintaan 0,33 prosenttia.

Viitala käsittelee joitain muitakin tapoja, joilla universumi voisi hävittää ihmiset, mutta valitettavasti suurin uhka selviytymisellemme olemme me itse. Samaan johtopäätökseen on päätynyt näyttelijä Leonardo DiCaprio,Before the flood joka tähdittää dokumenttia Before the Flood. Hän käy paikan päällä todistamassa Grönlannin jäätiköiden sulamista, Tyynenmeren saaria nielevää merenpinnan nousua ja Sumatran sademetsien hävittämistä palmuöljyviljelmien tieltä.

Ympäristötuhojen lopettamisen tekee vaikeaksi toisaalta äärimmäinen köyhyys ja toisaalta äärimmäinen rikkaus. DiCapriolle selviää, että Intiassa elää 300 miljoonaa ihmistä ilman sähköä ja että siellä on saatavilla runsaasti hiiltä, joka on sekä halpaa että hyvin vahingollista ympäristölle. Intialaiset ovat energiantarpeineen niin sanotusti puun ja kuoren välissä.

Lisäksi dokumentti antaa vahvasti ymmärtää, että fossiilisilla polttoaineilla huikeita voittoja tahkoavat yritykset tekevät kaikkensa saadakseen kansalaiset ja poliitikot kyseenalaistamaan ihmisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Ilmastotieteilijät ovat kuitenkin murskaavan yksimielisiä ihmisen porsastelun seurauksista, mikä tarkoittaa myös sitä, että voimme tehdä asialle jotain toimimalla toisin.

Toivo tulevasta

Maapallo ja meVanha sanonta "sillä se lähtee millä on tullutkin" pätee myös ympäristöahdistukseen. Huolestuttavat uutiset ja sieltä täältä poimitut tiedonjyväset saavat maailmanlopun näyttävän pysäyttämättömältä. Tankkaamalla kunnollista, tutkittua tietoa syttyy kuitenkin toivonkipinä. Hirveistä haasteista huolimatta vielä ei ole myöhäistä estää täystuhoa.

Pekka Borgin ja Maria Joutsenvirran kirja Maapallo ja me : luonnonvarat ja kasvun rajat kertoo tiiviisti ja kansantajuisesti nykytilanteesta. Kirjassa havainnollistetaan muun muassa, kuinka paljon luonnonvaroja pihvilihan tuottamiseen kuluu ja miksi luomuviljely kannattaa.

Muutoksen avaimet ovat käsissämme. Voimme sopeuttaa elämäntapaamme kestävämmälle pohjalle. Voimme vaatia politiikkaa, joka vähentää päästöjä ja öljypohjaisten tuotteiden käyttöä. Borg ja Joutsenvirta antavat vinkkejä niistä asioista, joista olisi syytä pitää meteliä. Kun tiedämme mitä tehdä ja käymme toimeen, pääsemme pyristelemään irti hahmottoman ahdistuksen otteesta.

Päin helvettiä?Apua tuskaan tuo myös Panu Pihkalan kirja Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo. Pihkala kuvailee erilaisia tunteita ja reagointitapoja, joita ilmastonmuutos ihmisissä herättää. Ei ole kenenkään etu, jos romahdamme syyllisyyden ja häpeän painon alle. Kirjan toinen puolisko käsitteleekin toivoa sen kaikissa tyylilajeissaan ja auttaa purkamaan ahdistuksen aiheuttaman lamaannuksen.

Mutta mitä iloa pienen Suomen teoista on, jos Kiinan ja Yhdysvaltojen kaltaisia suursaastuttajia ei saada kuriin? Risto Isomäen mukaan paljonkin. Kirjassaan Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen hän kuvailee erilaisia ilmastoystävällisiä teknologioita, joita maassamme on innovoitu. Niiden leviämisellä yleiseen käyttöön olisi valtava vaikutus.

Esimerkiksi uusien kasviproteiinien kehittely auttaa vähentämään lihansyöntiä. Uusilla ympäristöystävällisemmillä kasvikuiduilla voidaan korvata osa vesisyöpöstä puuvillan viljelystä. Näillä ja muilla ekotuotteilla on potentiaalia niin planeetallemme kuin Suomen taloudenkin pelastamiseksi.

Kirjoittanut: Sampo Koivula, Vilppulan kirjasto, 10/2019

Suositellut teokset

1-5 / 5
3121991
Kirja:Miten maailma loppuu?:2011
Tekijä: Viitala, Jussi
Vuosi: 2011
3665639
Kirja:Maapallo ja me : luonnonvarat ja kasvun rajat:2015
Tekijä: Borg, Pekka, kirjoittaja
Vuosi: 2015
4043153
Kirja:Päin helvettiä? : ympäristöahdistus ja toivo:2017
Tekijä: Pihkala, Panu, kirjoittaja
Vuosi: 2017
4436389
Kirja:Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen:2019
Tekijä: Isomäki, Risto, kirjoittaja
Vuosi: 2019

Uusimmat

1-10 / 19

Jos pidät pelaamisesta...

Jos pidät pelaamisesta, niin..

Maailman suurin ongelma

Epämiellyttävien ja ahdistavien asioiden ajattelua pyritään ymmärrettävästi välttelemään. Ilmastonmuutos on tällainen asia, mutta marraskuussa kirjasto nostaa kissan pöydälle ja antaa henkistä tukea ilmastoahdistuksen piinaamille.

3D:n teoriaa ja käytäntöjä

Vinkkejä 3D-mallinnuksen ja -sovellusten oppien ensiaskeleita ottavalle.

Loatut

Sanalla "loka" tarkoitetaan kuraa, liejua ja saastaa, mutta sitä voi saada päällensä myös kuvainnollisesti. Lokakuussa kamppaillaan lokaantuneen maineen kanssa tai yritetään pitää se puhtaana.

Matkalla ajassa

Syyskuussa sotkeennutaan ajan kulkuun tavalla tai toisella. Mitä vastuuttomampi ja vaarallisempi aikahyppy on, sitä parempi tarina siitä jää (selviytyjille) kerrottavaksi.

Helposti hyvää

Maailma on täynnä ihmeellisiä tarinoita, jotka ovat kyllä kiinnostavia, mutta samalla myös pitkiä kuin nälkävuosi. Elokuussa mennään häpeilemättä siitä, mistä aita on vähän matalampi ja nautitaan kirjoista vaihtoehtoisissa muodoissa.

Kohtaamisia

Kesällä kirjasto tarjoaa tarinoita erilaisten ihmisten kömpelöistä kohtaamisista. Joskus niistä syntyy jotain kaunista, joskus melko pahaa jälkeä.

Lapsilta kielletty

Keväällä kukat ja mehiläiset ilmaantuvat teiden varsille ja puheisiin. Näinpä kirjastokin tarjoaa kirjoja, joita saa lukea posket punoittaen ja mielellään vähän salaa.

Suureen maailmaan

Vastuut ja velvollisuudet sitovat tylsät aikuiset paikoilleen. He eivät samoile Kambodžan viidakoissa tai lähde määräaikaiseen työhön Espanjaan. Nuoret tekevät niin, koska he voivat. Huhtikuussa maailma kutsuu ja kirjasto vastaa.

 

Sarjakuvien Suomi

On maamme köyhä, siksi jää, mutta piirustuspaperista ei sentään ole ollut pulaa. Maaliskuussa luetaan sarjakuvia, joissa Suomi on vahvasti edustettuna.