Kuka sinä olet?
Riippuu kysyjästä – olen joko epäonnistunut työtön tieteentekijä (FM Tomi Leppänen), tamperelaisen alakulttuurin varjoissa hiiviskelevä umpihankiliitäjä (Kalevi Suopursu), Aavikko-yhtyeen rumpalin kehno kaksoisolento (Tomi Leppänen) tai sukuni musta lammas (Tomi), joka ei ole vieläkään ymmärtänyt, että Leppänen on niin harvinainen nimi, että sen viljelemistä ei sovi näinä talouden nollakasvun vaikeina aikoina varjella.

Koska kävit viimeksi kirjastossa - ja miksi?
Joka kymmenes vuosi korviini tulvahtaa baritonilaulaja Georg Otsin (1920-1975) syvältä kumpuava ääni, joka erinäisiä harhapolkuja pitkin tuo mieleen Mellotron-kosketinsoittimen magneettinauhoille tallennetut munkkikuoroiset mumimat (male choir). Metson musiikkiosastolle kävi tieni, kun kävin kirjastokorttia vilauttamalla hankkimassa lukupöydälle Kulle Raigin raapustaman opuksen nimeltä Saaremaa valss (2002).

Kerro lyhyesti aiheesta Minä ja musiikki?
Erilaiset ”minä ja” –kombinaatiot tuovat eittämättä mieleen viihdetaiteilija Tommi Pekka Läntisen, mutta en halua palata syvälle sydämen sattumiin, vaan 90-luvun Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle, joka minulle yhä edelleen edustaa ainoaa kevään valon pilkahdusta Vantaan henkisessä kulttuurielämässä.

Mitä musiikkia kuuntelit viimeksi?
Ruotsalainen musiikkipalvelu Spotify rynnisti joulukuun kuudes päivä silmilleni, mutta ei piiskannut minua veteraaneista, Edvin Laineesta tai hernerokasta, vaan siitä tosiseikasta, että viihdeimperiumin guilty pleasure nimeltä Chris Rea on pyörinyt hopeisella tarjottimellani jo liian pitkään. On the beach!

Missä viihdyt parhaiten?
Matkalla kun pakenen arkea: kesäisin pyörällä, talvisin autolla. Pelkääjän paikalla, tarakalla. Keväisin kiipeän latvaan ja syksyisin tipun puusta.

Missä olet hyvä?
Tiina sanoo, että olen hyvä tiimityöskentelyssä, tapahtumien organisoimisessa ja järjestämisessä, ihmisten tsemppaamisessa, biisien kirjoittamisessa, musiikkivideoiden tekemisessä ja esiintymisessä. Isä sanoo: mene jo oikeisiin töihin.

Mikä levy kannattaisi ehdottomasti kuunnella?
Paavo Matti Väyrysen tapaan vedän rohkean törkeästi tässä kohtaa kotiinpäin ja suosittelen turkulaisen Ville A.E. Suopajärven yhtyeen, Puisten heilojen, uusinta julkaisua Kuu paistaa risukasaan (2019), joka hivelee niin iskelmän, popin, kuin myös 90-luvun taiderockin piinaavia ystäviä. Luvassa on paljon sointuja, vierailevia laulajia sekä kiinalaisesta luonto-lyriikasta inspiroitunutta tekstiä.

Haluatko sanoa vielä jotakin?
Suosittelen Elävästä arkistosta Ylen vanhoja dokumenttielokuvia, jotka ovat postmodernille some-aikakauden ihmiselle piinaavan pitkäpiimäisiä, tarpeettoman tylsiä ja ummehtuneen hapankorpun hajuisia – eli juuri oikeanlaisia kulttuurinautintoja. Omaa estetiikkaa liippaa läheltä dokumentti Metson näköinen kirjasto (1986), jossa jo sangen eläköityneet Raili ja Reima Pietilät muistuttavat henkisellä läsnäolollaan meitä sellaisesta lankapuhelimien menneestä, jossa jokaista ihmiselämän ohikiitävää sekuntia ei tarvitse käyttää hengittämiseen.

Kiitos haastattelusta!

1/2020