Suosituksia Suosituksia

Tampere Filharmonia 90 vuotta

Orkesterikonsertit ovat jatkuneet keskeytyksettä Tampereella vuodesta 1930 lähtien, soitto ei tauonnut sotienkaan aikana. 2020 on Tampere Filharmonian 90-vuotisjuhlavuosi.

Ensimmäisiä orkesteriviritelmiä

Tamperelainen amatööriorkesteri vuodelta 1893Erilaisia soittokuntia oli toiminut Tampereella jo pitkään, mutta ensimmäisinä nykykäsityksen mukaisina orkestereina voidaan pitää vasta 1800-luvun lopulla syntyneitä orkestereita. Useimmiten melko lyhytikäisiksi jääneisiin amatööriorkestereihin pestattiin välillä myös ammattimuusikoita ja orkesterinjohtajia. Aivan ensimmäinen sinfoniakonsertti, ”yhteyssoittokonsertti”, Tampereella lienee ollut Haydnin D-duuri sinfonia (mahdollisesti nro 104) 16.2.1881, jonka esitti 1878 Tampereelle asettuneen saksalaissyntyisen Ernst Schnéevoigtin johtama ”kapelli” täydennettynä paikallisilla avustajilla.

1890-luvulla Tampereella toimineeseen orkesteriin palkattiin kaupungin tuella saksalaisia ja tsekkiläisiä muusikoita ja vuosikymmenen lopulla orkesteria kävivät vierailijoina johtamassa muun muassa Jean Sibelius ja Robert Kajanus. Tämänkin orkesterin toiminta tyrehtyi uudelle vuosisadalle tultua.

Vuonna 1921 perustettu Suomen Musiikkeriliiton Tampereen osasto muodosti orkesterin, jonka tavoitteena oli Ilmari Weneskosken johdolla tarjota kokonaisia konserttisarjoja. Säännöllinen konserttitoiminta ei kuitenkaan silloinkaan jatkunut. 1920-luvun lopun yritykset saada kaupunkiin orkesteri kaatuivat muusikko- ja rahapulaan. Muusikkopula helpottui 1920-1930-lukujen vaihteessa muun muassa siitä syystä, että mykkäelokuvia säestäneiden muusikoiden työt loppuivat äänielokuvien tultua.

Tampereen orkesteri

Elias KiianmiesLokakuussa 1929 kaupungin musiikkilautakunta nimitti soiton- ja laulunjohtajaksi säveltäjä Elias Kyanderin (myöhemmin Kiianmies). Hänen johdollaan orkesteri- ja konserttitoimintaa hoitamaan perustettiin joulukuun lopussa 1929 Tampereen kaupungin orkesteriyhdistys, joka muodosti jäsenistään orkesterin. Tämä oli vihdoin se pysyvä orkesteri, jonka toiminta on jatkunut katkeamatta näihin päiviin saakka. Elias Kyander toimi orkesterin johtajana sen ensimmäiset vuodet, 1930-1932.

Vasta perustetun orkesteriyhdistyksen toiminta oli ripeää, sillä ensimmäinen julkinen esiintyminen tapahtui jo loppiaisena 1930. Loppiaiskonsertin ohjelmassa oli muun muassa Erkki Melartinin Sursum corda ja Laatokan lauluja, Selim Palmgrenin Rekiretki (sarjasta Kuvia Suomesta, op24), Väinö Hannikaisen Karhunpoika sekä Kyanderin itsensä säveltämiä lauluja. Osittain samansisältöinen konsertti esitettiin seuraavana sunnuntaina kansankonsertin nimellä. Ensimmäisessä sinfoniakonsertissa 22.1.1930 ohjelmassa oli Beethovenin Fidelio-alkusoitto, Beethovenin pianokonsertto nro 2 B-duuri (solistina Helvi Mäkinen-Sjöblom) ja Mozartin sinfonia no 41 C-duuri (Jupiter).

Tampere Filharmonia esittää 90-vuotisjuhlavuotensa aluksi tammikuussa 2020 sekä kansankonsertin että ensimmäisen sinfoniakonsertin ohjelman.

Ammattimuusikoiden osuus soittajissa lisääntyi nopeasti ja samalla kasvoi soittajien ammattitaidon vaatimus. Kaupungin panostus orkesteriin lisääntyi ja vähitellen kuljettiin kohti orkesterin kunnallistamista. Sotien jälkeisessä orkesterissa 1940-luvulla soittajien lukumäärä oli jo noin 40, kun se alkuvuosina vaihteli 20-30 välillä.

Tampereen kaupunginorkesteri

Tampereen kaupunginorkesterin ensimmäinen konsertti Raatihuoneella vuonna 1947Kesällä 1945 musiikkilautakunta jätti kaupunginvaltuustolle orkesterin perustamiskirjeen, mutta vasta seuraavana kesänä saatiin valtuuston päätös. Sen mukaan maamme kolmas kunnallinen orkesteri aloittaisi Tampereella 1.1.1947. Orkesteriyhdistys lakkautettiin ja orkesterin hallinto siirtyi musiikkilautakunnalle, lisäksi kunnallistamisen myötä Tampereen orkesterin muusikot siirtyivät soittajiksi Tampereen kaupunginorkesteriin. Orkesterista tuli siten oikeasti ammattiorkesteri, vakituisen palkan lisäksi se sai ensimmäiset toimistotyöntekijänsä sekä taloudenhoitajan ja vahtimestarin.

Kaupunginorkesteri saatiin suureen tarpeeseen, sillä sen tehtäviin kuului omien konserttien lisäksi soittaa myös Tampereen molempien teattereiden musikaaleissa ja opereteissa, vasta perustetun oopperayhdistyksen oopperoissa sekä lukuisissa muissa yksittäisissä tilaisuuksissa. Omia konsertteja soitettiin kaksi viikossa: sinfoniakonsertti tai joku ns. vaativampi konsertti sekä helppotajuisempi konsertti, joka usein sisälsi myös yleisön esittämiä toivekappaleita.

Lukuisten velvoitteiden vuoksi muusikoiden vapaapäivien ja lomien sijoittelu osoittautui usein haasteelliseksi. Jatkuvaa iltatyötä vaativista ja oman ohjelmiston harjoittelua verottavista teatterisoitoista, jota kaupunginorkesterin työmäärästä oli tuolloin noin 60 %, orkesteri vapautui vasta 1970-luvun alussa, Juhani Raiskisen (1969-1973) kaudella. Tampereen teatterista siirtynyt Raiskinen kevensi työtaakkaa myös vähentämällä sinfoniakonsertteja. Lisäksi hän uudisti ohjelmistoa lisäämällä viihdekonsertteja.

Aho, Kalevi: Sinfonia n:o 4 / Paavo Rautio, Tampereen kaupunginorkesteriKonserttipaikkana oli aluksi Raatihuoneen juhlasali, mutta orkesteri esiintyi myös muun muassa Tuomiokirkossa ja työväentalon ravintolassa. Vuonna 1960 valmistui Yhteiskunnallisen korkeakoulun (myöhemmin Tampereen yliopisto) rakennus, josta kaupunginorkesteri sai tilat seuraaviksi vuosikymmeniksi, aina Tampere-talon valmistumiseen saakka.

Paavo Rautio (1974-1987) oli toinen pitkäaikainen ylikapellimestari, joka muistetaan paitsi tavastaan hioa yksityiskohtia viime minuuteille saakka myös siitä, että hän taisteli sitkeästi uuden konserttitalon saamiseksi. Taloa suunniteltaessa ja siitä päätettäessä ratkaistiin myös se, minkälaiseksi orkesterin tehtävänkuva muodostuisi tulevaisuudessa.

Tampere-talo ja Tampere Filharmonia

Tampere-talon iso saliKauan odotettu konserttitalo valmistui 1990. Tampere-talon sali on erinomainen paikka akustiikaltaan ja taipuu monenlaisiin tarkoituksiin, se on esimerkiksi mainio oopperasali. Hyvä akustiikka auttaa myös orkesteria kuulemaan omaa soittoaan ja siten parantamaan sointia. Lisäksi uusi talo tarjosi soittajille paremmat tilat harjoitella. Tampere-taloon muutettaessa syksyllä 1990 orkesterissa oli 78 soittajaa.

Usko Meriläinen sävelsi uutta Tampere-taloa juhlistamaan orkesterikonserton Aikaviiva (1989), jonka idea syntyi Kimmo Kaivannon Tampere-taloon suunnittelemasta tilataideteoksesta Sininen suora. Konsertto sisältyy Tampereen kaupunginorkesterin (johtajanaan Hannu Lintu) levylle Notkeatonline, jolla on myös orkesterin nimikkosäveltäjän Jouni Kaipaisen sävellys Notkea Keaton.

Kuormittavasta teatterisoitosta oli vapauduttu, mutta kokonaan kaupunginorkesteri ei edelleenkään ole voinut, eikä halunnut, keskittyä vain omaan konserttituotantoihin. Orkesterin työtä ja ammattitaitoa rikastuttavat yhteistuotannot mm. oopperan ja baletin kanssa sekä levytykset, tilauskonsertit ja kiertueet. Kaupunginorkesteri on myös osa kaupungin brändiä ja sen tehtävä on omalta osaltaan tehdä Tamperetta tunnetuksi.

Eri KlasKosmopoliitti ja kotimaansa Viron supertähti Eri Klas toimi orkesterinjohtajana vuosina 1998-2006. Klas oli ”oikea mies oikeaan aikaan”. Hän onnistui kaudellaan lobbaamaan orkesterista täysimittaisen 97 vakanssin sinfoniaorkesterin, edelleen ainoan sellaisen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Klasin kaudelle osuu myös vuonna 2002 tehty orkesterin nimenmuutos: kansainvälisen tason orkesteri tarvitsi kansainvälisemmän nimen, Tampere Filharmonia. Päätettyään kautensa Eri Klas nimitettiin orkesterin kunniakapellimestariksi.

Eero Kosonen

Eero Kosonen 1930-luvun puolivälissäElias Kyanderin jälkeen orkesterin johtajaksi valittiin Eero Kosonen (1932-1969), jonka kausi kaupunginorkesterin johtajana muodostui poikkeuksellisen pitkäksi, yhteensä 37 vuotta. Hänen kaudellaan harrastajaorkesterista tuli ammattimaisesti toimiva sinfoniaorkesteri. Koska alkuaikoina orkesterilla ei ollut hallinto- eikä toimistohenkilökuntaa, tuli kapellimestarin tehtäväksi kaikenlaista muutakin. Kosonen muistelee toimineensa ainakin intendenttinä, kirjeenvaihtajana, seuramiehenä ja tulkkina.

Toisen maailmansodan aikana monet soittajat ja kapellimestari joutuivat rintamalle. Kosonen sai myöhemmin siirron ilmatorjuntaupseeriksi Tampereelle, joten hänen ja vierailijoiden johtamana Tampereen orkesterin toiminta jatkui läpi sota-ajan. Jatkosodan loppuvaiheissa orkesteri oli maan ainoa toimiva sinfoniaorkesteri. Sota-ajan konserttien erityisestä luonteesta kertoi se, että ennen soiton alkua oli ilmahälytysten varalta ilmoitettava, mistä löytyy lähin pommisuoja.

Kosonen piti yhtenä tehtävänään hankkia orkesterin nuotistoon kaikki Sibeliuksen orkesteriteokset ja ilmeisesti hän onnistuikin siinä hyvin. Tampereen orkesterilla oli jo heti aloittaessaan muutenkin varsin laaja, sitä edeltäviltä orkestereilta peritty nuottikirjasto. Myöhemmin nuotistoa kartutettiin ostoin ja lahjoituksin ja erinomaisena nuotistona se palveli myös muita maamme orkestereita. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelma sisältää lahjoituksena saatuja pienoispartituureja ja nuotteja Eero Kososen omasta kokoelmasta.

Viimeisen kerran Eero Kosonen tarttui tahtipuikkoon entisen orkesterinsa edessä 91-vuotiaana, kun hän johti vuoden 1996 Sibelius-konsertissa Sibeliuksen Kevätlaulun. Hän oli johtanut saman kappaleen myös vasta kunnallistetun kaupunginorkesterin avajaiskonsertissa 9.1.1947, jolloin ohjelmassa oli pelkästään Sibeliuksen musiikkia. Kosonen kertoo kuinka ”säveltäjä itse soitti seuraavana aamuna Järvenpäästä kiittääkseen minua musiikkinsa esittämisestä”.

Muita orkesterinjohtajia

Kaupunginorkesterin/Filharmonian kulloinenkin johtaja, titteliltään ylikapellimestari tai taiteellinen johtaja, on kehittänyt orkesterin sointia ja taitoja omalla tavallaan.

Ari RasilainenAtso Almila (1987-1988) viipyi Tampereen kaupunginorkesterin johtajana vain vuoden, mutta palasi myöhemmin levyttämään orkesterin kanssa. Ari Rasilaisen (1989-1990) kaudelle osui Tampere-talon valmistuminen, vaikka uuteen taloon siirryttäessä ylikapellimestariksi vaihtui venäläissyntyinen, Yhdysvalloihin muuttanut Leonid Grin (1990-1994).

Tuomas Ollila (myöhemmin Hannikainen) (1994-1998) valitsi 27-vuotiaana Tampereen kaupunginorkesterin tultuaan valituksi sekä Tampereelle että Turkuun. Nuori kapellimestari oli huippulahjakas, mutta vielä kokematon, eikä yhteispeli orkesterin kanssa toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Molemmat kuitenkin oppivat paljon neljän vuoden aikana. Vesa Siren kertoo, miten Okko Kamu kuunteli autolla ajellessaan radiosta Sibeliuksen Pohjolan tytärtä ja yritti tunnistaa orkesteria soinnin perusteella. Okko päätyi Bostonin sinfoniaorkesteriin, mutta kuuli kappaleen loputtua, että kyseessä olikin Tuomas Ollilan johtama Tampereen kaupunginorkesteri.

Sekä yhtenä maamme eturivin kapellimestarina että taitavana viulistina tunnettu John Storgårds (2006-2009) oli toiminut Tampere Filharmonian päävierailijana 2000-2002 ja orkesteri ilahtui, kun hänet nimitettiin orkesterin ylikapellimestariksi. Valitettavasti hän viipyi Tampereella vain yhden kolmivuotiskauden.

Enescu, George: Ouverture de concert - KansikuvaSärmikkään maineessa ollut Hannu Lintu (2009-2013) aloitti Tampereella syksyllä 2009 ja oli alusta asti vahva johtaja. Lintu toimi ylikapellimestarina neljä vuotta ja nosti sinä aikana Filharmonian yhdeksi maamme huippuorkestereista. Hannu Lintu on koko uransa ajan ollut ahkera levyttäjä ja levytyksiä tehtiin myös Tampere Filharmonian kanssa, erityisesti hyvin paljon uutta musiikkia.

Santtu-Matias Rouvali (2013-) on myös kysytty uuden musiikin johtaja, hänen aiemmat lyömäsoitinopintonsa auttavat uuden musiikin vaativissa rytmeissä. Korkeatasoinen orkesteri ja poikamaisella persoonallaan tamperelaiset hurmannut Rouvali ovat loistava parivaljakko. Filharmonian Tampere-talon 1800-paikkaisen salin konsertit ovat usein loppuunmyytyjä. Kapellimestari ja orkesteri eivät tietenkään voi yksin ottaa kunniaa menestyksestä, heidän työnsä mahdollistavat ammattitaitoinen intendentti ja muu Filharmonian henkilökunta sekä suuri Tampere-talo henkilökuntineen.

Yhdessä ja yhteistyössä

Kuusinen, Asta: Synnyin soittajaksi - KansikuvaKapellimestarit ovat tietysti aina he, jotka edustavat orkesteriaan julkisuudessa, mutta, ”muusikothan sen työn tekevät konsertissa”, entisen konserttimestarin Janne Marttilan sanoin. Viulisti Asta Kuusinen kertoo orkesterin historiaa sisältä käsin vuonna 2019 ilmestyneessä muistelmakirjassaan Synnyin soittajaksi.

Kuusinen aloitti Eero Kososen johtamassa kaupunginorkesterissa vuonna 1964 ja orkesteriuraa jatkui vuoteen 2008 saakka, yhteensä 44 vuotta. Hänellä on siten omakohtainen kokemus lähes kaikista Tampereen kaupunginorkesterin/Tampere Filharmonian omista ja vierailevista kapellimestareista, vuosien mittaan käyneistä vierailijoista sekä lukuisista orkesterin tekemistä vierailuista kotimaassa ja ulkomailla.

Kamarimusiikkia on kaupunginorkesterin soittajien muodostamina yhtyeinä soitettu 1960-1970-lukujen vaihteesta Juhani Raiskisen aloitteesta aloitettuna sarjana. Satunnainen kamarimusiikkitoiminta vakiintui edelleen jatkuvaksi konserttisarjaksi vuonna 1996 muusikoiden ja yleisöyhdistyksen aktiivisuuden ansiosta.

Faunien iltapäiväFaunien iltapäivä -sarjan toiminta on muusikkolähtöistä, sillä ”soittaja on aina itse oman soittimensa ohjelmiston paras asiantuntija”. Muusikot suunnittelevat ohjelmaehdotuksia, joista ns. Fauni-tiimi tekee valinnat. Juonnetuissa iltapäiväkonserteissa on vuosien mittaan esitetty vanhaa musiikkia, klassikoita, nykymusiikkia, tuntemattomia helmiä ja mukana on usein myös kantaesityksiä. Orkesterin nimikkosäveltäjä Jouni Kaipainen muistetaan myös yhtenä mainiona Faunien iltapäivien juontajana.

Tampereen orkesterin ajoista lähtien orkesterin tehtävänä on pidetty myös musiikkikasvatusta. Koululaiskonserteilla ja kouluvierailuilla on tutustutettu lapsia ja nuoria taidemusiikkiin ja samalla kasvatettu uutta konserttiyleisöä. Eri Klasin kaudella, vuonna 2002, perustettiin Nuori kuuntelija -klubi 15-26 vuotiaille. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus päästä maksutta Faunien iltapäivä -kamarimusiikkikonsertteihin ja edullisilla lipuilla Filharmonian konsertteihin.

Pro Orchestra on Tampere Filharmonian ja konserttimusiikin ystäville vuonna 1991 Leonid Grinin aloitteesta perustettu yhdistys. Yhdistys järjestää erilaisia jäsentilaisuuksia ja matkoja sekä aktiivisella varainhankinnalla keräämillä tuloillaan tukee orkesteria muun muassa myöntämällä stipendejä ja avustamalla soitinhankinnoissa.

Vasks, Peteris: Symphony no. 2 - KansikuvaTampereen kaupunginorkesteri sai oman tallennesopimuksen 1990-luvun alussa. Se mahdollisti muun muassa säännöllisen levyttämisen Ondine-levymerkillä. Kaikkiaan Tampereen kaupunginorkesteri / Tampere Filharmonia on tehnyt yli 50 levytystä. Levytykset ovat myös saaneet useita palkintoja. Esimerkiksi John Stogårdsin johdolla tehty Peteris Vasksin toisen sinfonian levytys sai Cannes Classical Disc of the Year -erikoispalkinnon ja Jukka Tiensuun musiikkia sisältävä Minds and moods (2006) sai ensimmäisen klassisen musiikin Emma-palkinnon, Filharmoniaa johti levyllä Susanna Mälkki. Einojuhani Rautavaaran Kaivos-oopperan ensilevytys nimettiin vuoden 2012 Grammy-palkintoehdokkaaksi.

Tampere Filharmonian levytykset sisältävät myös kevyempää rytmimusiikkia. Tango nuevo InTime-kvintetin kanssa sisältää Astor Piazzollan tangoja, Filharmoniaa levyllä johtaa Jaana Haanterä. Tampere Filharmonia ja Santtu-Matias Rouvali olivat mukana Eppu Normaalin 40-vuotiskeikalla Ratinan Stadionilla ja ovat siten mukana myös sieltä taltioidulla levyllä Ratina. Tuomas Ollilan johdolla Tampereen kaupungin orkesteri esiintyi Neljä Ruusua -yhtyeen kanssa Pakkahuoneella 1994, keikalta taltioitu levy on nimeltään Energiaa.

Tampere Filharmonia, Santtu-Matias Rouvali

Tampereen kaupunginorkesteri / Tampere Filharmonia

Levytykset PIKI-kirjastojen kokoelmissa

YouTube-kanava

 

Lähteet

Kuusinen, Asta: Synnyin soittajaksi : työpaikkana Tampere Filharmonia. Warelia 2019.

Laakso, Arvi: Tampereen kaupungin musiikkitoimen historiikkeja. Tampereen kaupunki 1986.

Sajakorpi, Elina: Tampereen vaiheita konserttikaupunkina, eli miten Tampere sai kaupunginorkesterin. Tammerkoski 1990:1, s. 10-12.

Seppälä, Raimo: Jono sinfoniakonserttiin. Tammerkoski 2014: 2, s. 5.

Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit : Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava 2010.

Tampereen kaupunginorkesteri / kirjoittaneet, kuvanneet ja taittaneet Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen lehtiyökurssilaiset. Tampereen kaupunki 1990.

 

Kirjoittanut: Katri Syrjälä, Tampereen kaupunginkirjasto 12/2019

Suosittelut

1-3 / 3

Uusimmat

1-10 / 20

Tampere Filharmonia 90 vuotta

Orkesterikonsertit ovat jatkuneet keskeytyksettä Tampereella vuodesta 1930 lähtien, soitto ei tauonnut sotienkaan aikana. 2020 on Tampere Filharmonian 90-vuotisjuhlavuosi.

Marilyn Monroe, laulajatar

"I won’t be satisfied until people want to hear me sing without looking at me." Marilyn Monroe totesi näin toimittajalle, joka kävi seuraamassa hänen laulutuntiaan. “Of course, that doesn’t mean I want them to stop looking,” hän kuitenkin lisäsi. Mutta olisiko silti jo aika vaihteeksi vain kuunnella Marilyniä?

Kotimaisen jazzin satoa

Vuoden 2019 kallistuessa hiljalleen kohti loppuaan on paikallaan luoda katsaus kotimaisen jazzin satoon.

Amatöörimusiikkihanke Sastamalassa

Sastamalan kirjaston Lava haltuun ja soitto narulle -hankkeessa toteutettiin cd-levy talkoohengessä.

Victor Hugo, Notre-Dame ja musiikki

Victor Hugolta tunnettu sitaatti kuuluu: ”Musiikki ilmaisee sen mitä ei voi pukea sanoiksi, mutta mitä ei voi jättää lausumatta”. Hugo ajatteli jatkumon myös rakennustaiteen ja kirjallisuuden välille. Hänen käsityksensä mukaan vielä gotiikassa, jota Pariisin Notre-Damekin edustaa, ihmiskunta ilmaisi itseään arkkitehtuurissa, mutta kirjapainotaidon myötä ilmaisukeinoksi vaihtui kirjallisuus.

Medieval Folk Fest ja folkrockin ajaton viehätys

Tamperelainen Greenrose Faire -yhtye tunnetaan paitsi keskiaikateemoista ammentavasta energisestä rockistaan, myös siitä, että se toimii jokakesäisen paikallisen Medieval Folk Festin kantavana voimana. Tapahtuman ajankohta on 27-28.7. ja se järjestetään nyt kahdeksatta kertaa Tampereen Tallipihalla.

Hevistä deathmetaliin - kurkistus syvään päätyyn

Suomi on hevimaa. Sen todistaa Lordi, Nightwish ja se että Iron Maidenin konsertteihin mennään nykyään koko perheen voimin, vanhemmat ja lapset iloisesti yhdessä.

Abba

Sanotaan, että Abba oli olemassaolonsa huippuvuosina Ruotsin tärkein vientiyritys heti Volvon jälkeen. Yhtä hämmästyttävää on väite, jonka mukaan Abba on tuottanut monikertaisesti rahaa toimintansa loppumisen jälkeen verrattuna aktiiviaikaansa. Mamma Mia! –elokuvat, musikaalit ja muut Abba-tuotteet ovat tehneet Abban musiikin tutuksi yhä uusille sukupolvelle, ja menestystarina vain jatkuu.

Kuuntele musiikkia netistä

Internet tuo koko maailman lähelle, myös musiikissa. Netissä voit kuunnella uusinta uutta, mutta myös kaikkein vanhimpia musiikkitallenteita.

Suomi-bluesin sinivalkoinen historia

Rytmimusiikin historian asiantuntijoiden, Pete Hoppulan ja Matti Laipion, tutkimustyön tulos Sininen sielua myöten - Suomi-bluesin tarina (Aviador Kustannus 2018), sisältää tiukkaa bluesfaktaa.