Hassisen kone

Kuva: hassisenkone.fi

Suosituksia

Nyt suosittelemme

Hassisen Kone

Miksi Hassisen Kone suututti muun muassa kodinkonekauppiaan ja kansakunnan moraalinvartijat, eli Suomirockin klassikkoyhtyeisiin kuuluvan joensuulaisryhmän lyhyt, mutta kiihkeä historia.

Yhtyeen kuvaHassisen Kone, tuo suomalaisen rockin legendaarinen nimi. Yhtyeen elinkaari oli lyhyt, mutta kiihkeä, kestäen joulukuusta 1979 elokuuhun 1982. Tuohon aikaväliin mahtuu rakettimaisen nopea nousu suosioon, kolme tyyliltään toisistaan eroavaa, arvostusta nauttivaa pitkäsoittoa sekä lukuisa määrä suomalaisen rockin klassikoiksi luettavia kappaleita. Yhtyeen musiikillinen muutos alun punkista loppuvaiheen lähes progressiiviseen rockiin oli nopeaa ja sen tuotoksiin mahtuu niin rillumarei-henkistä humoristisuutta kuin maailmantuskaa potevaa synkkyyttä. Mutta miten kaikki alkoi ja mihin se päättyi?

Klassisesta progen kautta uuteen aaltoon

Klassisen musiikin ja sellon soiton parissa aloittanut joensuulainen Ismo Alanko innostui 14-vuotiaana Hurriganesista ja hankki basson. Omien kappaleiden teon hän oli jo tuolloin aloittanut ja soitti tulevina vuosina useassakin yhtyeessä, joista Sight pääsi jopa hopealle rockin SM-kisojen progressiivisen rockin sarjassa 1978. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Alanko muutti töiden perässä Tukholmaan, kuten moni muukin joensuulainen nuori, ja teki töitä siivoajana ja raksahommissa. Punkin ja uuden aallon tuulet saavuttivat Tukholmassa nopeasti Alangon ja hänelle tuli kova kiire palata takaisin Joensuuhun perustamaan bändi. Tarkoitus oli tehdä se uusien soittajien kanssa, mutta kokoonpanoon tulivatkin kitarasta ja laulusta vastanneen Alangon lisäksi kuin luonnostaan vanhat, tutut muusikkokaverit: kitaraan Reijo Heiskanen, rumpuihin ja bassoon veljekset Harri ja Jussi Kinnunen. Yhtyeen nimi otettiin joensuulaisesta ompelukoneliikkeestä, mikä ei kyseisen liikkeen johtajaa miellyttänyt ja Hassisen Koneen saavutettua mainetta liikkeen nimi muuttuikin nopeasti Joensuun Konepalveluksi.

”Muoviruusuja omenapuissa, plastisia lauseita lasten suissa”

Hassisen Koneen kehitys oli nopeaa ja jokainen treenauskerta poiki yhden uuden kappaleen. Jo maaliskuussa 1980 yhtye voitti ylivoimaisesti Oulussa järjestettyjen Rockin SM-kisojen uuden aallon sarjan herättäen suurta huomiota soitannollisella tiukkuudellaan ja pursuavalla energisyydellään. Saman tien yhtye äänitti jo ensimmäiset kappaleensa. Kaksi niistä, Reippaina käymme rekkain alle ja Muoviruusuja omenapuissa, julkaistiin tuoretta suomalaista punkkia ja uutta aaltoa sisältäneellä kokoelma-LP:llä nimeltä 3 vuotta myöhemmin. Muoviruusuja omenapuissa -kappaleen kertosäkeen Alanko oli kirjoittanut jo kuusitoistavuotiaana lukiolaisena matematiikantunnilla ja se edusti Hassisen Koneen vakavampaa puolta. Kappale on yksi Alangon uran perusteoksista ja sitä ovat soittaneet monet hänen myöhemmätkin kokoonpanonsa. Reippaina käymme rekkain alle puolestaan oli ensimmäinen Hassisen Koneen kappale, ainoa joka oli ollut valmiina jo yhtyeen mennessä ensimmäisiin treeneihinsä.

Saman tien ilmestyi myös Hassisen Koneen ensimmäinen oma julkaisu, legendaarisen Hilse-punkzinen päätoimittaja Miettisen Hilse-levyillään julkaisema 7-tuumainen single. A-puolelle oli valikoitunut yhtyeen nimikkokappale Hassisen Kone, b-puolelle Kolumbia orkesteri. Hilseen ajauduttua kohta taloudellisiin vaikeuksiin Miettinen myi levyjen oikeudet Epe Heleniuksen maineikkaalle Poko Rekordsille, joka sai samalla itselleen myös lupaavan, nousevan joensuulaisyhtyeen.

”Syöksylaskijoita kaikki tyynni”

Kansikuva Täältä tullaan venäjäPoko Rekordsille päädyttyään Hassisen Kone äänitti kesällä 1980 debyytti-LP:nsä nimeltä Täältä tullaan Venäjä. Nimi oli viittaus samaisen vuoden Täältä tullaan elämä -nuorisoelokuvaan. Tuottaja Pantse Syrjällä oli ratkaiseva ääni, kun esimerkiksi Muoviruusuja omenapuissa jätettiin pois ja levylle valittiin täten hilpeämpi linja. Lopputuloksena Täältä tullaan Venäjä oli täynnä tarttuvia uuden aallon rockin pikkuhittejä, kuten Rappiolla, Reippaat ja lahjakkaat laulajaveikot, Syöksylaskijoita kaikki tyynni, Reippaina käymme rekkain alle, Täältä tullaan Venäjä, Jumalat jalassa ja Iloisesti Hammondilla. Pinnan alta pilkahtaa vähän väliä soittajien proge-tausta ja Syöksylaskijoita kaikki tyynni on jopa jazzahtava. 

Elokuussa ilmestyneen levyn myynti ylitti nousukiitomaisesti kultarajan ja etenkin sen aloituskappale Rappiolla saavutti hurjan suosion. Sitä lisävauhditti se, että kansakunnan tuonaikaiset moraalinvartijat, muun muassa toimittajat Anneli Tempakka ja Maija Dahlgren, paheksuivat kovaan ääneen suomalaisten rockkappaleiden sanoituksia ottaen silmätikukseen erityisesti Rappiolla-kappaleen ja pitäen murheellisena, että ”tuollaista roskaa syötetään nuorisollemme”. On kyseenalaista, olivatko moralistit kuunnelleet ajatuksella kertosäettä, jossa lauletaan selkeästi, että ”jos rappio on sitä, että rakastaa, ottaa hetkistä kii eikä tahdo tappaa, niin on mukavaa olla rappiolla, olla vaan täysi nolla”. Rappiolla-kappale julkaistiin myös jukebox-singlenä, mikä varmisti, että se soi radion lisäksi tiuhaan myös joka jokaisessa jukeboxin omistavassa kuppilassa.

”Eikä meitä voi pelastaa Juan Carloskaan, ei aurinkomme hehku enää koskaan”

Kansikuva Rumat säveletSyyskuussa 1980 Hassisen Kone aloitti toisen albuminsa äänitykset saaden ne valmiiksi toukokuussa 1981. Rumat sävelet ilmestyi heinäkuussa ja se merkitsi siirtymistä musiikillisesti aiempaa monimutkaisempaan suuntaan ja sanoituksellisesti huomattavasti vakavampiin ja synkempiin sävyihin. Levy otettiin vastaan suitsutuksin toimittajien piirissä ja Yleisradion musiikkitoimittajat valitsivat sen jopa vuoden kotimaiseksi kevyen musiikin levyksi. Rumat sävelet esiintyy edelleen korkeilla sijoilla aina, kun listataan kaikkien aikojen parhaita kotimaisia rockalbumeita; Soundi-lehdessä albumi valittiin vuonna 2005 jopa neljänneksi parhaaksi suomalaiseksi populaarimusiikin levyksi. Albumin kappaleet, kuten Oikeus on voittanut taas, Odotat?!, Führerin puolesta, Tällä tiellä, Pelkurit ja Rajat ovat eittämättömiä klassikkoja. 

Kesällä 1981 Hassisen Kone osallistui yhdessä Juice Leskinen Slamin ja Eppu Normaalin kanssa ensimmäiselle Tuuliajolla-kiertueelle, jolla yhtyeet seilasivat höyrylaivalla kaupungista toiseen Saimaalla.

Kiertueesta tehtiin Aki ja Mika Kaurismäen ohjaama dokumenttielokuva Saimaa-ilmiö, Juho Juntusen kirja Tuuliajolla – suuri rock and roll -risteily sekä livealbumi Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta). 

”Kun sun aivosi pysähtyy, jäät yksin sydämesi kanssa”

Kansikuva Tuuliajolla

Loppuvuodesta 1981 Hassisen Koneessa tapahtui isoja miehistönvaihdoksia. Kokoonpanoon tuli peräti neljä uutta jäsentä: kosketinsoittaja Eero "Safka" Pekkonen, saksofonisti Antti Seppo, lyömäsoittimia eli lähinnä ksylofonia soittanut Hannu Porkka sekä kitaristi Reijo Heiskasen korvannut Jukka Orma.

Joulukuussa kokoonpano julkaisi jouluaiheisen, uruilla säestetyn On jouluyö, nyt laulaa saa -singlen, joka oli omistettu Maija Dahlgrenille ja Anneli Tempakalle. Kappaleen satiirinen sanoitus käsittelee joulun rauhan ja ihmisen pahuuden vastakkainasettelua sekä ihmisen tekopyhyyttä. B-puolen Jouluvappujuhannuksessa puolestaan irvaillaan suomalaisten juhlapäivähurmokselle.

Kansikuva Harsoinen teräsTammikuussa 1982 aloitettiin yhtyeen kolmannen ja viimeiseksi jääneen LP:n nauhoitukset. Kunnianhimoinen, musiikillisesti vivahteikas Harsoinen teräs julkaistiin maaliskuussa ja sitä hallitsivat vahvasti progressiiviset elementit. Levyn tunnetuimmaksi kappaleeksi nousi muuta materiaalia reippaampi Levottomat jalat.  

Vaikka Harsoinen teräs sai hyvän vastaanoton, Hassisen Kone ilmoitti jo elokuussa bändin hajoamisesta. Ismo Alanko on todennut myöhemmissä haastatteluissaan olleensa täysin loppu yhtyeen kahden ja puolen vuoden taipaleen jälkeen ja tunteneensa itsensä 21-vuotiaana vanhaksi kehäraakiksi. Nopea syöksy julkisuuteen ja suureen suosioon oli ollut henkisesti kuluttavaa, eivätkä Rappiolla-kappaleen ja muiden varhaisempien hittien loputtomat soittotoivomuksetkaan miellyttäneet pitemmän päälle. Alanko nollasikin tilanteen perustamalla Hassisen Koneen hajoamisen jälkeen alkuvaiheissaan erittäin meluisan ja primitiivisen Sielun Veljet -yhtyeen. Harppaus Harsoisen teräksen ksylofonilla maustetusta progeilusta oli suunnilleen yhtä pitkä kuin etäisyys Maasta Alfa Kentauriin.

Hassisen Kone on myöhempinä vuosina tehnyt joitakin reunion-esiintymisiä. Yhtyeen oli tarkoitus soittaa viisi keikkaa kesällä 2020, mutta koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen takia esiintymiset siirrettiin ensin kesään 2021 ja sitten kesään 2022.

Kirjoittanut: Arto Hietikko, Ylöjärven kirjasto 8/2021

Suositukset

1-5 / 5
814369
Vuosi: 2007
Kieli: suomi
Aineistolaji: CD
Loading...
671330
Tekijä: Hassisen Kone, esittäjä
Vuosi: 2004
Kieli: suomi
Aineistolaji: CD
Loading...
671332
Tekijä: Hassisen Kone, esittäjä
Vuosi: 2004
Kieli: suomi
Aineistolaji: CD
Loading...
35554
Tekijä: Hassisen Kone, esittäjä
Vuosi: 1981
Kieli: suomi
Aineistolaji: CD
Loading...
367648
Tekijä: Hassisen Kone, esittäjä
Vuosi: 2000
Kieli: suomi
Aineistolaji: CD
Loading...

Uusimmat

1-10 / 22

Hassisen Kone

Miksi Hassisen Kone suututti muun muassa kodinkonekauppiaan ja kansakunnan moraalinvartijat, eli Suomirockin klassikkoyhtyeisiin kuuluvan joensuulaisryhmän lyhyt, mutta kiihkeä historia.

Luotu: 17.6.2021

Klassista vapaalla tyylillä

Oletko kuunnellut tietämättäsi klassista? Ja pitänyt siitä? Musiikin eri lajit ja tyylit hyödyntävät klassisia kappaleita ja teemoja.

Luotu: 31.5.2021

Kuuntele musiikkia netistä

Internet tuo koko maailman lähelle, myös musiikissa. Netissä voit kuunnella uusinta uutta, mutta myös kaikkein vanhimpia musiikkitallenteita.

Luotu: 28.3.2019

Musiikki sarjakuvissa, sarjakuvat musiikissa

Sarjakuvien ja musiikin maailmat voivat ensin ajateltuna tuntua varsin kaukaisilta, mutta niillä on lopulta paljon risteämiskohtia. Sarjakuvamuodossa on kerrottu runsaasti todellisten muusikoiden elämäkertoja ja fiktiivisten muusikkivaikuttajien tarinoita. Myös toisin päin on otettu vaikutteita, joskin selvästi vähemmän: sarjakuvien pohjalta on myös tehty levytyksiä. Suurin osa tässä esitellyistä teoksista on englanninkielisiä, mutta myös suomeksi kirjoitettuja tai käännettyjä sarjakuvia on mukana.

Luotu: 30.4.2021

Onneksi olkoon ystävä mun

Tiesitkö, että on olemassa muitakin onnittelulauluja kuin Paljon onnea vaan?

Luotu: 24.7.2014

Livestriimit

Artistien livestriimit eli verkkokonsertit/-keikat lisääntyivät korona-ajan alettua 2020, korvaten varsinaiset live-esiintymiset. Niiden suosio on koko ajan lisääntymään päin ja näyttää siltä, että ne ovat tulleet jäädäkseen, yhdeksi vaihtoehdoksi nähdä elävää musiikkia joko suoraan tai myöhemmin tallenteena katsottavassa muodossa.

Luotu: 1.4.2021

Haluatko soitonopiskelijaksi?

Listasimme tiedot Pirkanmaan musiikkiopistoista ja muista musiikkikouluista.

Luotu: 9.2.2021

Musiikki ja luonto ympäristökriisin aikana

Luonto on inspiroinut säveltäjiä ja muusikoita kautta aikain, aina eläinten äänien imitoinnista suurimuotoisiin kansallisromanttisiin luontokuvauksiin. Ilmastonmuutoksen ja muiden ekologisten kriisien aikakaudella myös musiikin luontosuhde on muuttunut; huoli ympäristöstä koskettaa ja synnyttää kantaaottavia teoksia. Aikamme musiikin luontosuhdetta tutkii vuonna 2019 julkaistu tietokirja Musiikki ja luonto – Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella.

Luotu: 25.2.2021

Äärimetallia 2020

Kymmenen mielenkiintoista levypoimintaa vuodelta 2020 metallimusiikin rankemmalta laidalta. Tuttuja veteraaneja, sekä uusia yllättäjiä, joita ei juurikaan näkynyt suomalaisissa alan julkaisuissa.

Luotu: 27.1.2021

Poprockia Plutonium 74:stä Radiopuhelimiin

Vuoden 2020 parhaista kotimaisista poprock-albumeista laajalla siveltimellä Plutonium 74:sta aina Radiopuhelimiin asti.

Luotu: 16.11.2020
Ensimmäinen sivu   Edellinen sivu   1 2 3 Seuraava sivu   Viimeinen sivu