Suosituksia Suosituksia


Tietokonesäveltäminen

Antti Hannula kertoo Commodore 64 -tietokonesäveltämisestä.

Haastattelimme Antti Hannulaa (Flex) musiikin säveltämisestä Commodore 64 -tietokoneella. Antti on ylöjärviläinen C64-tietokonesäveltäjä ja muusikko.

Miten sinusta on tullut C64-musiikin tekijä?

Antti HannulaOma kiinnostukseni musiikintekemiseen alkoi lapsuudenkodissa Oulunsalossa. Kotona isä soitti sähköurkuja ja opettelin alun perin soittamaan koskettimia seuraamalla hänen soittoaan. Jo 4-vuotiaana löysin kolmisoinnut ja soittelin kappaleita muistista. Kertovat että ihan omiakin sävellyksiä alkoi kuulua.

Kiinnostus C64-ympäristöön puolestaan syntyi tietokonepelien pelaamisen kautta n. 1984-1985. Jossain vaiheessa itse musiikki sai yliotteen peleistä ja pelejäkin saatoin pelata vain musiikin tähden. Aluksi oma ”säveltäminen” Commodore 64:lle oli lähinnä kokeilua miten koneesta saa ääniä ulos. Työkaluja ei tuolloin ollut ja mitä itse koneesta ulos sain, oli lähinnä jonkinsortin piipitystä.

Suuri muutos tapahtui 1988 kun Finnish Gold -ryhmän FCS (Juha Granberg) julkaisi yleiseen jakoon Future Composer-nimisen musiikkieditorin,  jossa pohjana oli Charles Deenenin (Maniacs of Noise) silloin edistyksellinen musiikkirutiini.  Maniacs of Noise oli tuolloin iskemässä myrskyn lailla pelimusiikin maailmaan ja alkoi Jeroen Telin johdolla täyttää Rob Hubbardin ja Martin Galwayn jättämää pelimusiikkiaukkoa tyylikkäästi. Näiden kahden mestarin tuotanto kun alkoi hiipua vuoden 1988 korvilla.

Future Composer oli helposti saatavilla ja levisi kulovalkean tavoin niiden ulottuville jotka olivat kiinnostuneita musiikin teosta 64:lla. Ohjelman ”varastettu” musiikkirutiini kuitenkin aiheutti sen että pelikäyttöön sillä ei voinut tuotoksia tehdä mutta demoscene sai paljon uutta musiikkia käyttöönsä.

Muistan että sittemmin FCS on kertonut katuneensa Maniacs of Noisen rutiinin käyttöä kun ilmeisesti olisi itsekin voinut tehdä vastaavan tai jopa paremman rutiinin. Tarina kertoo FCS:n saaneen kirjeen Charles Deeneniltä asiaan liittyen, eikä kirjeen sisältö ollut kovinkaan mairittelevaa luettavaa...
 
Future Composerilla tein siis itsekin omat alkupään tuotokseni kunnes käyttäjäryhmämme (Artline Designs) jäsen Antti Kangas (Scorpion) paneutui asiaan ja teki omaan käyttöömme assemblerpohjaisen musiikkirutiinin. Säveltäminen tuolla rutiinilla oli vaivalloista kun kaikki nuotit ja instrumentit piti syöttää heksadesimaaleina suoraan assembleriin. Tahtotila oli kuitenkin kova, niinpä vuoden 1990 alussa julkaisin ensimmäiset kappaleeni tuolla rutiinilla ja sounditkin paranivat Future Composeriin verrattuna merkittävästi.

Musiikin kuuntelun puolella nuorena kuuntelin pääosin heavy- ja disko-musiikkia, vähän sittemmin  musiikinharrastus syveni ja mukaan tuli mm. acidhouse-, rave-, acidjazz- jne. musiikin kuuntelu. Nykyisin musiikkimakuni on melkoisen laaja, mutta erityisesti hienot melodiat tekevät yhä suuren vaikutuksen.

1990-luvulla tein runsaasti DJ-keikkoja ja elätin itseni niillä hommilla n. 10 vuoden ajan keikkaillen ympäri Suomen. Tampereelle muutin Oulusta opiskelujen perässä asumaan v.1998.

Innostus C64-musiikin tekemiseen syttyi uudelleen v.2009 kun löysin C64-musiikintekemiseen kehitetyt PC-softat (Goattracker, Cheesecutter) eikä musiikintekoon enää tarvinnut raahata konetta vaatehuoneen puolelta jonne vanha sotaratsu oli ajan saatossa päätynyt. Tracker-ympäristö oli tuttu jo 90-luvun Fasttracker 2-ajoilta joten homma alkoi nopeasti tuntua luontevalta.

Parhaat PC:lle tehdyt SID-musiikkiin tarkoitetut tracker-ohjelmat, kuten kaksi yllämainittua ovat Suomesta lähtöisin. Taustalla tässä kehityksessä oli uuden sukupolven mukaantulo ohjelmistojen kehitykseen ja nyt voin sanoa että onneksi Lasse Öörni (Cadaver) lähti kehittämään Goattracker ohjelmaansa, josta ensimmäinen versio näki päivänvalon jo 2001. Nykyinen kakkosversio julkaistiin 2006 ja on saanut päivityksiä aina vuoteen 2014 saakka. Ohjelmasta löytyy myös stereo-versio, joka mahdollistaa 6 kanavan yhtäaikaisen soiton. Uskon että ilman Lassen ohjelmaa tuskin tätäkään haastattelua tehtäisiin, käytän siis oman C64-musiikkini tekoon juurikin Goattrackeria.

Miten laajasta scenesta chiptunes/C64-musiikintekemisessä on kyse?

Commodore 64Suomessa C64-ympäristön musiikintekijöitä, kautta aikain, on ehkä yhteensä tuollaiset 150. Aktiivisia musiikintekijöitä, määritelmästä riippuen, on tällä hetkellä arviolta parisenkymmentä. Globaalisti jollain tasolla aktiivisia C64-muusikoita löytynee nykyään ehkä 150.

Piiri on siis suhteellisen pieni tänä päivänä mutta tekijöitä kautta aikain on ollut lähemmäs 2000. Uusiakin tekijöitä onneksi ilmaantuu yhä aina sillointällöin.

C64-ajan ollessa kuumimmillaan (1984-1988) musiikintekijöitä oli kuitenkin aika vähän -  johtuen siitä että jos halusit olla pelimuusikko, copyright-asioista johtuen sinulla täytyi olla oma rutiini tai lupa käyttää jonkin toisen muusikon rutiinia. Vaikeus musiikintekoon oli ilmeinen tuolloin. Monet musiikintekijät olivatkin tuolloin myös koodaajia/pelintekijöitä.

Kaikki tähän päivään saakka tehty C64-musiikki on kerätty HVSC-projektin (High Voltage Sid Collection) toimesta talteen ja kappaleita on kasassa jo yli 50.000 ja vuosittain niitä tulee yhä lisää toistatuhatta.

Tärkeitä C64-musiikintekijöitä ja miten he ovat vaikuttaneet C64-tietokonemusiikin ja pelimusiikin kehitykseen?

Suomalaisista 80-luvun alkutaipaleen säveltäjistä pitää mainita ainakin Sami Seppä (Rock) sekä Petrik Salovaara (Jori Olkkonen aka Yip).

Sami kuului suomalaiseen demosceneryhmään Finnish Gold, joka vaikutti vahvasti Commodore 64:n parissa 80-luvun loppupuolella. Ryhmä tuli tunnetuksi laadukkaista demoistaan joissa myös Sepän musiikki oli suuressa roolissa. Hän oli FCS:n lisäksi ensimmäinen Future Composerin käyttäjä ja loi mainetta kyseisen ohjelman mestarillisena osaajana.

Rock on jälleen mukana C64-musiikkiscenessä tänä päivänä, tehtyään comebackin vuonna 2015 ja pitkälti samoista syistä kuin minäkin.

Yip eli Jori Olkkonen (nyk. Petrik Salovaara) on puolestaan koko varhaisen C64-scenehistorian tunnetuimpia säveltäjiä ja suomalaisen pelimusiikin todellinen pioneeri. Olkkonen on tehnyt musiikit peleihin kuten Netherworld, Uuno Turhapuro muuttaa maalle ja BMX Kidz. Viimeksi mainitun pelin high-score musiikki on hänen tuotoksensa, muutoin pelin musiikista vastasi Rob Hubbard. Olkkosen ansioksi mainittakoon myös lukuisat C64-musiikkia koskevat artikkelit C-lehdessä 80-luvulla. Julkaisipa hän myös oman musiikkieditorinsakin ohjelmalistauksen lehden sivuilla.

Jo mainittu Lasse Öörni sekä Cheesecutterin luoja Timo Taipalus (Abaddon) ovat koodaamillaan ohjelmilla vaikuttaneet laajasti siihen että musiikkia C64:lle tehdään vielä tänäkin päivänä. Molemmat ovat myös itse erittäin päteviä musiikintekijöitä.

Rob Hubbard (joka tunnetaan mm. suomalaisen Stavros Fasoulasin Sanxion-klassikkopeliin säveltämästään pelimusiikista) kehitti ensimmäisenä SID-rutiininsa sille tasolle että muut saivat ottaa mallia. Hubbardin rutiini ja soundi pakotti muita tekijöitä kehittymään mukana. Hubbard oli säveltämisen lisäksi siis taitava koodaaja ja pystyi soveltamaan rutiiniaan tarvittaessa pelintekijöiden toiveiden mukaan. Hubbard hyödynsi alkuajan tuotannossaan laajasti elektronisen musiikin perinnettä mm. Jean Michel Jarren ja Cabaret Voltairen tuotantoa.

Hubbardin ohella Martin Galwayta pidetään ensimmäisenä, joka teki huolellisia sävellyksiä pelimusiikin alalla.Galway oli myös tiettävästi ensimmäinen, joka käytti digitoituja ääniä kappaleissaan. Digejä oli toki kuultu jo aiemminkin mutta SID-musiikin ja digin yhdistäminen oli harvinaisempaa tuolloin. Galway tunnettiin puhtaasta soundistaan ja siitä että harvemin käytti rumpuja kappaleissaan. Hän onkin jossain yhteydessä todennut että tämä oli Hubbardin ”erityisaluetta”.

Maniacs of Noise toi Jeroen Telin sävellysten myötä uutta tyyliä pelimusiikkiin. Cybernoid-pelin musiikki räjäytti niin sanotusti pankin ja yhtäkkiä heidän musiikkiaan haluttiin joka paikkaan. Charles Deenen oli musiikkirutiinien ja soundien hallitsija mutta osasi myös tuotteensa markkinoinnin.

Muita vakuuttavan  jäljen jättäneitä C64-pelimuusikoita maininnan vuoksi: Tim Follin, Ben Daglish, Matt Gray, Fred Gray, Johannes Bjerregaard, Mark Cooksey, David & Jonathan Dunn, Chris Huelsbeck, Martin Walker, David Whittaker....

Demoscenen puolella löytyy tänä päivänä iso joukko käsittämättömän kovia musiikintekijöitä jotka luovat C64:n SID-piirillä sellaisia äänimaailmoja joita ei välttämättä uskoisi aidolla nepalla tuotetuksi. Tietämys soundien luomisesta on sitä luokkaa että vielä 90-luvulla oltaisiin oltu aivan ihmeissään, tosin yhä joku pystyy vielä yllättämään luomalla jotain uuden kuuloista.

Moni tämän päivän C64-musiikista kiinnostunut valitettavasti tuntee vain nämä tunnetuimmat 80-luvun pelimusiikit kun ne oikeat helmet löytyvät muualta.

Suosittelen tutustumaan laajemmin esim. HVSC:n tarjontaan. Vinkiksi sieltä poimittakoon vaikkapa sellaiset nimet kuin LMan, Linus, Jammer, Owen Crowley, Hein Holt, Jeff, Laxity, Stinsen, Drax, Orcan, Reyn Ouwehand, PRI, Wiklund, Randall, Fanta ja Geir Tjelta. Joutsenlipun ystäville mainittakoon matkan varrelta esim. Zardax, TBB, Agemixer, AMJ, Deetsay, Aleksi Eeben, Mixer, Reed, SounDemon sekä jo aiemmin mainitut Sami Seppä (Rock), Yip, Cadaver ja Abaddon.

Youtube: Sinä ansaitset kultaa - Commodore 64 version by Antti Hannula (Flex/Artline Designs)
Video graphics from C64 game Defender of the Crown 

Millainen on sinun  musiikintekemisen prosessi?

On useita tapoja millä lähteä toteuttamaan uutta kappaletta. Joskus pelkän soundikikkailun tuloksena saattaa olla että uusi kappale lähtee syntymään kuin itsestään mutta useimmiten prosessi on sellainen että lähden ihan vaan kosketinsoittimilla hahmottelemaan sointukuvioita ja melodioita. Siitä sitten saattaa syntyä hyvä aihio jonka ohjelmoin Goattrackerille.

(Näitä aihioita sitten löytyykin satoja. Jostain syystä hyväkään idea ei välttämättä lähde lentoon siinä vaiheessa kun siitä pitäisi alkaa kappaletta tekemään)...

Kappaleet voivat lähteä liikkeelle todella pienestäkin kuviosta ja saavat sitten matkan varrella lisää lihaa luiden ympärille. Yleensä kuitenkin teen taustat suhtkoht valmiiksi ja laitan ne soimaan, jonka jälkeen alan soittamaan sopivia melodioita päälle. Sitten kun miellyttää niin ohjelmoin nekin Goattrackeriin.

Välillä tulee vaiheita kun mitään ei tunnu syntyvän omasta päästä, tällöin saatan ”lääkkeeksi” tehdä coverin ja voin keskittyä ainoastaan tuotantoon. Tämä prosessi usein aukaisee myös säveltämisen hanat.

Itse kappaleen tekninen hiominen kaikkine jippoineen saattaa viedä viisinkertaisen ajan sävellystyöhön ja sen ohjelmointiin verrattuna. Siinä mielestäni salaisuus, millä SID-musiikin saa kuulostamaan vieläkin paremmalle. Yksityiskohtien määrä on aivan tajuton. Tähän lopulliseen tuotantovaiheeseen kiteytyy kaikki osaaminen.
Lopputulos on aina testattava aidolla C64:lla ja oikealla äänipiirillä (itse käytän ”uudempaa” 8580 piiriä) -  kaikki tekeminen tähtää siihen että homma toimii loppujen lopuksi aidossa ympäristössä.

Parhaat verkkoresurssit chiptunes/C64-musiikintekemisestä kiinnostuneille:

GoatTracker
Suomalainen GoatTracker-ohjelma, jota kehittää Lasse Öörni (Cadaver).

Cheesecutter
Timo Taipaluksen (Abaddon) kehittämä ohjelma on yksi parhaista cross-platform SID-musiikkieditoreista.

C64 Scene Database
Sivustolleon koottu, ja ylläpidetään koko C64-scenen historia ja nykypäivä. Sivusto on 100% scenen ylläpitämä perustuen tekijöiden, harrastajien ja fanien lahjoituksiin sekä sisällöntuottamiseen. Uudet ja vanhat C64-musiikintekemiseen liittyvät ohjelmistot, musiikit, grafiikat, pelit, demot, työkaluohjelmat ym. löytyvät täältä. Myös C64 crossplatform-ohjelmat.  “Paras pöhinä on täällä!”

HVSC – High Voltage Sid Collection
Vuonna 1996 aloitettu projekti, jonka tarkoitus on arkistoida kaikki C64:lla tehty musiikki.
Sivustolla on kaikki C64-yhteisön keskeiset musiikit ja tekijätiedot – myös tekijöiden itsensä antamaa infoa. Kokoelma sisältää yhteensä 50705 kappaletta (tilanne elokuu 2018).

SIDPLAY
Ohjelma HVSC:n .sid-tiedostojen soittamiseen. (Windows)

DeepSid
HVSC:n musiikkitiedostoja voi soittaa myös suoraan selaimessa.   

SID-Wizard 1.8
Tämän hetken paras ohjelma musiikintekoon aidolla C64:lla tai emulaattorilla.

Kiitos haastattelusta Antti

Katso myös

Haastattelijana Pekka Ollikainen, Tampereen pääkirjasto 10/2018

Lainaa nämä

1-2 / 2
3791333
Lehti:Mikrobitti:2015
Vuosi: 2015
Kieli: suomi
Aineistolaji: Lehti
4029954
Kirja:Commodore 64 : tasavallan tietokone:2017
Tekijä: Kuorikoski, Juho, kirjoittaja
Vuosi: 2017
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja

Uusimmat

1-10 / 23

Melodika ja muita "melkein soittimia"

Tunnet varmasti pianon, viulun ja kitaran, mutta oletko koskaan kuullut kalimbasta?

Tietokonesäveltäminen

Antti Hannula kertoo Commodore 64 -tietokonesäveltämisestä.

Billy Elliot - tanssiunelmia ja aikalaismusiikkia

Balettitanssijan urasta haaveilevan 11-vuotiaan Billy Elliotin tarinassa eletään vuosia 1984-85. Billyn kotikaupungisssa kuohuu, sillä Britanniassa on parhaillaan käynnissä hiilikaivostyöntekijöiden lakko. Samaan aikaan Billyä yritetään työntää ahtaaseen, nyrkkeilyä harrastavan, karskin ja kovan työläispojan muottiin.

Vanhan musiikin lumo

’Vanhalla musiikilla’ tarkoitetaan taidemusiikkipiireissä Keskiajan, renessanssin ja barokin musiikkia; musiikkia, jonka yhteys nykyaikaan on jo ehtinyt katketa, joka on kertaalleen jo ehditty unohtaa, mutta joka voidaan säilyneiden nuottien ja muiden tiedonmurusten avulla rekonstruoida.

Swingin uusi tuleminen

Tanssiparit sätkyttelevät kuumeisesti raajojaan mielipuolisessa tempossa, saksofonit rääkyvät forte fortissimoa, hiki tippuu otsalta ja suut taipuvat eläimelliseen virneeseen. Ovatko he tulleet hulluiksi? Ei, he harrastavat Lindy hop –tanssia!

Popeda, viiltovarma maantiekiitäjä

Vuosi 2017, tapahtumapaikkana on joku rock-festivaali Suomen kesässä. Aurinko paistaa, savukone puhaltaa lavan perältä kuvatussa videopätkässä horisontissa näkyvää rantaviivaa piiloon. Yleisöä voisi olla muuten silmänkantamattomiin, mutta vesistö vetää ihmismassan takaosaan häilyvän rajan. Maamme-laulu soi. Kaikki paikalla olevat laulavat mukana, tunnelma on mahtipontisen komea, ylväs. Yleisöstä kohoavan nousuhumalaisen hurmoksen voi aistia kuvaruudultakin.

Marilyn Monroe, laulajatar

"I won’t be satisfied until people want to hear me sing without looking at me." Marilyn Monroe totesi näin toimittajalle, joka kävi seuraamassa hänen laulutuntiaan. “Of course, that doesn’t mean I want them to stop looking,” hän kuitenkin lisäsi. Mutta olisiko silti jo aika vaihteeksi vain kuunnella Marilyniä?

Musiikillinen kesämatka maakunnassa

Tutustu Pirkanmaan musiikkitapahtumiin.

Kitara, elämäni soundtrackin tärkein soitin

Kitara on toukokuussa PIKI-verkkokirjaston teemasoitin.

Sellolla toisin

Sello on jousisoitin, joka sopii monenlaiseen musiikkiin.