Suosituksia Suosituksia


100 Vuotta suomalaista populaarimusiikkia

Osa 2. Suomalainen populaarimusiikki sodista nykypäivään

Kipparikvartetti esiintyy. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Kipparikvartetti esiintyy. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Sota-aikana syntyi omaleimainen suomalainen tango lähinnä säveltäjä Toivo Kärjen innovaationa. Rintaman viihdekiertueilla karaistui esiintyjien sukupolvi joka sodan jälkeen, suomalaisen viihteen ’kulta-aikana’ tulisi ottamaan paikkansa sekä elokuvan että iskelmän eturivissä. Koko kansan tuntemia nimiä olivat keihäänheiton olympiavoittaja, laulelman mestari Tapio Rautavaara, moninkertainen harmonikansoiton pohjoismaiden mestari Viljo 'Vili' Vesterinen, huumorikupletin mestari Reino Helismaa, Kipparikvartetti sekä tietenkin suomalaisen iskelmän kaikkien aikojen suurin, tangon kuningas Olavi Virta.

Teoksen kansikuvaViisikymmentäluvun päättyessä amerikassa oli syntynyt mullistava rock’n roll. Vaikka Suomessa rock’n rollia saatiin vielä odotella, vuosikymmenen lopun nuorien naissolistien kuten Laila Kinnusen ja Helena Siltalan esittämä jazz-iskelmä osoitti esiinmarssillaan, että erityinen nuorisokulttuuri oli eriytymässä muusta yleiskulttuurista. Vastavoimana tälle kehitykselle vanhakantainen tango nousi jälleen suosioon nerokkaan Unto Monosen sävellyksien noustessa hiteiksi.

1960-luvun alkuvuosien suomalainen rock oli hieman lapsekas, vesitetty versio Little Richardista ja Elviksestä, mutta vuosikymmenen lopulla suomessakin oli jo opittu tekemään uskottavaa rockia. Syntyi sekä omaperäinen suomenkielinen rock-ilmaisu että sellainen rock jolla oli menestymisen mahdollisuuksia myös ulkomailla.

Teoksen kansikuva1970-luvun alussa edellistä linjaa edustivat Rauli Badding Somerjoki ja Juice Leskinen, jälkimmäistä Wigwam ja Tasavallan Presidentti. Jossain näiden välissä rokkasi Hurriganes, yhtye, joka oikeastaan nyt vasta toi Suomen lavoille sen rockin seksuaalisen alkuvoiman joka oli sekoittanut Amerikan nuorison viisitoista vuotta aiemmin. Vielä vaikeammin luokiteltava on protestilaulajana aloittanut Irwin Goodman.

Iskelmä-Suomi kuunteli eurooppalaisten hittikappaleiden käännösversioita, ja autojen hansikaslokerot täyttyivät Finnhits-kaseteista joilta saattoi kuunnella Tapani Kansaa, Frediä, Katri Helenaa ja Lea Lavenia.

Teoksen kansikuvaPunk-rock syntyi Brittein saarilla vuosikymmen lopussa, ja tiedonvälityksen kehittymisen ansiosta uusi virtaus omaksuttiin Suomessa tällä kertaa jo melko tuoreeltaan. Punk suomalaistettiin ’uudeksi aalloksi’ muiden muassa Hassisen Koneen ja Pelle Miljoonan toimesta, ja nykyään voimme huomata, että tuolloin suosioon nousseet ja edelleenkin soittavat , Eppu Normaali ja Popeda ovat neljä vuosikymmentä myöhemmin muuttuneet keskitien kestosuosikeiksi; nykyestradeilta puuttuu vain Dingo, joka toi beatlemanian kaltaisen teinihysterian Suomeen 1980-luvun puolessavälissä.

Ulkomailla Suomen lippua pitivät korkealla ensimmäinen vientimenestys Hanoi Rocks sekä Leningrad Cowboys, ja iskelmän sekä rockin risteytti jättimenestykseen Agents-yhtye Topi Sorsakoski -solisteineen.

Teoksen kansikuva1990-luku oli Suomessa konemusiikin kulta-aikaa. Taikapeili kiteytti ajan hengen. Iskelmän kestotähdet Matti ja Teppo, Kirka, Kari Tapio sekä Paula Koivuniemi saivat rinnalleen Tangomarkkinoiden laulukisoista tietoisuuteen pompanneet Arja Korisevan sekä Jari Sillanpään.

Rock alkoi lähestyä iskelmää Kolmas Nainen –yhtyeen, J. Karjalaisen sekä Kauko Röyhkän menestyksen myötä – ulkomailla kulttimenestystä niitti 22 Pistepirkko. Kuplettityylin uusin inkarnaatio Leevi and the Leavings kiteytti lauluissaan suomalaisen sielunmaiseman, uusimpia afroamerikkalaisia tuulia taas peilasi täysin kansainvälinen Bomfunk MC

Teoksen kansikuvaUudella vuosituhannella Suomalainen raskas rock menestyi ulkomailla, kun HIM, Apocalyptica, Nightwish ja euroviisuvoittaja Lordi nousivat kansainvälisen kärjen tuntumaan; lyhytaikaiseen kansainväliseen menestykseen ylsi myös konemusiikkia tehnyt Darude. Kotimaan hittilistoja hallitsivat vuorollaan naisrokkarit kuten Maija Vilkkumaa ja television formaattilaulukilpailuista tietoisuuteen nousseet Nylon Beat ja PMMP. Ennen kaikkea paikallisradioiden voimasoiton ansiosta säröinen rock-soundi banalisoitui keskitien iskelmäsaundiksi, ja kapinaa saivat edustaa uusimpia afroamerikkalaisia tuulia haistelleet suomenkieliset rap-artistit etunenässään Paleface.

Sadan vuoden aikana vakiintunut kiertokulku jossa uudet afroamerikkalaiset populaarimusiikin virtaukset fuusioituvat aikaisempiin jo ’suomalaistuneisiin’ musiikkityyleihin, on internet-aikana nopeutunut niin ettei viivettä enää aina välttämättä huomaa. Aiempien vuosikymmenten eksotiikannälkä on korvautunut arkipäivän monikulttuurisuudella. Samalla kun suomalainen populaarimusiikki on muuttunut vientikelpoiseksi, on tahaton suomalainen omaleimaisuus vähentynyt, vaikkakin kotimaisella kielellä esitetty musiikki on edelleenkin suosittua.

Kirjallisuus

Pekka Jalkanen & Vesa Kurkela: Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki. WSOY, 2003.

100-vuotias äänilevy. 100 Years of Recorded Sound. Äänilevytuottaja r.y., 1977.

Suomi soi 1-4. Tammi, 2002.

Kirjoittanut: Marko Aho, Sastamalan kirjasto 1/2018

Uusimmat

1-10 / 14

Osa 2. Suomalainen populaarimusiikki sodista nykypäivään

PIKI-musiikkityöryhmän valitut palat vuoden 2017 levysadosta.

Kun rakastettu Ultra Bra -yhtye perustettiin vuonna 1994, moni tunnisti sen musiikilliset juuret 1960-70 -lukujen poliittisesta laululiikkeestä. 

Mitä musiikkia itsenäisessä Suomessa on vuosien varrella kuunneltu? Tutustu sadan vuoden populaarimusiikin virtauksiin.

Ulla Katajavuori oli suomalainen kanteleensoittaja, jonka elämäntarina hakee vertaistaan Suomen historiassa.

90-luvun kulttisarja Twin Peaks teki näyttävän paluun vuonna 2017. Sarjan lumovoimaa lisää siihen erottamana osana kuuluva musiikki. 

Mitä jos rakentaisin ihan itse soittimen? Parhaiten tämä onnistuu harrastelijalle kansalaisopiston soitinrakennuspiirissä, mutta kirjastostakin voi löytää oppaita niin ukulelelen kuin perinnepuhaltimen rakenteluun.

Kurkistus kotimaisiin kesähitteihin 1920-luvulta 2010-luvulle.

Disneyn ensimmäinen pitkä animaatio raivasi tietä myös elokuvamusiikin saralla.

Kesä-heinäkuussa 2017 Tampereen pääkirjastossa kuullaan kaikuja musiikista, jonka juuret ovat kaukana Afrikassa. Senegalilaissyntyisen Ismaila Sanén elämäkertanäyttely on esillä Musiikki ja lehdet osastolla 8.7. asti. Keskiviikkona 5.7. kirjastossa juhlii Fest Afrika, joka tuo mukanaan esityksiä, musiikkia ja työpajoja lapsille ja aikuisille. Verkkokirjastosta löydät monipuolisesti aiheeseen liittyvää musiikkia.