Flamenco, yhdistelmä andalusialaista musiikkia ja tanssia, on jo kauan sitten vakiinnuttanut paikkansa maailmanlaajuisena ilmiönä. Flamencon juuret ovat romanimusiikissa ja nykyflamenco ottaa vaikutteita laajasta musiikkilajien kirjosta - jazzista, salsasta, rumbasta ja popista. Tanssijat yhdistelevät liikkeisiinsä myös nykytanssia ja balettia.

Suomalaisesta kansanmusiikista puhuttaessa monelle nousevat ensimmäisenä mieleen vanhojen Suomi-Filmien reippaat hanuripolkat tai kansallispukuun pukeutunut haikea kanteleensoittaja varioimassa Konevitsan kirkonkelloja. Niin elinvoimaista, värikästä ja vaihtelevaa kuin suomalainen kansanmusiikki nykyaikana onkin, on se leimallisesti harvojen harrastus ja intoutuneiden harrastajien sisäpiirijuttu. Suuren yleisön tietoon kansanmuusikot eivät juuri nouse vaikka tekisivät musiikkiaan työkseen.

Ulla Katajavuori oli suomalainen kanteleensoittaja, jonka elämäntarina hakee vertaistaan Suomen historiassa.

Kesä-heinäkuussa 2017 Tampereen pääkirjastossa kuullaan kaikuja musiikista, jonka juuret ovat kaukana Afrikassa. Senegalilaissyntyisen Ismaila Sanén elämäkertanäyttely on esillä Musiikki ja lehdet osastolla 8.7. asti. Keskiviikkona 5.7. kirjastossa juhlii Fest Afrika, joka tuo mukanaan esityksiä, musiikkia ja työpajoja lapsille ja aikuisille. Verkkokirjastosta löydät monipuolisesti aiheeseen liittyvää musiikkia.

M. A. Numminen - Suomalainen pitkän linjan muusikko, taiteilija ja kulttuurin monitoimimies.

Kysyimme asiakkailtamme, mikä on kaunein kuorolaulu ja miksi. Voittajaksi selviytyi niukasti Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni. Toiseksi kiri Gabriel Linsénin Kesäpäivä Kangasalla. Kolmannen sijan jakoivat Toivo Kuulan Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut ja Kaj Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle.

1960-luvun folkherätys muutti maailmaa ja musiikkia.

Tutustu kirjastonhoitajan suosituksiin!