Tampereella toimiva Rahvaanmusiikin kerho ry:n eli Rahviksen sydämenasia on esittellä laajalla haitarilla kansanmusiikkia ja kansantanssia puhtaimmillaan eli juuri sellaisena, kuin sen esittäjät haluavat sitä toteuttaa. Toiminta on lähtenyt aikanaan Tampereen yliopiston etnomusiikin opiskelijoiden piiristä ja jatkunut yhdistyksenä ja konserttitoimintana jo 20 vuotta. Rahvaanmusiikin kerho järjestää kuukausittain klubi-iltoja ja muuta yhteistoimintaa.

Rahviksen keikka Metsossa

Nyt 20-vuotisen historian kunniaksi 15. - 16.11. kansa pääsee osallistumaan Rahvis20 -juhlaklubille Kulttuuriravintola Telakalle.
Telakalla esiintyvät mm. romanilaulaja Hilja Grönfors, karjalaisen haitari-trancen soittaja Anne-Mari Kivimäki, Mäsä-duo.

Juhlakonserttien lisäksi Rahvis jalkautuu Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolle keskustelu- ja konserttikeikalle. Siellä esiintyy la 16.11. klo 13.00 Hilja Grönfors Trio. Suomen virallinen kansanmusiikki-podcast “Surullista, köyhää ja nöyrää” keskustelee Hilja Grönforsin kanssa ja päätteeksi kuullaan hänen esittämänä perinteistä kaaleenlaulua, juurevaa romanimusiikkia. Kuulijat pääsevät näin mukaan myös podcastin tekemiseen.

Hilja Grönfors - palkittu perinteenkerääjä 

Hilja Grönfors on vanhojen kaaleenlaulujen taitaja ja romaniperinteen kerääjä. Hänet on palkittu mm. mestarikansanlaulajan arvonimellä, Etno-Emmalla ja Suomi-palkinnolla. Hilja Grönfors on tunnustettu taitaja myös kansainvälisesti. Hän on kerännyt jo useiden vuosien ajan tuttujen ja tuntemattomien romanilaulajien perinnelauluja yli toistasataa kappaletta. Hilja Grönfors on tehnyt yhtyeensä kanssa useita levytyksiä enimmäkseen suomenkielellä. Keikoilla Hilja silti esiintyy useimmiten romanikielellä. Hilja Grönfors on kirjoittanut kaaleenlauluista myös oppikirjan, joka on saanut kiitosta nuotinnoksestaan ja tarkasta äänteiden merkitsemistavastaan. Oppikirja sisältää myös äänitteen. Hilja Grönfors on myös opettanut romanien musiikkiperinnettä Kaustisilla ja Sibelius-Akatemiassa.

Romanimusiikilla on pitkä historia, mutta myös joka päivä yhä elävä perinne. Romanimusiikin kirjo Suomessakin on laaja, on romanilauluyhtyeitä, romani-iskelmälaulajia ja svengaavien hengellisten laulujen esittäjiä. Perinne yhdistyy usein luontevasti nykyiskelmään erityisesti tangoon. Eri maiden romanimusiikkia yhdistää laulutapa, jossa tunnistetavinta on esitystapa, intonaatio, glissandot ja kurkunpäävibrato. Suomen romanit ovat kautta aikain laulaneet omia perinnelaulujaan sekä suomeksi että romanikielellä. Perinnelaulut opitaan jo lapsena. Perinteisissä kaaleenlauluissa aiheina ovat tietysti rakkaus, mutta myös vankila-, hevos- ja markkinamiesten laulut.

Hilja Grönfors teokset PIKI-kirjastoissa.

Kirjoittanut Eija Mäkinen, Ylöjärven kirjasto, 11/2019