Vinkit

Lainaa nämä!

1-20 / 75
Ensimmäinen sivu   Edellinen sivu   1 2 3 4 Seuraava sivu   Viimeinen sivu  

Yksineläjien maailma

Kansikuva Erakot.Ajatus erakoista saa mielikuvituksen laukkaamaan ja mieleen piirtyy kuva omituisesta ja vähän pelottavastakin vanhasta äijänkäppyrästä, joka elää metsän keskellä pienessä vanhassa mökissä, ei puhu kenellekään, eikä kukaan tiedä hänestä juuri muuta, kuin että siellä jossain hän on.

Milla Peltonen perehtyy todellisiin erakoihin kirjassaan Erakot - omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita (2020). Keitä he ovat, miksi he ovat valinneet erakon elämän?

Peltonen kirjoittaa kiinnostavasti ja lämmöllä. Kirjailija on tehnyt kirjaa varten paljon taustatyötä ja kiertänyt ympäri Suomea haastattelemassa nykyajan erakkoja. Tietokirjan lähteet ja lähdeluettelo ovat ansioikkaasti paikallaan, mutta liiasta tieteellisyydestä tai raskaudesta kirja ei kärsi. Päinvastoin kirjaa on helppo ja miellyttävä lukea.

Nykyerakoiden lisäksi kirjassa esitellään myös edesmenneitä yksineläjiä, kuten 1900-luvun alun Lapin kultaerakoita, jotka elivät elämänsä karussa ympäristössä kultaa huuhtoen. Ilahduttavaa on, että myös muutama naiserakko on päätynyt kirjaan. Yksi heistä on 30-vuotias Tinja Myllykangas, joka elää erakkona Inarissa, mutta on yhteydessä ihmisiin sosiaalisen median kautta. Marketta Horn puolestaan on päätynyt elämään erakkona lähinnä ekologisista syistä.

Syitä erakkouteen onkin monia. Sotien jälkeen joillekin erakkoelämä saattoi olla ainoa vaihtoehto jatkaa elämää, kun sopeutuminen yhteiskuntaan ei enää onnistunut. Erakkous voi liittyä myös taiteilijan työhön esim. kuvataiteilija Klaus Backberg eli pitkiä aikoja yksin Lapin erämaassa. Vakaumus ja uskonnolliset syyt johdattivat Munkki Stefanoksen ja Martti Anttilan erakkoelämään. Nykyisin yksinelämiseen ja omavaraisuuteen liittyvät usein ekologiset painotukset ja halu elää kapitalistisen yhteiskunnan ulkopuolella.

Peltonen kertoo erakoista aina kunnioittaen, ilman liiallista syiden kaivelua ja turhaa psykologisointia. Eivät kaikki yksineläjät halua kertoa syitä valinnoilleen, eikä tarvitsekaan. Kirja antaa hienon ja monipuolisen kuvan erilaisista elämäntavoista ja pysäyttää samalla lukijan pohtimaan omia valintojaan ja elämäänsä.

Luotu: 1.7.2021

Ihminen katastrofien jälkeen

Kansikuva Vedenpaisumuksen lapset.Risto Isomäen tunnetuin teos Sarasvatin hiekkaa sai viime vuonna itsenäisen jatko-osan Vedenpaisumuksen lapset. Isomäki tunnetaan useista ekotrillereistä sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä tietokirjoista. Vedenpaisumuksen lapset jatkaa tutulla linjalla, jossa toiminnalliseen ja juonivetoiseen fiktioon yhdistyy kirjailijan vahva näkemys ja tietämys aiheesta. Tämä luo kirjaan voimakkaan tunnelman. Dystooppiset uhkakuvat saavat pelottavan aidon latauksen, kun kirjailija lomittaa fiktioon faktaa.

Vedenpaisumuksen lapset liikkuu monessa aikatasossa: kaukana historiassa 6676 eaa, lähitulevaisuudessa 2046, sekä kaukana tulevaisuudessa 6676 jaa. Ihmiskuntaa uhkaavat ja ovat uhanneet sulavat jäätiköt, tsunamit ja vedenpaisumus. Katastrofit vyöryvät vuosituhansien saatossa, mutta mikä on ihmisen osuus? Onko ihminen lajina suuressa kuvassa edes pelastamisen arvoinen?

Kirjassa käsitellään paitsi maapallon kylmäävää tulevaisuutta ja ihmisen osaa ekokatastrofeihin, myös ihmistä lajina ja evoluutioteoriaa. Miten evoluutio vastaa tulevaisuuden muutoksiin ja miten ihmislaji voisi kehittyä vuosituhansien saatossa?

Kirjan paras anti on kiinnostavassa juonen kehittelyssä, jossa myyttiset kertomukset, dystoopiset uhkakuvat ja vesiapinahypoteesi (!) yhdistyvät.

Luotu: 1.6.2021

Maaginen luonto, historia ja nainen

Kansikuva Nainen joka rakasti hyönteisiä.Selja Ahava kuljettaa maagisella otteella lukijansa läpi niin tieteenhistorian kuin naishistorian kirjassaan Nainen joka rakasti hyönteisiä. Kirja alkaa 1600-luvun Saksasta. Päähenkilö Marian esikuvana on todellinen henkilö, taiteilija ja luonnontutkija Maria Sibylla Merian (1647-1717). Mutta todellisesta esikuvastaan poiketen Ahavan Maria tulee kuin ohimennen eläneeksi vuosisatoja.

Maria tutkii ja piirtää hyönteisiä, joita 1600-luvulla pidetään pahan ilmentyminä. Erityiseen asemaan nousevat perhosen muodonmuutoksen vaiheet, joihon kirjassa vertautuu myös Marian omat vaiheet. Luonto ja ruumiillisuus ovat kaikenaikaa vahvasti läsnä.

Mariaa ei hyväksytä tutkijaksi eikä taiteilijaksi. sen sijaan hänestä tulee vaimo. Nainen kelpaakin lähinnä vain synnyttäjäksi. Jotkin mahdollisuudet kuitenkin avautuvat ajan kuluessa. Kirjassa peilataan Marian kautta naisen aseman muutosta vuosisatojen kuluessa.

Kirjan lopussa ollaan jo nykyajassa pohditaan tulevaisuutta luonnon kannalta. Voimakkaasti luontoon kietoutunut kertomus onkin paitsi patriarkaalista yhteiskuntaa kritisoiva myös ekokriittinen. Luonto ja naiseus ovat kautta historian jääneet toisen asemaan.
 
Myös Maria on monella tavalla toiseutta edustava hahmo. Hän on ulkopuolinen ja muiden silmissä outo. Hän ei osaa olla äiti, eikä rakastaa lähimmäisiään. Ei ennen kuin voi toteuttaa rakkautta omilla ehdoillaan.

Ahavan kirja on kiehtova ja monitahoinen. Lukijan pitää kuitenkin olla hereillä, sillä vaikka kerronta on vaivatonta, romaanin sisäistä maagista aikakäsitystä ei juuri selitellä.

Luotu: 26.4.2021

Kulttuurin ja luonnon välissä

Kansikuva Toinen luontoOli kyseessä sitten pieni tai suuri puutarha tai vaikka metsäinen mökkkipiha, niin Michael Pollan tarjoaa kirjassaan Toinen luonto: puutarhurin oppivuodet ajateltavaa ja näkemyksiä puutarhaan ja sen hoitoon.

Puutarhassa kohtaavat luonto ja kulttuuri. Se on eräänlainen välitila villin luonnon ja urbaanin, rakennetun ympäristön välillä. Usein ihmisen luontosuhdetta pohditaan erämaaluonnon kautta ja sitä ihannoiden, oivaltamatta, että myös puutarhan avulla päästään aiheeseen käsiksi ja ehkä jopa paljon hedelmällisemmin. Luontokirjallisuuden suuret ideat joutuvat koetukselle, kun Pollan tuo ne keskelle puutarhaa.
 
Puutarhan hoito saattaa myös muokata luontosuhdetta. Onko luonto sellainen kuin oletit? Toimiiko se siten, miten ajattelit sen toimivan? Idealistiset näkemykset saa heittää romukoppaan, kun puutarhalla tuntuu olevan oma käsitys siitä, mitä, missä ja miten.

Keskeinen kysymys kuuluu: mitä voimme oppia puutarhalta? Pollanin tekstistä välittyy luontoa kunnioittava ja ympäristöä suojeleva asenne. Puutarhaa voi ja tulee hoitaa luontoa vahingoittamatta.

Kirja tarjoaa lukijalleen pohdittavaa, mutta on tunnelmaltaan hilpeän keveä - kevääseen ja kesään sopiva.

Nyt kun puutarhatyöt saavat vielä monelta osin odottaa kevään edistymistä, on hyvä aika lukea Pollanin kirja ja pohtia, millainen paikka puutarha on itselle.

Luotu: 1.4.2021

Juurettomat

Kansikuva Ei enää mitään.Heti kirjan alussa nousee ihmetys, miten julmalla tavalla Yhdysvalloissa juhlittu kiitospäivä liittyykään Amerikan alkuperäisväestöön.  

Tommy Orange on kirjoittanut hienon, mutta rankan romaanin Ei enää mitään. Kirja kertoo kahdentoista urbaanin intiaanin elämästä, jotka valmistautuvat kukin tahollaan Oaklandissa järjestettävään powwow-tanssijuhlaan. Kirja alkaa historiallisella prologilla, jossa kerrotaan siloittelematta mm. juuri kiitospäivään liittyvistä tapahtumista.

Romaanin henkilöiden elämää kuvataan kirjassa aina yksi kerrallaan. Kyseessä on moniääninen kertomus, jossa henkilöiden elämät limittyvät ja liittyvät toisiinsa monin eri tavoin. Yhtymäkohdat avautuvat lukijalle hitaasti, mutta mitä pidemmälle romaanissa pääse sitä upeammalta kokonaisuus tuntuu. Kirjan rakenne vaatii keskittymistä, mutta apuna henkilögallerian hallinnassa toimii hyvin alun sisällysluettelo, sillä luvut on nimetty henkilöiden mukaan.

Millaista on olla natiivi nykyajan Yhdysvalloissa ja mitä se edes tarkoittaa? Samat ongelmat toistuvat eri tavoin: päihdeongelmia, rikkinäisiä perheitä, hylkäämistä, rikollisuutta, väkivaltaa. Vahvana teemana kaikuu myös juurettomuus. Kauas historiaan jäänyt kulttuuri, epätietoisuus omista juurista, vanhemmista ja heimoista. Mikä on nykyintiaanin tarina?

Yksi kirjan henkilöistä tekee projektia, jossa hän kuvaa nykyajan intiaaneja kertomassa omaa tarinaansa. Moni ajattelee, ettei hänellä ole kerrottavaa, ei ole tarinaa, mutta kuitenkin jokaisella on. Tarinat kertovat, mitä on tapahtunut ja mikä on pielessä, miksi asiat ovat niin kuin ovat.

”Mutta tämä maa, kaikkien Amerikan mantereella asuvien alkuperäiskansojen maa, on rakennettu umpeen, heidän esivanhempiensa maat on haudattu lasiin, betoniin, vaijereihin ja teräkseen, heidän muistinsa on peruuttamattomasti peitetty. Siellä ei ole enää mitään.”

Karusta, mutta vahvasti myötäelävästä kirjasta viimeiseksi tunteeksi jää kuitenkin toivo.

Luotu: 1.3.2021

Viehäty Japanista

Kansikuva Shoshin, aloittelijan mieli.Shoshin - aloittelijan mieli (2018) on ihastuttava ja kaunis kirja. Se on kokonainen taideteos, jolla on hyvää tekevä vaikutus. Minna Eväsoja kertoo kirjassaan kevyellä otteella japanilaisesta kulttuurista ja filosofiasta. Mukana on elämänfilosofiaa, teetä, puutarhoja, taidetta ja elinikäistä oppimista.

Kirja etenee lyhyin kappalein, joten sitä voi helposti lukea myös sieltä täältä. Aiheita on yhteensä viisikymmentä, joten mihinkään kovin syvään analyysiin ei kirjassa edes pyritä. Ennemminkin kyseessä on tutustuminen japanilaisen ajattelun teemoihin ja kirjan merkitys on lukijan omien ajatuksien herättelemisessä. Eri teemoja käsittelevät otsikot on nimetty kauniisti, joukossa on mm. Sydämen pölyt, Sielu pisarassa, Tyhjyyden maja ja Loppusyksyn sadekuuro.

Kirja alkaa shoshinista eli aloittelijan mielestä. Se on ajatus, joka perustuu teemestari Shukōn tekstiin vuodelta 1488. Aloittelijan mieli on perusta oppimiselle, mestariksi tulemiselle. Se on nöyryyttä, avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta. Se on elämänmittainen matka, joka on tehtävä, jos haluaa jotakin. Ajatus muistuttaa, että elämässä on aina uutta opittavaa, ja että taitoa ja mestaruutta ei tavoiteta kiireellä.

Eväsoja johdattaa lukijansa vieraaseen kulttuuriin ja antaa tilaa omalle pohdinnalle. Kirjan äärelle on hyvä pysähtyä, rauhoittua ja keskittyä. Se tarjoaa kauniissa paketissa kaikkea sitä, mitä ihminen niin kovin usein kaipaa.

Kirjan upea kuvitus ja grafiikka tuo oman lisänsä lukukokemukseen. Kuvitus on peräisin Ateneumin japanilaisten puupiirrosten kokoelmasta.

Luotu: 27.1.2021

Laman jäljet

Kansikuva Westend.Suvi Vaarla on kirjoittanut hienon ja vaikuttavan teoksen Westend (2019), jossa kuvataan 90-luvun lamaa lapsen ja nuoren näkökulmasta. Samalla se on kertomus luokkaeroista, häpeästä, ystävyydestä, mielenterveydestä ja perhesuhteista. Sekä niin kovin inhimillisestä tarpeesta saada perheelleen jotakin parempaa.

Elinan perhe joutuu kokemaan laman vaikutukset hyvin karvaasti. Ensin on pienen Elinan uusi kotitalo Westendissä, uusi ystävä naapurissa, lomat huvijahdilla, isän menestyvät liiketoimet. Mutta vain hetken. Lama vie Elinalta hiljalleen kaiken ja vaikuttaa hänen elämäänsä vielä aikuisenakin.

Vaarla kuvaa kipeästi sitä, millaista on, kun kaikki toivo menee. Perheen ilmapiiri huononee, isän mielenterveys ei kestä, ystävät hylkäävät, kaikki omaisuus myydään, eikä siltikään ole rahaa mihinkään. Hurjinta ja karmivinta on sosiaalisen häpeän kokemus. Taloudellisesti epäonnistunut, laman uhri näyttäytyy niin itselleen kuin kanssaeläjille täydellisenä epäonnistujana.

Kirjan tarina kerrotaan eri aikatasoissa. Aikuisen Elinan kautta nähdään laman vaikutukset mieleen, itsetuntoon, pyrkimyksiin ja arvoihin. Elinalla on vahva tarve pärjätä, ymmärtää talouden vaikutuksia ja menestyä, mutta senkin hinta on kova.

90-luvun lamasta on kirjoitettu kotimaisessa kaunokirjallisuudessa melko vähän suhteessa siihen, miten mittavat vaikutukset sillä on ollut yhteiskuntaan, eriarvoistumiseen ja syrjäytymiseen. Vaarlan kirja muistuttaa tämän aikakauden vaikutuksista ja on osuvaa ajankuvaa kaikin puolin.

Kirjan aihe on rankka ja tunnelma paikoitellen toivoton, mutta se ei missään tapauksessa ole surkutteleva itkuvirsi. Se on osuvaa lähihistoriaa, hienoa tarinankerrontaa ja sujuvaa kieltä, jota helppo lukea.

Luotu: 5.1.2021

Lumen valoa

Kansikuva Lumilyhdyn valossa.Jukka Itkosen runot virittävät mielen jouluun ja talveen, vaikka lunta ei olisikaan näköpiirissä. Lumilyhdyn valossa on ihastuttava, lämminhenkinen ja oivaltava runoteos, jota voi hyvin lukea myös koko perheen kanssa.

Lumi, talven valo ja eläimet talvisessa luonnossa kytkeytyvät runoissa elämän pieniin hetkiin - siihen, mikä on tärkeää. Runot toimivat monessa tasossa, jolloin aikuinen löytää runoista itselleen oman tason ja pienempi lukija tai kuulija voi nauttia runojen kielestä ja runokuvista omalla tavallaan.

Nämä runot ovat myös kaikkea muuta kuin vaikeaselkoisia. Runojen kieli on pelkistettyä ja ne on kirjoitettu pohdiskelevaan ja toteavaan sävyyn. Itkoselle tuttuun tapaan runoissa ollaan usein pienten puolella ja pohditaan esimerkiksi pienen eläimen aatoksia.

Aikuislukija saattaa löytää runoista myös viittauksia ja yhtymäkohtia vanhojen suomalaisten runoilijoiden, kuten Aleksis Kiven tuotantoon.

Joulukiireiden keskelle sopii mainiosti runo, joka päättyy seuraavasti:

“Mieti miten kauas pääsee
kun malttaa olla aloillaan.”

Luotu: 16.12.2020

Talvi tänään ja huomenna

Kansikuva Katoava talviMiltä näyttää talvi, kun se ei enää näytä talvelta? Voiko talvea kohta enää edes kutsua talveksi? Pertti Koskimiehen hieno tietokirja Katoava talvi, pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessa (2020) käsittelee paljon tunteita herättävää asiaa. Kirja kuvaa pohjoista talvea, kun se vielä on talvi, mutta katoamisen uhka on jo liian lähellä.

Kirjan upeasta ja ajatuksia herättävästä kuvituksesta vastaavat taitavat ja palkitut valokuvaajat Markus Varesvuo, Ville Heikkinen ja Jarmo Manninen. Valokuvat ovat taidokkaita ja liikuttavia. Ne kertovat omaa tarinaansa ainutlaatuisesta pohjoisesta luonnosta ja sen eläimistä sekä näyttävät sen haavoittuvuuden.

Koskimies tunnetaan perehtyneisyydestään lintuihin, mutta Katoava talvi avaa paljon suuremman ja monipuolisemman kuvan eri lajien ja talven suhteesta. Kirjassa lähdetään liikkeelle kaukaa historiasta ja se on jaoteltu isoihin teemaosioihin: yleisempään tietoon talvesta, lajikohtaisiin esimerkkeihin ja tulevaisuuden näkymiin.

Kirjassa on paljon tietoa talvesta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja esimerkiksi eri lajien talvisista selviytymiskeinoista ja toisaalta mahdollisuuksista sopeutua muuttuvaan talveen. Toiset sopeutuvat paremmin, toiset eivät lainkaan. Valokuvateokseksi kyse ei siis ole mistää pintaraapaisusta vaan todellisesta tietokirjasta.

Kirjan viesti on selkeä ja koruton: luonnon monimuotoisuus kärsii, talvet katoavat ja kaikki vaikuttaa lopulta myös ihmiseen. Samalla kirja on kuvaus upeasta luonnosta, jota suojella ja puolustaa. Aikaa on vähän, mutta sitä on.

Luotu: 1.12.2020

Maagista realismia

Kansikuva 206 pientä osaa206 pientä osaa (2020) on Wilhelmiina Palosen esikoisromaani ihmiskohtaloista, valinnoista ja luista. Juonta eteenpäin kuljettavat kolme hahmoa, 1920-luvulla elävä lukiolaistyttö Helli, nykypäivän koululainen Alvar, sekä tämän koulusta löytämä opetusluuranko. Hahmojen tarinat kulkevat mutkattomasti rinnakkain. Palonen onnistuu tarkastelemaan hahmojensa kautta niin naisten asemaa, hylätyksi tulemista kuin elämää ja kuolemaa eri aikoina, kehollisuutta ja luita unohtamatta.
 
Helli ja Alvarin äiti ovat olleet aikoinaan samankaltaisessa tilanteessa. Valinnat ja niiden kautta syntyneet kohtalot ovat kuitenkin päinvastaiset. Alvar on yksinhuoltajaäidin ainut lapsi, syntynyt suhteesta perheelliseen mieheen. Äiti on alallaan menestyvä ja elämässä pärjäävä hahmo, joka kuitenkin unohtaa keskittyä poikaansa. Hellin tarina on traagisempi, sillä ajatusmaailma ja asenteet eivät olleet yhtä suvaitsevaisia. Kummatkin naishahmot edustavat jotain sellaista, mikä yhteiskunnassa nähdään ”vääräksi” tai poikkeavaksi.
 
Teoksen kieli on runollista, oivaltavaa ja ennen kaikkea ilmavaa. Lukijalle jätetään paljon tilaa tulkinnalle. Erityisen hienoa teoksessa on sen yllättävä lopetus, joka nivoo hahmojen tarinat yhteen. Teos on lyhyt, mutta lukujen välissä huomaa jääneensä pohtimaan teoksen teemoja ja hahmojen kohtaloita.

Luotu: 16.11.2020

Pimeää aikaa?

Kansikuva Pimeä aikaNyt pimeään aikaan luettavaksi sopii mainiosti Jaakko Tahkokallion vetävästi kirjoitettu Pimeä aika, kymmenen myyttiä keskiajasta (2019).

Käsityksemme keskiajasta ovat syvässä: noitia poltettiin, kirkko piti tavallista kansaa tiukasti otteessaan, maapallon uskottiin olevan litteä, elämä oli julmaa ja karua. Vai oliko?

Tahkokallio pureutuu kirjassaan näihin stereotypioihin ja oikaisee käsityksiämme keskiajasta. Kirjaa lukiessa käykin nopeasti selväksi, että yleisesti vallalla olevat mielikuvat pohjautuvat lähinnä populaarikulttuurin tai kirjallisuuden luomiin mielikuviin, joita esimerkiksi suosittu fantasiasarja Game of Thrones on tehokkaasti vahvistanut. Lopulta pimeä keskiaika ei ollutkaan niin kovin pimeä.

Tahkokallion käy läpi seuraavat myytit ja purkaa ne tehokkaasti palasiksi: 1) Linnanherrat sortivat maaorjiaan ja hallitsivat pienoisvaltakuntiaan, 2) Kirkko hallitsi ihmisten elämää, 3) Keskiaika hävitti antiikin perinnön, 4) Kirkko esti luonnontieteen kehityksen, 5) Ihmiset uskoivat, että maa on litteä, 6) Kirjoja valmistivat munkit kirkon alaisuudessa, 7) Keskiaika oli julmuuden aikakausi, 8) Keskiajalla poltettiin noitia, 9) Keskiajan ihmiset olivat impulsiivisia ja lapsellisia, 10) Keskiajan sodankäynti oli kömpelöiden ritareiden rynnököintiä.

Pimeä aika on yleistajuisesti kirjoitettu tietokirja, jota on nautittavaa lukea. Vaikka kirja on asiapitoinen, se onnistuu olemaan sopivasti humoristinen. Viihdyttävän lisän kirjaan tuovat myös lyhyet fiktiiviset tarinat, joissa Tahkokallio hyödyntää keskiaikaan liittyviä kliseitä.

Luotu: 30.10.2020

Oivaltavia ja hykerryttäviä tarinoita

Kansikuva Valitut novellit.Kaikki toki tuntevat Muumit, mutta Tove Jansson kirjoitti myös aikuisille. Janssonin kirjalliselle tuotannolle on tyypillistä lyhyehkö muoto. Hän kirjoitti paljon esimerkiksi novelleja ja pienoisromaaneja. Viime vuonna (2019) julkaistu Kuuntelija - Valitut novellit kerää yksiin kansiin peräti 60 Janssonin novellia. Mukaan mahtuu niin tunnettuja ja rakastettuja novelleja, kuin harvinaisempia ja tuntemattomampia tekstejä.

Janssonin proosa on hyvin tunnistettavaa - ja ihastuttavaa! Se on yhdistelmä lämmintä, hykerryttävää huumoria, ironiaa, surua ja elämänmakuista humanismia maustettuna ripauksella taianomaisuutta ja mystisyyttä. Kieli on rauhallista, mutta suoraa ja rehellistä. Useinkaan novellien juoni ei ole pääosassa, vaikka aina hiljalleen lukijalle herääkin kysymys, mitä tässä oikeastaan tapahtuu ja miksi.

Henkilöhahmot sen sijaan ovat merkittäviä. Novellit kietoutuvat usein erilaisten hahmojen kuvauksen ja ymmärryksen ympärille. Henkilöt eivät ole kovinkaan tavanomaisia, vaan teräviä, kulmikkaita persoonia ja omalaatuisia kulkijoita. Janssonin henkilökavalkadiin mahtuu niin lapsia kuin aikuisia. Taiteilijuus on usein läsnä ja monista novelleista onkin löydettävissä pieniä viittauksia kirjailijan omaan elämään.

Janssonin novellit ja pienoisromaanit ovat oivallista luettavaa myös niille, jotka ovat kiinnostuneita uudesta Zaida Bergrothin ohjaamasta Tove-elokuvasta.

Luotu: 30.9.2020

Rikki mennyt sydän

Teoksen kansikuvaSydän (2019) on Malin Kivelän tiivis ja pieni kirja suurista teemoista. Elämä kiertyy sydämen ympärille samoin kuin kirjan tarina. Millaista on olla äiti, kun vastasyntyneellä lapsella todetaan synnynnäinen sydänvika ja edessä on leikkaus. Suuri onni vaihtuu odottamattomaan pelkoon ja kauhuun. Vanhemman avuttomuus tuntuu tekstissä käsinkosketeltavan kipeänä.

Kivelä onnistuu romaanissaan kuvaamaan trauman samalla konkreettisena ja toisaalta vahvasti henkisenä kokemuksena. Elämä, kuolema ja menettämisen pelko ovat niin isoja teemoja, ettei niitä voi kertoa tyhjiksi. Kivelän kirjassa kertoja ei tilitä tunteitaan puhki, mutta voimakkaat tunteet välittyvät silti lukijalle vaivattomasti.
 
”Pidän sinua elossa keskittymällä täysin, herpaantumatta. Lepäämättä sekuntiakaan.”

Kaikissa tuntemuksissa ja tunteissa on mukana vahva kehollisuuden kuvaus. Miltä jokin tuntuu ruumiissa ja missä siellä. Konkreettisesta kehollisuudesta on kuitenkin vain lyhyt matka lähes runolliseen havainnointiin.

Kirjassa tarkkaillaan ympäröivää todellisuutta kuin sumuverhon takaa. Miten maailma ja elämä voivat jatkaa arkista kulkuaan, vaikka vastasyntyneen sydän ei toimi oikein? Tämä ristiriita sisäisen ja ulkoisen maailman välillä tulee Kivelän romaanissa pakahduttavasti esiin.

”Tapahtuipa mitä tahansa, kaikki jatkuu, niillä joita asia ei koske.”

Vaikka Sydämen teemat ovat rankkoja ja raskaita, kirjan kieli on kuitenkin mutkatonta lukea ja kerronta selkeää. Myös kirjan lyhyt muoto sopii Kivelän vaikuttavaan romaaniin.

Luotu: 1.9.2020

Erään maalauksen tarina

Teoksen kansikuvaTracy Chevalier on kirjoittanut romaanin 1600-luvulla eläneen hollantilaisen taidemaalarin Johannes Vermeerin kuuluisasta maalauksesta. Maalauksen nimi on Turbaanipäinen tyttö, mutta se tunnetaan myös samalla nimellä kuin Chevalierin romaani: Tyttö ja helmikorvakoru. Kirja ilmestyi vuonna 1999 ja se suomennettiin 2001.

Chevalier kertoo kirjassaan kuvitteellisen tarinan maalauksen synnystä ja mallina toimineesta tytöstä. Maalauksen tyttö on köyhästä perheestä kotoisin oleva Griet, joka työskentelee Vermeerin perheessä piikana. Vermeerin vaimo ei pidä Grietistä ja myös yksi perheen lukuisista lapsista kohtelee Grietiä huonosti.

Grietillä on kuitenkin pääsy ateljeeseen. Hän seuraa tarkasti maalarin työskentelyä ja väistämättä päätyy lopulta myös Vermeerin malliksi. Griet on voimakastahtoinen, mutta sisintään peittelevä nuori tyttö, joka ihastuu taiteilijaan.

Chevalier onnistuu tavoittamaan tekstissään sen voimakkaan tunnelatauksen, joka on seurausta Grietin epäsovinnaisesta ihastuksesta. Romaanin vahvuutena onkin tunnelmien ja tunteiden hienovarainen, mutta intensiivinen esiintuominen.

Kirjasta tulee myös hyvin esiin ajanmukainen luokkayhteiskunta. Piikatytön asema perheessä on selvääkin selvempi, eikä kuilu Grietin ja maalarin välillä ole ihan pieni.

1600-luvun Hollanti ja taidemaailma avautuvat lukijalle elävästi kertomuksen myötä. Vermeerin taiteilijan työ, värien sekoittaminen ja viittaukset muihin taideteoksiin saavat mielenkiinnon heräämään. Sekä Vermeeristä että mainituista taideteoksista täytyy saada tietää lisää!

Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva Peter Webberin ohjaamana.

Luotu: 17.7.2020

Kieltolain aikaan

Teoksen kansikuvaKesä on oivaa aikaa sarjoille, niin kirjasarjoille kuin pitkille, monen tuotantokauden tv-sarjoille. Tiedätkö sen tunteen, kun on katsottava vielä yksi jakso ja vielä yksi - ja sitten sen tyhjyyden, kun jonkin loistavan sarjan viimeinenkin jakso on katsottu?

Boardwalk Empire (2010-2014) on yksi tällaisista loistavista sarjoista, joissa tarina, juoni, kuvaus ja upeat näyttelijäsuoritukset takaavat koukuttavan elämyksen. Laatusarjan takana onkin nimiä kuten Martin Scorsese ja Mark Wahlberg. Katsottavaa riittää mukavasti, sillä tuotantokausia on yhteensä viisi.


Boardwalk Empire on historiallinen televisiosarja, joka yhdistelee faktaa ja fiktiota, draamaa ja rikollisuutta. Sarjassa eletään 1920-luvun kieltolain aikaisessa Atlantic Cityssa. Rikollisuus kukoistaa ja viinan salakuljetus ja myynti lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla.  


Sarjan keskushenkilöt ovat Enoch ”Nucky” Thompson (Steve Buscemi) sekä hänen nuorempi ja röyhkeämpi aloitteleva kollegansa Al Capone (Stephen Graham). Kuten hekin, lähes kaikki sarjan päähenkilöt perustuvat todellisiin ihmisiin. Sarjassa eletään gangsterien maailmassa, aivan kuten myöhemmin mafian kukoistuksen aikaan. Gangsteriliigojen jäsenet käyttäytyvät periaatteessa kuin herrasmiehet, mutta käytöksen alle kätkeytyy häikäilemätöntä rikollisuutta ja väkivaltaa.


Sarja avaa katsojalleen upean ajankuvan. Kaikki on mietitty yksityiskohtia myöten: lavastus, valaistus, puvustus ja koko tunnelma. Boardwalk Empire tarjoaa katsojalle mieleenpainuvan kokonaisuuden.

Luotu: 29.5.2020

Tutustu villivihanneksiin

Teoksen kansikuvaOmasta puutarhasta tai lähimetsästä voi helposti löytää maistuvia ja ilmaisia aarteita ruokapöytään.

Suhtautuminen puutarhan inhokkikasveihin, kuten vaikka nopeasti leviävään ja yleiseen vuohenputkeen muuttuu, kun alat poimia sitä salaateissa ja smoothieissa käytettäväksi. Esimerkiksi juuri tämä monien puutarhojen ja pihojen kiusankappale vuohenputki on terveellinen ja maistuva villivihannes.

Teija Saarisen e-kirja Villivihannekset, aloittelijan opas (2014) perehdyttää lukijan villivihannesten herkulliseen maailmaan. Kirjassa esitellään kasveja, joita on helppo löytää, tunnistaa ja kerätä. E-kirja kulkee puhelimen sovelluksessa helposti mukana myös metsässä. Lukija saattaa myös yllättyä, mitkä kaikki tutut kasvit ovatkin maistuvaa ruokaa.

Villivihannesten poimiminen kannattaa yhdistää muuhun luonnossa liikkumiseen tai vaikka puutarhan hoidon lomaan!

Luotu: 30.4.2020

Vaeltamisesta ja sen maagisuudesta

Teoksen kansikuvaJohanna Sinisalon Salattuja voimia - opas valoisille ja pimeille poluille (2012) on hieman erilainen patikointikirja. Se sisältää Sinisalon kokemuksia patikointireissuilta, patikointiin liittyviä novelleja sekä näitä novelleja taustoittavia mielenkiintoisia kommenttiosuuksia. Kirjan loppuun Sinisalo on vielä koonnut oppaan aloitteleville patikoijille.

Kirjassa on paljon mielenkiintoista tietoa patikoijalle. Monessa maassa vaeltanut Sinisalo tietää, miten vaelluksille kannattaa varustautua, miten vaellukset suunnitellaan toimiviksi ja miten toimitaan, kun kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Tämän informatiivisen puolen lisäksi teos on kaunokirjallinen seikkailu erityyppisine teksteineen. Kirjan niminovelli on pituutensa puolesta oikeastaan pienoisromaani, osa novelleista on taas lyhyempiä.

Novelleista, kuten tietenkin myös Sinisalon omista patikointikokemuksista, paistaa kirjailijan rakkaus harrastukseensa ja sitä on ilo lukea. Novellit ovat fantasia-elementtejä sisältävinä Sinisalon tyylille uskollisia. Tuttuun tapaan maaginen ja arkinen yhdistyvät ja punoutuvat omaksi viehättäväksi todellisuudekseen.

Luotu: 2.4.2020

Torakan päivät pääministerinä

Teoksen kansikuvaIan McEwanin pienoisromaani Torakka (2019) on ajankohtainen ja piruileva poliittinen satiiri, jota lukiessa ei voi olla huomaamatta kytköksiä Kafkan Muodonmuutos-novelliin. Samoin tarina saa varsin orwelilaisia kaikuja.

Eräänä päivänä torakka muuttuu yllätyksekseen Iso-Britannian pääministeriksi. Hänellä on tehtävä suoritettavanaan. Vasta sen jälkeen torakka voi olla taas vain torakka.

Torakkapääministeri Jim Sams löytää hallituksesta myös muita torakoita, mutta kaikki eivät ole hänen kanssaan samalla puolella. Toisinajattelijat saavat kyytiä, kun Sams pääsee vauhtiin.

Sams opettelee twiittaamaan ja myös USA:n presidentti Tupper twiittailee minkä kerkiää. Totuutta ei kaipaa kukaan, kun vaihtoehtoiset totuudet ovat paljon kätevämpiä omien päämäärien saavuttamiseksi.

Sams kannattaa uutta reversalismi-ideologiaa, jossa kaikki tehdään päinvastoin kuin ennen on tehty. Työntekijäkin maksaa työpaikastaan työnantajalle, eikä toisin päin. Lopulta valehtelu tuottaa tulosta. Sams saa puhuttua myös Tupperin puolelleen ja Iso-Britannian parlamentti äänestää reversalismin puolesta.

McEwan tarttuu satiirissaan paitsi Brexit-kiemuroihin myös laajemmin valeuutisointiin ja lehdistön lööppiuutisiin. Vakavista aiheista huolimatta terävästi kirjoittava McEwan myös naurattaa ja viihdyttää lukijaa.   

Luotu: 25.2.2020

Ystävyyden voima

Teoksen kansikuvaOlivier Nakachen ja Eric Toledanon ohjaama Koskemattomat (2011) on ranskalainen elokuva kahden erilaisen ja eritaustaisen miehen ystävyydestä. Toinen on valkoinen, keski-ikäinen miljonääri, mutta yksinäinen ja neliraajahalvaantunut. Toinen taas on musta, köyhä ja työtön mies, joka parhaimpansa mukaan välttelee vastuuta.


Rikas Philippe (François Cluzet) etsii itselleen uutta avustajaa ja haastattelee ehdokkaita ehdokkaiden perään. Haastateltavien joukosta erottuu Driss (Omar Sy), joka on saapunut paikalle pakotettuna, koska joutuu keräämään työttömyyskorvausta varten allekirjoituksia todisteeksi työnhausta. Driss ei edes halua avustajan paikkaa.


Yllättäen Philippe kuitenkin valitsee juuri Drissin koeajalle. Driss yllättää itsensäkin ja osoittautuu varsin hyväksi vaikkakin epäsovinnaiseksi avustajaksi. Philippe on kyllästynyt siihen, miten häneen suhtaudutaan aina säälien. Driss tarjoaa raikasta vaihtelua tähän asenteeseen. Miesten ystävyys mahdollistuu tasa-arvoisen kohtaamisen kautta, kun kumpikaan ei yritä muuttaa toista ja kohtaa toisen avoimesti ja rehellisesti omana itsenään.


Koskemattomat käsittelee rasismin, luokkaerojen ja vammaisuuden teemoja. Vakavista aiheista huolimatta, se todellinen hyvän mielen elokuva. Sen vahvuus on positiivisessa ja kepeässä otteessa, mikä ei yritä liikaa kalastella katsojan liikutusta, mutta silti naurattaa ja itkettää.

Luotu: 31.1.2020

Pohjoisen äärellä

Teoksen kansikuvaAntti Haatajan monipuolinen teos Pohjoinen - jälkemme maailman laidalla (2018) on hieno kuvaus Saamenmaan luonnosta ja eläimistä, alkuperäiskansan oikeuksista ja suhteesta pohjoiseen luontoon sekä luonnonsuojelun tilasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Lisäksi kirja on upea valokuvateos.

Haataja kuvaa Saamenmaan tilannetta rohkean kriittisesti ja tieteelliseen tutkimustietoon nojautuen. Kirja antaakin lukijalleen paljon ajateltavaa ja on laaja tietopaketti pohjoisimman Lapin elämästä ja luonnosta. Teoksen sanoma on painava ja huolestuttava, mutta samaan aikaan myös innostava ja toimintaan kannustava.

Laajan tietomäärän ja analyyttisen otteen lisäksi kirjan hienous piilee sen lähes runollisessa tekstissä. Haataja onnistuu yhdistämään kirjassaan kauniin, tunnelmallisen kuvauksen ja asiapitoiset tekstit varsin toimivasti. Taidokasta tekstiä tukevat myös kirjan tunnelmalliset valokuvat, joiden ansiosta kirja avautuu myös merkittävänä taideteoksena.

Pohjoinen - jälkemme maailman laidalla voitti Lauri Jäntin -palkinnon 2019 ja oli ehdolla WWF:n vuoden luontokirjaksi 2018. Teoksen valokuvia on myös palkittu esim. Vuoden luontokuva 2019 -kilpailussa.

Luotu: 14.1.2020
Ensimmäinen sivu   Edellinen sivu   1 2 3 4 Seuraava sivu   Viimeinen sivu  

Tampere-aiheinen lukuhaaste

Ota haaste vastaan. Aikaa on syyskuun loppuun.
Tampereen lukuhaasteen tunnuskuva

Osallistu Tampere-lukuhaasteeseen

Tampereen kaupunginkirjasto on julkaissut uuden Tampere-aiheisen lukuhaasteen. Kaikki, jotka suorittavat syyskuun loppuun mennessä vähintään 10 lukuhaasteen kohtaa, osallistuvat Tampere-aiheisten palkintojen arvontaan. 

Tampereen kaupunginkirjasto haastaa kaikki tamperelaiset ja muut Tampereen-ystävät osallistumaan uuteen Tampere-lukuhaasteeseen. Toive kotikaupunkiaiheisesta lukuhaasteesta tuli alun perin asiakkaalta. Lukuhaasteen voi suorittaa oman lukukunnon ja -innon mukaisesti joko lukemalla jokaiseen 25 kohtaan sopivan teoksen tai suorittamalla vähintään 10 haasteen kohtaa.

Kirjaston henkilökunta vinkkaa lukuhaasteen eri kohtiin sopivia teoksia kevään ja kesän mittaan kirjastoissa teemanäyttelyissä ja kirjaston sosiaalisen median kanavissa. Haasteeseen osallistujat voivat toimittaa täytettyjä lukuhaastekuponkeja kirjastoon 30.9.2021 asti ja osallistua samalla arvontaan.

-    Arvomme syksyllä Tampereen päivän tienoilla muutamia Tampere-aiheisia palkintoja kaikkien haastekupongin joko sähköisessä tai paperisessa muodossa toimittaneiden kesken. Julkaisemme tällöin myös poimintoja lukuhaasteeseen osallistuneiden kirjavalinnoista inspiraatioksi muille. Kuponkeja otamme arvonnan vuoksi vastaan vain syyskuun loppuun, mutta ajatonta haastetta voi toki suorittaa tämän jälkeenkin omaan tahtiin, kirjastonhoitaja Tuija Valli Tampereen kaupunginkirjastosta kertoo.

Lukuhaastekuponkeja on jaossa Tampereen kirjastoissa. Sähköisesti lukuhaasteeseen voi osallistua e-lomakkeella. Kupongissa on paikka 10 luetulle teokselle, joten enemmän lukeneet voivat ilmoittaa kaikkien lukemiensa teosten joukosta haluamansa 10 teosta.

E-lomake

Tampere-lukuhaaste

1. Kirjassa pelataan jääkiekkoa

2. Tamperelaisen nykyrunoilijan kirja

3. Kirjan tapahtumapaikka on Pispala

4. Tamperelaisen kirjailijan lasten- tai nuortenkirja

5. Kirjassa puhutaan Tampereen murretta

6. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja

7. Rikospaikkana Tampere e-kirjana tai e-äänikirjana

8. Tampereelle sijoittuva sarjakuva

9. Kirjassa käsitellään Tampereen tulevaisuutta tai historiaa

10. Kirjassa seilataan Tampereen vesillä

11. Tamperelaisen kustantamon julkaisema kirja

12. Kirjassa ollaan Tampereella vuonna 1918

13. Tamperelaisen merkkihenkilön elämäkerta

14. Tamperelaisen näytelmäkirjailijan näytelmä

15. Tampereen kaupunginkirjaston henkilökunnalta saatu kirjasuositus

16. Kirjassa käydään Tampereella

17. Tampereen 200-vuotisjuhlavuonna ilmestynyt kirja

18.  Kirja nimeen sisältyy kirjainyhdistelmä "tre"

19. Kirja liittyy tamperelaiseen teollisuuteen

20. Kirja, jonka luet Tampereella
   
21. 2020-luvulla julkaistu tamperelaisen kirjailijan kirja

22. Ennen vuotta 1991 julkaistu tamperelaisen kirjailijan kirja

23. Kirjailijalla on sama etunimi kuin tamperelaisella suosikkijulkkiksellasi

24. “Tiiliskivi”-kirja

25. Kirjan kannessa on Tampereen vaakunan värejä, punaista ja kultaa

Käsille töitä - käsitöitä!

1-10 / 80
4576504
Tekijä: Zedenius, Fanny, kirjoittaja, kuvittaja
Vuosi: 2020
4670159
Tekijä: Viljanen, Merja, kirjoittaja, valokuvaaja
Vuosi: 2020
4831502
Tekijä: Wilhelm, Laura Sinikka, kirjoittaja, valokuvaaja
Vuosi: 2021
4868139
Tekijä: Vierimaa, Anne, kirjoittaja, kuvittaja
Vuosi: 2021
4776206
Tekijä: Uusitalo, Susanna, kirjoittaja, valokuvaaja
Vuosi: 2021
4563202
Tekijä: Uusitalo, Susanna, kirjoittaja, valokuvaaja
Vuosi: 2020
4770660
Tekijä: Trettevik, Ida Wirak, kirjoittaja
Vuosi: 2021
4831505
Tekijä: Tetri, Anna-Karoliina, kirjoittaja, kuvittaja
Vuosi: 2021
4850559
Vuosi: 2021
4615374
Vuosi: 2020