"Hienointa satiiria on se, jossa ivaan yhdistyy niin vähän pahansuopaisuutta ja niin paljon vakaumusta, että se kirvoittaa naurun niiltäkin joihin se kohdistuu". Näin osuvasti määritteli satiirin saksalainen tiedemies ja satiirikko G. C. Lichtenberg 1700-luvulla. Määritelmä pätee vieläkin.

Väestön ikääntyminen on nostanut eläkeläisten aseman ja vanhusten hoidon yhteiskunnalliseen keskusteluun ja heijastuu myös kaunokirjallisuuteen. Tuomas Kyrön luoman supersuositun Mielensäpahoittajan ohella kirjallisuuteen on viime vuosina marssinut joukko erilaisia niin sanottua kolmatta ikää eläviä tai jo ”palvelutaloikään” ehtineitä, itsenäisiä ja oman näköistä elämää etsiviä hahmoja, jotka eivät nuorempiaan kumartele. Alla olevassa listassa esitellään valikoima kirjoja ja elokuvia, joiden päähenkilöt ovat ikääntyneitä. Sopii erinomaisesti myös nuoremmille, parasta ennen päiväykseen on vielä pitkä aika!

Sarjakuva on tehnyt pitkän matkan kevyestä populaariviihteestä tunnustetuksi ja arvostetuksi taidemuodoksi.

Sairas huumori on ollut lepakon riesana jo vuosikymmenten ajan, mutta silti heidän yhteisen valssinsa tahti ei ole hyytynyt. Miksi Batmanin ja Jokerin välinen suhde on niin kiehtova?

Sarjakuvat voivat lisätä ymmärrystä mielen haasteista ja vahvuuksista. Näihin teoksiin kannattaa tutustua, jos tahtoo osallistua keskusteluihin sarjakuvista Hyvän mielen -sarjakuvalukupiirissä. Lukupiiri alkaa Hervannan kirjastossa syyskuussa

Huumori on vaikea laji, sanotaan. Meitä kaikkia ei hymyilytä samat asiat. Toiset nauravat muiden kömmähdyksille, toiset saavat ilonsa mustasta huumorista, satiirista tai ironiasta. Toisille huumori on tilanteen tajua ja sanallista leikkiä.

Oriveden kirjaston miehisen kirjalistan toinen osa - keksityt jutut: romaanit, runot ja sarjakuvat.

Sarjakuvan historian alkuvaiheet ovat pitkälti huumorin voittokulkua, ja vaikka se sittemmin onkin taipunut suuntaan jos toiseen, tuo monelle lukijalle taiteenlaji edelleen ensimmäisenä mieleen Jim Davisin Karvisen kaltaiset sarjakuvat, joihin voi törmätä päivittäin sanomalehtien sivuilla. Nyt tutustumme joukkoon eri puolilta maailmaa tulevia humoristisia sarjakuvia.

Huumori kaunokirjallisuudessa ei merkitse vain lukijan naurattamista. Humoristinen kirjailija on nokkela sanankäyttäjä, joka tarkastelee asioita usein yllättävistä näkökulmista. Komiikan avulla kosketellaan toisinaan myös yhteiskunnan kipupisteitä.

Jokaisella meistä on oma käsityksemme huumorista. Siinä, missä toiset saattavat nauraa hervottomina elokuvissa, teatterissa tai kirjan ääressä, minä saatan istua vaivautuneena vieressä ja päinvastoin. Niinpä humorististen kirjojen ja elokuvien suosittelussa on aina iso riski.