Tove Jansson: Kuvanveistäjän tytär

Kuvanveistäjän tytär on 19 novellista tai "muistelmasta" koostuva kurkistus kuvataiteilija Tove Janssonin (1914-2001) lapsuuteen. Muistelmat vievät lukijan 20-luvulle Toven isän, kuvanveistäjä Viktor Janssonin taiteilija-ateljeehen sekä saaristolaismaisemiin Katajanokalle ja aurinkoiseen Pellinkiin. Lukija pääsee Toven mukana seuraamaan boheemia taiteilijaelämää sekä ihmissuhteiden kiemuroita lapsen silmin, ja seikkailemaan meren lahtien ja poukamien keskelle. Teoksesta huokuu lapsuuden turvallisuus ja levollisuus, ja se onkin oivallinen sadepäivän lukuelämys.

Kirjan takakansitekstin mukaan Janssonin novelleissa lomittuvat lapsen arkipäivän tyyni realismi, idylli ja satu, jota rohkea mielikuvitus kuohuttaa - novellien avulla ymmärrämme, mistä muumipeikot ovat peräisin. Novelleissa seikkailevista hahmoista, kuten isä Viktorista ja äiti Signestä, voikin havaita Muumilaakson asukkaille ominaisia piirteitä.

 

Jennifer Clement: Basquiatin leski: rakkaustarina

Basquiatin leski: rakkaustarina on paljastava teos 27-vuotiaana huumeiden yliannostukseen menehtyneen taidemaalari Jean-Michel Baquiatin (1960-1988) elämästä. Basquiat niitti mainetta aluksi graffititaiteilijana, mutta nousi myöhemmin menestyksekkääksi avantgarde-taiteilijaksi.

Teos on kirjoitettu Suzanne Malloukin, Jean-Michelin pitkäaikaisen kumppanin näkökulmasta, ja se valottaa Basquiatin maalauksien kryptisia symboleita uudella tavalla. Kirja on myös silminnäkijätodistus 80-luvun taidemaailmasta ja ihmissuhteista New Yorkissa, sillä kirjoittaja Jennifer Clement on Malloukin ystävä, ja liikkui itsekin aikanaan samoissa piireissä. Hän on sisällyttänyt kirjaan monia otteita Suzannen päiväkirjoista, ja lukijalle välittyykin autenttinen kuva Jean-Michelin taidetta, huumeita, juhlimista ja rasismin vastaista taistelua sisältävästä elämästä.

 

F.G. Haghenbeck: Pyhän lehden kirja

Pyhän lehden kirja on fiktiivinen, mutta tositapahtumiin perustuva teos Frida Kahlosta (1907-1954) – taiteilijasta, joka muutti modernin taiteen suunnan. Kirjailija F.G. Haghenbeck on ottanut vaikutteita Kahlon jäämistöstä löytyneestä muistikirjasta, Pyhän lehden kirjasta, jonka Frida sai rakastajaltaan Tina Modottilta sen jälkeen, kun Kahlo melkein menetti henkensä raitiovaunukolarissa. Frida tekee kuitenkin sopimuksen Kuoleman kanssa ja jatkaa elämäänsä sopimuksen tuoma taakka harteillaan.

Teos esittelee Fridan taiteen kehitystä ja hänen kuuluisimpien taideteostensa syntytarinan. Lukija pääsee taiteen lisäksi kurkistamaan myös Fridan ja taiteilija Diego Riveran myrskyisään rakkauteen. Fiktiivisistä elementeistään huolimatta kirja tuntuu pääosin oikealta elämäkerralta ja Fridan persoona välittyy kirjan sivuilta voimakkaana. Suuret tunteet, värikäs taide ja mausteiset ruuat kuljettavat tarinaa eteenpäin. Aidon elämäkerran tuntua korostaa kirjan erikoisuus: proosan sekaan lisätyt, Fridan herkulliset ruokareseptit.

 

Antti Tuuri: Levoton mieli: romaani

Levoton mieli on kertomus varhaisen suomalaissurrealistin, Arvid Bromsin (1910-1968), elämästä. Kirja keskittyy Bromsin elämän viimeisten kymmenen vuoden merkillisiin käänteisiin. Kesällä 1958 Arvid soutaa Lappajärven yli Lehtiniemeen tulevan viidennen vaimonsa kanssa, minne he asettuvat asumaan.

Kirja piirtää Bromsista värikkään kuvan – eräänlaisen taiteilijan, huijarin ja naistenmiehen sekoituksen, jonka elämänvaiheet saavat surkuhupaisia piirteitä. Bromsin elämään mahtui taiteen lisäksi vankilareissu väärennösten ja petosten takia, useat avioliitot ja hummailu toisten rahoilla. Kansiteksti vihjaa myös mahdollisista yhteyksistä näyttelijä Jussi Jurkkaan, sillä Broms seurusteli Emmi Jurkan kanssa - oliko hän Jussi Jurkan isä?

 

Pirkko Soininen: Ellen: Ellen Thesleffin fiktiivinen Firenzen-päiväkirja

Ellen: Ellen Thesfleffin fiktiivinen Firenzen-päiväkirja on romaani, joka koostuu nimensä mukaisesti, Ellen Thesleffin (1869-1954) fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Merkinnät ovat lyhyitä ja nopealukuisia - ne sisältävät Ellenin ajatuksia maalauksista, mietteitä naistaiteilijana olemisesta, mutta myös arkisemmista asioista, kuten perheen tapaamisesta. Merkinnät käsittelevät myös Ellenin kiihkeää suhdetta englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin.

Intohimo maalaamiseen nousee läpi teoksen tärkeimmäksi asiaksi Ellenin elämässä. Lukija pääsee seuraamaan taiteilijan kehittymistä parikymppisestä nuoresta, hieman epävarmasta naisesta särmikkääksi, rohkeaksi ja itsenäiseksi naiseksi ja taiteilijaksi.

 

 

Mila Teräs: Jäljet: romaani Helene Schjerfbeckistä

Jäljet: romaani Helene Schjerfbeckistä kertoo yhdestä Suomen arvostetuimmasta modernistisesta kuvataiteilijasta, Helene Schjerfbeckistä (1862-1946), joka oli omana aikanaan vielä kummajainen.

Teos kuljettaa lukijan Helenen matkassa läpi nälkävuosien, sortovuosien, sisällissodan, sydänsurujen ja taiteilijan lonkan vaurioitumisen. Tarina polveilee limittäin eri aikatasoissa ja näkökulmissa paljastaen Helenen moniulotteisen ja vastakohtia täynnä olevan persoonan. Vaikka teos on fiktiivinen, pohjautuu se tosiasioihin – kirjan lopussa on lähdeluettelo, josta kirjailija Mila Teräs on ammentanut tietoa romaania varten.

Kansitekstin mukaan Mila Teräs tavoittaa romaanissaan upeasti Helene Schjerfbeckin sisäiset ristiriidat, taiteellisen kutsumuksen ja kauneudenkaipuun, jota mikään ei voi sammuttaa.

 

Kirjoittanut Iina Lehtiniemi, Valkeakosken kaupunginkirjasto 7/2020