Kulttuurihistoriallinen päiväkirja

Grönlantilaisen päiväkirjan kirjoittaja ja kuvittaja Thomas ( Tûma ) Frederiksen syntyi vuonna 1939 Igíniarfikissä Länsi-Grönlannissa. Hänen isänsä ja esi-isänsä olivat pyyntimiehiä ja niinpä myös Tûma ja hänen veljensä kasvatettiin perheen miesten ammattiin. Jo aivan nuorena Tûma alkoi kirjoittaa päiväkirjaa, johon hän merkitsi muistiin päivän tapahtumia, elämyksiään, kokemuksiaan ja muiden tekemisiä. Grönlantilainen päiväkirja ajoittuu 1950-luvun loppuun ja 1960-luvun alkuun. Nuori Tûma on luonnollisen ylpeä kulttuuristaan - se käy ilmi tavasta jolla hän muistelee vanhoja taruja ja satuja ja kuvaa kylänsä jokapäiväistä elämää. 1970-luvun lopulla Tûma lahjoitti päiväkirjansa Godthåbin Graafiselle laitokselle saatesanoilla : "Toivon, että nautitte siitä ja saatte siitä innostusta ja iloa". Päiväkirja sisältää kuvina ja teksteinä pienen elinkeino- ja kulttuurihistorian.

Suomalaisena Grönlannissa

Eva Janssonin runoteos Grönlanti vie matkalle lumoavaan Grönlantiin. Pienet runotarinat on kirjoittanut Tampereelta kotoisin oleva eskimologi Eva Jansson lukuisilla matkoillaan eskimoiden luokse pieniin kyliin. Eskimoiden hurtti huumori sävyttää aitoja tarinoita, joissa on iloa, itkua, naurua ja kulttuurien välisiä yhteentörmäyksiä. Sujuvaa tanskaa ja kohtalaista grönlantia puhuva kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan eskimoiden parissa. Seitsemän matkaa Grönlantiin tuotti paljon tutkimusaineistoa, joista tämä kirja välittää lyhyitä tunnelmakuvia. Pienissä tarinoissa päähenkilöinä ovat todelliset eskimot omilla nimillään. Heiltä kirposi paljon naurua suomalaisen tutkijan yrityksille päästä sisälle eskimokulttuuriin. Runotarinoissa on myös rakkautta, kaihoa, ystävyyttä sekä metsästysjuttuja.

Melkein oikea grönlantilainen

Kim Leinen Ikuisuusvuonon profeetat on henkeäsalpaava kasvutarina valistuksesta ja sielun pimeydestä, vallasta ja vapaasta tahdosta siirtomaavallan Grönlannissa. Morten Falck opiskelee papiksi 1700-luvun Tanskassa. Kun porvarillinen elämä alkaa ahdistaa, hän lähtee levittämään valistusta ja herran sanaa Grönlantiin. Mutta todellisuus siirtomaassa ei ole valoa ja autuutta: Ikuisuusvuonon perukoilla elää kapinallisia profeettoja, pyhyys on papeista kaukana, ja paikalliset eivät hevin sivisty. Mortenin on yhä vaikeampi pitää kiinni ihanteistaan, kun kohtalo heittää eteen kiusauksia ja kirkon tahto ei näytä käyvän yksiin grönlantilaisten parhaan kanssa. Grönlanti-trilogiassa on ilmestynyt myös toinen osa Punainen mies, musta mies. Kirjailija Kim Leine pakeni aikoinaan menneisyyttään haaveittensa Grönlantiin. Siellä hän eli viisitoista vuotta, sopeutui grönlantilaiseen yhteiskuntaan ja kulki samalla oman matkansa pimeyden ytimeen.

Meribiologin matkassa

Meribiologi Jessica Haapkylä oli Jean-Michel Cousteaun filmiryhmän jäsenenä Alaskassa vuonna 2004. 2010-luvun loppupuolella Haapkylä päätti tutkia, mitä pohjoisille merille oikein on tapahtumassa. Hän matkusti Huippuvuorille ja Grönlantiin ja selvitti, kuinka eteläiset merieliöt tunkeutuvat pohjoisille vesille ja syrjäyttävät arktisia lajeja. Esimerkiksi miekkavalas on siirtymässä pohjoiseen. Se saalistaa hylkeitä ja vie elintilaa muun muassa sarvi- ja grönlanninvalaalta, joita uhkaavat jäättömät olosuhteet. Myös turska ja makrilli ovat levinneet entistä pohjoisemmaksi, jossa jäämerenseitin elinympäristö on jo kutistumassa jään sulaessa. Muutokset kalalajistossa vaikuttavat tuhansia vuosia vanhaan pyynti- ja kalastuselinkeinoon. Mutta iloitsevatko grönlantilaiset, kun heidän kala-apajansa parantuvat - ainakin lyhyellä tähtäimellä? Tästä kertoo Meren tarina - meribiologin tutkimusmatka Arktiselle.

Tutkimusmatkailua ja seikkailua

Mäntsälästä ponnistanut Adolf Erik Nordenskiöld (1832- 1901) oli maailmankuulu mineralogi, kartografi ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen. Hän teki kymmenen tutkimusmatkaa Huippuvuorille, Grönlantiin ja Jenisei-joelle sekä kuuluisan Koillisväylän purjehduksen valaanpyyntialus Vegalla. Nordenskiöldiä pidettiin tutkimusmatkojen johtajana ”liian epäkäytännöllisenä ollakseen muuta kuin vaivaksi”, mutta käytännöllisyys ilmeni hänessä muuta kautta: hän keksi porakaivot, joilla ihmiskunta on siitä asti saanut puhdasta juomavettä suoraan kalliosta. Martti Blåfieldin kirjoittama elämäkerta Nordenskiöld perustuu 30 vuoden tutkimukseen, joka paljastaa mielenkiintoista tietoa maailmanluokan tiedemiehen elämästä.

Keskiajan Grönlanti

Jane Smileyn mahtavassa, taianomaisessa romaanissa kaikuu keskiaikaisten saagojen ääni. Vuonojen kansa on kertomus villistä alkuvoimaisesta maasta ja sen kirjoittamattomista laeista, menettämisen tuskasta ja ihmisen ikävästä. Luonnon kiertokulussa syntyminen ja kuoleminen ovat joskus liian lähellä toisiaan. Vuonot välkkyvät, tuuli puhaltaa myrskyn lailla, talvi koettelee kansaa. Laittomuudet ja noituudet lisääntyvät. 1300-luvun grönlantilaisia hallitsevat ulkopuoliset voimat: ankara ilmasto, ryöstelevät skrälingit ja alkuasukaseskimot, kulkutaudit ja nälkä. Elämä on yhtä aikaa ankaraa ja kaunista, paljasta ja rehevää, ja kansa kesytöntä kuin luonto. Ihmiskohtalot kietoutuvat toisiinsa merkillisellä tavalla, ja arkisen elämän keskellä leimahtaa rakkaus, kielletty tai sallittu. Merenkulkijat vievät ohikulkumatkallaan monen tyttölapsen sydämen ja saavat aikaan repiviä sukuriitoja.

Hyytävää jännitystä ikijään kätköistä

Tanskalainen toimittaja Matthew Cave muuttaa Grönlantiin paetakseen surua vaimonsa ja syntymättömän lapsensa kuolemasta. Jymyjuttu jäämuumiosta saa väistyä, kun selvittämättömät murhat, uudet ja vuosien takaiset, vievät Matthewin huomion. Häikäilematön ja korruptoitunut poliittinen eliitti pyrkii estämään tutkimukset, ja Matthew joutuu epäilyksen polttopisteeseen. Hän voi luottaa vain salaperaiseen, tatuoituun Tupaarnaqiin, tyttöön joka tuomittiin isänsä murhasta 14 vuotta aikaisemmin. Sarjan avausosa Tyttö ilman ihoa = Niviarsiaq ameqanngitsoq on synkkä ja koukuttava trilleri.

Kirjoittanut Elise Mäkelä, Hämeenkyrön kirjasto, 1/2021