Suosituksia Suosituksia


Minnan jalanjäljissä

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3. Sama päivä on myös kirjailija Minna Canthin (1844 - 1897) syntymäpäivä ja tänä vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi 175 vuotta.

Minna Canth oli suomalaisen kirjallisuuden uudistaja ja vaikuttaja, joka puuttui aikansa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Ketkä olisivat tämän päivän minnoja tai minnacantheja? Seuraavassa on esitelty kuusi suomalaista naiskirjailijaa, jotka ovat tuotannossaan tavalla tai toisella ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja tuoneet niitä esille. 

Rosa Liksom

Rosa LiksomRosa Liksom (oik. Anni Ylävaara) syntyi Ylitornion kunnan Lohijärven kylässä 1958. Liksomin tuotannon keskeisiä teemoja ovat nainen, vallankäyttö ja seksuaalisuus. Liksomin esikoisteos, novellikokoelma Yhden yön pysäkki sai ilmestyessään vuonna 1985 jonkin verran julkisuutta,mutta tuolloin itse kirjailijasta ei tiedetty vielä juuri mitään.

Nykyään Rosa Liksom on yksi menestyneimmistä nykykirjailijoistamme, joka on saanut eräänlaisen maailmankansalaisen leiman. Häntä sanotaan myös "lyhytproosan äidiksi" ja hänen kirjallista tyyliään on sanottu postmoderniksi. Kirjastolehden artikkelissa 2018 : 1 kirjailija toteaa, ettei halua kirjoittaa koukuttavasti eikä tehdä monisatasivuista lukuromaania. Viimeisimmän teoksen, Everstinnan, kirjoittamiseen Liksomilta meni kuusi vuotta. Alle kahteensataan sivuun kirjailija sai silti mahdutettua perusteellisen ja painokkaan tarinan.

Rosa Liksomin tuotanto on nähty niin pohjoissuomalaisena kansankuvauksena kuin sen parodiana. Rosa Liksom hyödyntää kirjoituksessaan stereotyyppisiä pohjoisuutta luonnehtivia kielikuvia, jotka hän kuitenkin kääntää parodisesti päälaelleen. Tästä syystä Rosa Liksomia moitittiin muun muassa kaunokirjallisuuden ja vakavuuden hylkäämisestä. Finlandia-palkinnon Rosa Liksom sai teoksestaan Hytti nro 6 vuonna 2011.

Sofi Oksanen

Sofi OksanenSofi Oksanen syntyi Jyväskylässä vuonna 1977. Oksanen tunnetaan erityisesti romaanistaan Puhdistus, joka sai Finlandia-palkinnon vuonna 2008. Oksanen on lisäksi kirjoittanut kolumneja useisiin lehtiin ja Imbi Pajun kanssa Viron historian vaiheista neuvostomiehityksen aikana kertovan artikkelikokoelman Kaiken takana oli pelko. Viron lähihistoriaa hän on käsitellyt myös kaunokirjallisissa teoksissaan Stalinin lehmät ja Kun kyyhkyset katosivat.

Oksasen tyylistä on sanottu, että hänen teostensa naispäähenkilöiden kautta historia muuttuu henkilökohtaiseksi kokemukseksi. Oksasen esikoisromaani Stalinin lehmät ilmestyi vuonna 2003 ja vei kirjailijan suomalaisen kirjallisuuden eliittiin. Poliittisesti valveutunut ja arkoihin asioihin tarttuminen ihastutti lukijat ja kriitikot. Sofi Oksasen viimeisin teos Norma ilmestyi vuonna 2015. Norma on mielenkiintoinen ja rohkea hyppäys pois Viroa koskevasta historiallisrealistisesta kerronnasta. Kirja yllättää rakenteellaan ja aihepiirillään : se on askel kohti mystiikkaa ja maagista realismia.

Katja Kettu

Katja Kettu Katja Kettu syntyi Muhoksella 1978. Katja Ketun esikoisromaani oli Surujenkerääjä, joka kertoo nuoren naisen kasvukertomuksen ja suvun tarinan. Ketun läpimurtoteos Kätilö sai ilmestyttyään lukuisia palkintoja ja siitä on tehty saman niminen elokuva. Kirjailijan viimeisin teos Rose on poissa sai Finlandia-ehdokkuuden vuonna 2018. Teos on tarina rakkaudesta, omien juurien etsimisestä ja täyttymättömistä toiveista.

Katja Kettu on kirjoittanut myös tietokirjan suomensukuisista intiaaneista, fintiaaneista. Hän on toimittanut myös antologian, joka käsittelee naisiin kohdistuva seksuaalista vallankäyttöä. Kirjailijan kustantaja kuvailee Katja Ketun kirjallista tyyliä tekstiksi, jossa vuorottelevat kaunis ja ruma, ylhäinen ja alhainen. Hänen tavassaan käyttää kieltä on pohjoisen groteskia perinnettä sekä ripaus maagista realismia.

Sirpa Kähkönen

Sirpa KähkönenSirpa Kähkönen syntyi Kuopiossa vuonna 1964. Hän on historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija ja kolumnisti. Kähkösen teoksissa keskeisiä teemoja ovat siviilien kohtalot kriisiaikoina, lasten ja naisten historia sekä suurten aatteiden ja utopioiden vaikutukset yksilöiden elämään. Kähkösen omien sanojen mukaan hänen kirjoittamisintoonsa vaikuttivat ensimmäisinä savolainen isoisä, joka oli hyvä kertoja, ja isoäiti, jonka ”kuiskailuista” hän yritti lapsena ymmärtää kaiken sen, mitä ei kotona sanottu ääneen. Myöhemmin nuorta kirjailijaa inspiroivat hänen kotikaupungissaan Kuopiossa vaikuttaneet Minna Canth ja Juhani Aho.

Parhaiten Sirpa Kähkönen tunnetaan Kuopio-sarjastaan, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Mustat morsiamet. 1920-luvun Neuvostoliittoon sijoittuva ylistetty romaani Graniittimies ja Kähkösen isoisästä ja 1930-luvun poliittisista vangeista kertova tietoteos Vihan ja rakkauden liekit liittyvät osaltaan samaan suureen teemaan. Sirpa Kähköselle on ominaista osallistua aktiivisesti myös kirjallisen alan yhdistyksiin.

 

Anja Snellman

Anja SnellmanAnja Snellman on vuonna 1954 Helsingissä syntynyt kirjailija. Vuonna 1981 julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä, joka muodostui kirjailijan läpimurroksi ja on edelleen yhä uusien sukupolvien suosikki ja kulttikirjan maineessa ja myös Suomen myydyin esikoisromaani. Anja Snellmanin lukuisten teoksien keskeisiä teemoja ovat mm. naisen seksuaalisuus, äidin ja tyttären välinen suhde, rakkaus ja kuolema, ääritekoihin ajautuvat ihmiskohtalot, pelot, aggressiot ja valta. Teokset kuten Lemmikkikaupan tytöt ja Parvekejumalat ovat täynnä kipeitä ja vaiettuja teemoja teiniprostituutiosta naisten ympärileikkauksiin. Snellmanin romaanit ovat herättäneet kiihkeää keskustelua yksilön ja yhteiskunnan arvoista ja etiikasta, aikamme tabuista, sukupuolista ja sukupolvista.

Anja Snellman tunnetaan Kallion varjoisien kujien tarinankertojana, tabujen rikkojana ja perinteisen romaanimuodon ravistelijana. Snellmanin kieli on virtuoosimaisen omanlaistaan, ja hänen kirjalliseen työhönsä kuuluu tapa yhdistellä fiktiivistä ja dokumentaarista, henkilökohtaista ja universaalia materiaalia.

Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena HärkönenAnna-Leena Härkönen syntyi vuonna 1965 Limingassa. Kirjallisen uransa lisäksi hänet tunnetaan myös käsikirjoittajana ja näyttelijänä. Härkösen esikoisteos Häräntappoase ilmestyi vuonna 1984, jolloin kirjailija oli vasta lukion toisella luokalla.

Kutkuttavasta ja suorasanaisesta kirjoitustyylistään tunnettu kirjailija ei ole koskaan pelännyt kirjoittaa omakohtaisista aiheista ja naiseuden kipupisteistä. Teos Ei kiitos kuvaa roisin hauskasti naisen seksuaalista turhautumista, Onnen tunti puolestaan itsensä vajavaiseksi tuntevasta äidistä. Loppuunkäsitelty käsittelee Härkösen sisaren itsemurhaa. Anna-Leena Härkösen kirjoitustyyli on realistinen, mutta mustalla huumorilla höystetty.

Minna Canth 175 vuotta

Minna Canth - realisti ja naisasianainen

Mitä Minna tekisi?

Minna Canth : Köyhää kansaa

Kirjoittanut : Elise Mäkelä, Hämeenkyrön kirjasto 3/2019

Suositukset

3869077
DVD:Kätilö:2015
Vuosi: 2015
Kieli: suomi, ruotsi, englanti
Aineistolaji: DVD
Loading...
850219
Kirja:Ei kiitos:2008
Tekijä: Härkönen, Anna-Leena
Vuosi: 2008
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
753190
Kirja:Loppuunkäsitelty:2005
Tekijä: Härkönen, Anna-Leena
Vuosi: 2005
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3125541
Kirja:Onnen tunti:2011
Tekijä: Härkönen, Anna-Leena
Vuosi: 2011
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
182906
Kirja:Sonja O. kävi täällä : romaani:1981
Tekijä: Kauranen, Anja
Vuosi: 1981
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3814285
Kirja:Fintiaanien mailla:2016
Tekijä: Kettu, Katja, kirjoittaja
Vuosi: 2016
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3114680
Kirja:Kätilö : romaani:2011
Tekijä: Kettu, Katja
Vuosi: 2011
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
4206562
Kirja:Rose on poissa:2018
Tekijä: Kettu, Katja, kirjoittaja
Vuosi: 2018
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...

Uusimmat

1-10 / 11

Minnan jalanjäljissä

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3. Sama päivä on myös kirjailija Minna Canthin (1844 - 1897) syntymäpäivä ja tänä vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi 175 vuotta.

Rajoilla ja reunoilla

Sodat, levottomuudet, köyhyys ja monet muut elämää rajoittavat tekijät liikuttavat nykyään miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Kodeistaan paenneet ihmiset liikkuvat usein vieraiden valtioiden rajoilla ja yhteiskuntien reunamilla pyrkiessään kohti parempaa elämää. Millaisia ovat valtioiden rajoja ylittävien tai sitä yrittävien matkat? Millaista on elää yhteiskunnan reunalla? Tämä artikkeli tarjoaa luku- ja katseluvinkkejä niille, jotka haluavat tietää siirtolaisista ja turvapaikanhakijoista enemmän.

Nyt väsyttää

Uudehkoja kirjoja unesta ja unettomuudesta

Lue ääneen vanhukselle

Ääneen lukeminen on helppo ja mainio viriketuokio vanhuksille. Tässä jutussa on ehdotuksia lukutuokioon sopivista kirjoista.

Kaamoksen keskellä

Kaamos eli polaariyö on sydäntalven aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin takaa näkyviin ollenkaan. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. Pohjoisessa kaamos ei ole pelkkää pimeää, vaan se tarjoaa elämyksiä mm. loimuavien revontulien muodossa. Kaamoksen ja pimeän vuodenajan aikaan on myös hyvä rauhoittua ja antaa aikaa itselleen. Eteläisessä Suomessa ei ole varsinaista kaamosta, vaan puhutaan pimeästä vuodenajasta.

Tietokonepelien osaajaksi

Tietokonepelien ja pelimusiikin osaajaksi suunnittelun ja koodin kautta.

Niin kauan kuin sinut muistetaan…

Elämäkerrat ovat kirjastoissa erittäin suosittu ja luettu aineistolaji. Meillä on tarve muistaa, muistella ja tallentaa muistamaamme. Muisti on oikullinen, se ei pysy aitauksessa tai saavu tarvittaessa. Ihmisen elämän tallentaminen kirjaksi vaikuttaa siten lähes mahdottomalta tehtävältä. Siitä huolimatta siihen on ryhdytty usein, erittäin tuotteliaasti. Miten elämäkerrat syntyvät? Kuka katsotaan elämäkerran arvoiseksi? Ja miten kaunokirjallisuudessa on käsitelty elämäkerrallisuutta?

Naamioleikkiä

”Suomalaiset ovat teatterikansaa” -väite on usein kuultu. Tutkimusten valossa se pitänee paikkansa. Teatterissa käydään innokkaasti. Mutta - oletko tutustunut teatteriin näytelmätekstien kautta? Näytelmät tarjoavat pienessä paketissa suuria aiheita ja vaihtuvia tunteita. Tragedian ja komedian naamiot vuorottelevat Suosituksia-teoksissakin.

Pysy aina pikkuveljenä

Sanotaan, että sisarussuhteet ovat pisimpiä ja tärkeimpiä sosiaalisia suhteita ihmisen elämässä. Hyvät suhteet sisaruksiin lapsuudessa kantavat läpi elämän ja ne ennustavat läheisiä suhteita sisarusten kesken aikuisuudessa. Entä sitten, jos sisaruksia ei ole? Kasvaako lapsesta silloin itsekäs ja epäsosiaalinen aikuinen? Ei huolta - näin asian laita ei ole. Sisarusten määrä ei takaa onnellista aikuisuutta. Kasvatuksella, vanhempien huolenpidolla ja rakkaudella on enemmän merkitystä kuin sillä, onko sisaruksia vai ei.

Missä olet ollut, nainen?

Sastamalassa järjestettävällä Vanhan kirjallisuuden päivät -tapahtumalla on tänä vuonna teemana Naisen paikka. Teema innosti miettimään, mikä naisen paikka on ollut kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Ovatko perinteiset äidin, tyttären tai vaimon roolit joustaneet eri yhteisöissä?