Suosituksia Suosituksia


Epätoivon ja toivon maailmat

Miltä tuntuisi elää maailmassa, jossa kirjat ovat kiellettyjä? Tai maailmassa, jossa yhteiskunnan valvova silmä yltää kaikkialle eikä yksilöllä ole yksityisyyttä lainkaan? Tai maailmassa, jossa hallitaan pelolla ja yhteiskuntaa arvosteleva voi pahimmassa tapauksessa kadota jäljettömiin? Vaikka nyt puhumme fiktiivisestä kirjallisuudesta, edellä mainitut teemat kuulostavat yllättävän tutuilta ja realistisilta. Tervetuloa totalitaarisen dystopiakirjallisuuden äärelle.

 

Teoksen kansikuvaMargaret Atwoodin klassikkoteos Orjattaresi tulee ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan kirjallisuuden totalitaarisesta tulevaisuuden yhteiskunnasta. Orjattaresi on vavahduttava dystopia lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, jossa vanhatestamentilliset fundamentalistit ovat ottaneet vallan. Margaret Atwoodin Testamentit-teos jatkaa 15 vuotta myöhemmin Orjattaresi-romaanin tarinaa. Tarinan kertojina on kolme naista. Atwoodin innoituksena ovat olleet lukijoiden kysymykset Gileadin valtiosta sekä maailma, jossa elämme. Mitä Gileadissa on tapahtunut näinä vuosina – ja mitä se kertoo meille omasta ajastamme? The Handmaid’s Talesta on tullut symboli taistelulle naisten oikeuksien puolesta maailmassa, jossa Atwoodin purevaa näkemystä tarvitaan yhä – ehkä enemmän kuin koskaan.

 

 

Teoksen kansikuvaRay Bradburyn vuonna 1953 ilmestynyt romaani Fahrenheit 451 on dystopiaklassikko ydinsotaan ajautuvasta maailmasta, jossa ihmiset turrutetaan, heidät suorastaan viihdytetään hengiltä. Sivistyneistö on syrjäytetty. Kansa pidetään passiivisena ja tietämättömänä. Kirjallisuus on kiellettyä. Palomiesten tehtävänä on polttaa kirjat ja niitä omistavien ihmisten talot. Kirjojen mukana tuppaavat palamaan kirjojen omistajatkin. Palomies Guy Montag pitää työstään. Sattumalta hän tapaa naapurissa asuvan seitsemäntoistavuotiaan Clarissen, joka kertoo hänelle sananvapauden maailmasta, fiksummasta maailmasta joka avautuu kirjojen lukemisen kautta. Montagin tv-narkomaanivaimo Mildredin yritettyä itsemurhaa ja Clarissen kadottua Montag järkkyy, hän alkaa lukea ja piilotella kirjoja kotonaan ja joutuu vaikeuksiin auktoriteettien kanssa.

 

 

 

Teoksen kansikuvaOn vuosi 2013 Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa. Historiallisista virheistä on otettu oppia. Yhteiskuntarauha ja kansanterveys ovat arvoista tärkeimmät. Yhteiskunnasta on kitketty huumausaineet, alkoholi, nikotiini ja kofeiini. Terveysviraston valvova silmä ulottuu kaikkialle. Käytännössä kaikki mielihyvää tai riippuvuutta tuottava on kiellettyä. No, melkein kaikki. Sallittuja poikkeuksiakin on. Kuten uhkapeli ja seksi. Uhkapeli on luonnollisesti valtion säätelemää. Mutta voiko valtio valvoa ja annostella seksiä? Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa tämän tärkeän mielihyvähyödykkeen jakelu on haluttu tehdä vaivattomaksi. Siksi valtiollinen tiede on jalostanut ihmisestä uuden alalajin: alttiin, nöyrän ja itseään tyrkyttävän. Ennen heitä kutsuttiin naisiksi. Vanna ja Jare tapaavat toisensa. Vanna on jotakin aivan muuta kuin miltä näyttää. Jare on koukussa riskinoton adrenaliiniin. He yhdistävät voimansa saadakseen pääsylipun jonnekin pois. Jare: konkreettisesti toisaalle. Vanna: turvaan musertavilta muistoiltaan. He sotkeutuvat Suomen Eusistokraattisessa Tasavallassa äärimmäisen vaarallisena tunnetun nautintoaineen välitykseen. He diilaavat chiliä. Kun Vanna koettaa epätoivoisesti selvittää, mitä hänen kadonneelle sisarelleen tapahtui, Jare törmää outoon uskontokulttiin. Kultin käsissä on Auringon Ydin. Auringon Ydin on jo jotakin lähes liian kuumaa käsiteltäväksi. Onko tällä epäinhimillisen tulisella chililajikkeella vaikutuksia, jotka on syystäkin kielletty? Johanna Sinisalo vie lukijansa kiehtovaan ja pelottavaan maailmaan.

 
Teoksen kansikuvaNuori toimittaja Anatoli Nevinski harhailee kaupungin kaduilla, luulee näkevänsä perässään varjostajia ja päätyy kahvilaan, jossa kohtaa kauneimman koskaan näkemänsä naisen. Heidän välilleen kehkeytyy intohimoinen romanssi. Pian käy ilmi, että nainen on turvallisuusviraston johtajan rakastajatar. Salainen poliisi alkaa vainota Nevinskiä, ja nainen katoaa. Rakastavaisten tarina kasvaa kiihkeäksi kertomukseksi hullusta rakkaudesta, kolmiodraamasta, murhasta ja petoksesta. Paranoia on taidokas, älykäs ja myrskyisä dystopia totalitaarisesta yhteiskunnasta. Yksityisyyttä ei ole, kansalaisoikeudet voidaan evätä mielivaltaisesti ja hallintoa arvostelevat henkilöt voivat kadota jäljettömiin, ikään kuin he eivät olisi koskaan eläneet. Valtion kontrolli läpäisee yhteiskuntatodellisuuden kaikki tasot. Paranoian koko painos katosi mystisesti Valkovenäjän kirjakaupoista kaksi päivää ilmestymisensä jälkeen. Paranoian maailman vertauskuva on nykypäivän Valkovenäjä, vaikkei tätä sanota ääneen teoksessa.

 

Teoksen kansikuvaHelsinki, 2058. Akseli työskentelee yliopistolla ja yrittää innottomasti selvittää, mikä on lamaannuttanut suomalaiset. Valon kaupungissa kansalaiset kyyristelevät asunnoissaan, eivät puhu, lapsia ei enää synny. Rajat on suljettu eikä tulevaisuutta ole. Lohduksi alamaisilleen Valo on antanut Taivaan, virtuaalisen tilan jossa vanha maailma elää kauniimpana ja lempeämpänä kuin koskaan. Kun Akseli saa laajat käyttöoikeudet Taivaaseen, hänen maallinen ruumiinsa käy kalvakkaaksi ja voimattomaksi, sen ainoa tavoite on unohdus ja kuolema. Kunnes hän tapaa Taivaan niityllä naisen, johon haluaa tutustua myös reaalissa. Taivas on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jonka avaamia kysymyksiä ei tee mieli vaientaa. Lohduton sisällissodan jälkeinen Helsinki ja tilansa uudelleen valtaava luonto antavat haikeankauniit puitteet tarinalle, joka herättää vahvan tarpeen vaalia elämää, kaikkea sitä mikä on maailmassa tärkeintä. Teos voitti Maailman laita -romaanikilpailun vuonna 2016.

 

 

Teoksen kansikuvaArthur Priesley, työssäkäyvä perheenisä, pidätetään keskellä kirkasta päivää ja viedään salaperäiseen laitokseen Cornin maaseudulle. Käy ilmi, että pidätyksen syy on Priesleyn epäilty homoseksuaalisuus. Julia Priesley saa käsiinsä rakeisen videonauhan miehensä pidätyksestä ja kääntyy toimittaja Tom Clarken puoleen. Clarke onnistuu selvittämään, että pidätetyt miehet on viety valtion erityislaitokseen, koska heidän epäillään kärsivän mystisestä aidsia muistuttavasta sairaudesta, joka iskee vain homoseksuaaleihin, ja siksi heidät täytyy eristää yhteiskunnasta. Tähän päättyvät jäljet pidätettyjen olemassaolosta. Laitos on lähitulevaisuuden Englantiin sijoittuva kauhistuttava trilleri yhteiskunnasta, jossa pyrkimys turvallisuuteen on kääntynyt vainoharhaiseksi totalitarismiksi ja jossa ihmisoikeudet sivuutetaan terrorilain nojalla. Laitosta on verrattu yhteiskuntakriittisen kirjallisuuden kivijalkaan, George Orwellin teokseen Vuonna 1984.

 

 Elise Mäkelä, Hämeenkyrön kirjasto 1/2020

 

Suositukset

4053725
Kirja:Orjattaresi:2017:Korjattu suomenkielinen painos.
Tekijä: Atwood, Margaret, kirjoittaja
Vuosi: 2017
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
4429886
Kirja:Testamentit:2019
Tekijä: Atwood, Margaret, kirjoittaja
Vuosi: 2019
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
4470480
Kirja:Fahrenheit 451:2019
Tekijä: Bradbury, Ray, kirjoittaja
Vuosi: 2019
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
4132724
Kirja:Taivas:2017
Tekijä: Leino, Piia, kirjoittaja
Vuosi: 2017
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3202830
Kirja:Laitos:2012
Tekijä: Lelic, Simon
Vuosi: 2012
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3473169
Kirja:Paranoia:2013
Tekijä: Martinovitš, Viktor
Vuosi: 2013
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3473809
Kirja:Auringon ydin:2013
Tekijä: Sinisalo, Johanna, kirjoittaja
Vuosi: 2013
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...

Uusimmat

1-10 / 10

Epätoivon ja toivon maailmat

Miltä tuntuisi elää maailmassa, jossa kirjat ovat kiellettyjä? Tai maailmassa, jossa yhteiskunnan valvova silmä yltää kaikkialle eikä yksilöllä ole yksityisyyttä lainkaan? Tai maailmassa, jossa hallitaan pelolla ja yhteiskuntaa arvosteleva voi pahimmassa tapauksessa kadota jäljettömiin? Vaikka nyt puhumme fiktiivisestä kirjallisuudesta, edellä mainitut teemat kuulostavat yllättävän tutuilta ja realistisilta. Tervetuloa totalitaarisen dystopiakirjallisuuden äärelle.

Jos pidät Keltaisesta kirjastosta...

...sinun kannattaa tutustua myös näihin sarjassa julkaistuihin laatukirjoihin.

Runotuttavuuksia

Tutustu viime aikoina ilmestyneisiin runokokoelmiin.

Mitä Päätalon jälkeen?

Moni kirjastotyötä tekevä tunnistaa Päätalo-ilmiön: Päätalon teoksista pitävät lainaavat ja lukevat hänen teoksiaan yhä uudelleen. Toisinaan kuitenkin joku kysyy: mitä lukisin Päätalon jälkeen?

Autofiktio - pääosassa kirjailija

Autofiktio on kirjallisuutta, jossa kirjailija itse esiintyy päähenkilönä tai kertojana. Kirjailija on osana tapahtumia, jotka ovat enemmän tai vähemmän uskollisia kirjailijan elämästä tiedetyille faktoille. Seuraavassa esittelyssä tutustutaan kotimaiseen autofiktioon. Tunnetuin suomalainen autofiktiota tyylilajinaan käyttävä kirjailija oli Kalle Päätalo, jonka syntymän 100-vuotispäivää vietetään marraskuussa.

Kissoista, koirista - ja kimalaisista

Tarinoita eläimistä ja eläimen näkökulmasta.

Keitä ne on ne sankarit?

Ketkä ovat nykyajan sankareita? Sen tietävät kaikki, että nykyajan sankaruus on nopeaa - sankaruudesta pudotaan yhtä nopeasti kuin sankariksi noustaan. Seuraavassa sankaruutta tarkastellaan eri näkökulmista. Kannattaa muistaa, että sankaruutta ei voi mitata millään asteikolla. Kyse on pikemminkin asenteesta.

Pääosassa nainen

Naiskirjallisuus on naisten kirjoittamaa ja pääosin naisille kohdennettua kirjallisuutta. Kantavia teemoja voivat olla esimerkiksi erilaisista lähtökohdista olevien naisten kuvaaminen, oman identiteetin löytäminen sekä muisteleminen.

Ajankohtainen tekoäly

Törmäämme lähes päivittäin uutisiin tekoälyn hyödyntämisestä eri elämänalueille. Tekoäly vaikuttaa arkeemme jo nyt ja siitä lupaillaan ratkaisua mitä moninaisempiin ongelmiin.  Uhkakuvissa tekoälyn taas puhutaan vievän työpaikat ja heikentävän turvallisuuttamme ja yksityisyyden suojaamme. Mutta mistä tekoälyssä oikein on kysymys?

Kaamoksen keskellä

Kaamos eli polaariyö on sydäntalven aikaa, jolloin aurinko ei nouse horisontin takaa näkyviin ollenkaan. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika. Pohjoisessa kaamos ei ole pelkkää pimeää, vaan se tarjoaa elämyksiä mm. loimuavien revontulien muodossa. Kaamoksen ja pimeän vuodenajan aikaan on myös hyvä rauhoittua ja antaa aikaa itselleen. Eteläisessä Suomessa ei ole varsinaista kaamosta, vaan puhutaan pimeästä vuodenajasta.