Suosituksia Suosituksia


Mitä Päätalon jälkeen?

Moni kirjastotyötä tekevä tunnistaa Päätalo-ilmiön: Päätalon teoksista pitävät lainaavat ja lukevat hänen teoksiaan yhä uudelleen. Toisinaan kuitenkin joku kysyy: mitä lukisin Päätalon jälkeen?

Teoksen kansikuvaKalle Päätalo on luetuimpia kotimaisia kirjailijoita. Omaelämäkerrallisessa tuotannossaan Päätalo kuvasi kokonaisten sukupolvien tuntoja, kuten köyhyyttä, juurettomuutta, maaltapakoa ja kamppailua paremman elämän puolesta. Ritva Ylönen kiteyttää:

”Päätalo tiedosti Iijoki-sarjaa kirjoittaessaan olevansa yksi sadoistatuhansista, jotka maalta muuttaessaan kokivat uudessa elinympäristössään itsensä vieraaksi, ulkopuoliseksi. Viimeistään lukijakirjeiden palaute teki sen hänelle selväksi. Maaseudun tyhjeneminen kaupunkeihin ja maan rajojen ulkopuolelle, suuri muutto, osui kuin tilauksesta Iijoki-sarjan alkuun.” (Ylönen 2017, 228-229)

Monelle Päätalon lukijalle tärkeää on tietty totuudellisuus, vaikka Päätalon tuotanto onkin pääosin luokiteltu kaunokirjallisuudeksi (autofiktioksi), ja vaikka kirjailija on myöntänyt toisinaan muunnelleensa totuutta. Päätalon realistinen kerronta kuitenkin luo vahvan toden tunnun, tunteen omakohtaisesti eletystä ja koetusta työmiehen arjesta.

Tärkeää lukijoille tuntuu olevan myös kansanomaisuus, ”tavallisen kansan” elämän ja olojen kuvaus. Mutta mitä voisi lukea Päätalon jälkeen? Lähihistoriaan sijoittuvaa, realistista kaunokirjallisuutta on paljon, tässä muutama ehdotus.

Laila Hietamies (Hirvisaari)

Laila Hietamiehen (myöhemmin Hirvisaaren) historialliset romaanit voisivat kiinnostaa Päätalon lukijoita. Lehmusten kaupunki- ja Kannas-sarjoissaan Hietamies on kuvannut moniulotteisesti suomalaista lähihistoriaa. Esimerkiksi Kannas-sarjan tapahtumat sijoittuvat Karjalan kannaksella sijaitsevaan pieneen Suontaan kylään. Mukaan mahtuu monenlaisia ihmiskohtaloita ja historian vaiheita vuodesta 1925 vuoteen 1945.

Pirjo Tuominen

Teoksen kansikuvaHistoriallisissa romaaneissaan Pirjo Tuominen kuvaa (mm.) kotiseutuaan Satakuntaa. Esimerkiksi romaanisarja, johon kuuluu Itkevät syvät vedet (2001), Sillat yli joen (2002) Kultavainiot (2003) ja Maan nälkä (2007), voisi kiinnostaa myös Päätalon lukijoita. Lähihistoriaan sijoittuvassa sarjassa Tuominen kuvaa kotiseutunsa Satakunnan ja sen ihmisten vaiheita yhteiskunnallisten murrosten keskellä.

Riitta Latvala

Taivaanrantojen maalari on historiallinen romaani ammattimaalarin ja hänen perheensä vaiheista. Jaakko Toivola saapuu vuonna 1919 valkoiselta Pohjanmaalta keskelle kapinan hävinneiden punaisten Helsinkiä. Orpo huutolaispoika pääsee toteuttamaan unelmaansa Ateneumin maalauskursseille, mutta myös punainen aate alkaa kiinnostaa. Jaakko rakastuu Mandiin, ja tuore aviopari alkaa haaveilla muutosta Leningradiin. Eletään pula-ajan pahimpia vuosia, ja leipä käy vähiin kasvavalle perheelle.

Teoksen kansikuvaRomaanissa Sodan jälkeen sarastus Latvala kuvaa Suomen nousua sodan jälkeen. Rauhan aikana kaikesta on pulaa. Lapsia syntyy paljon, ja monen elämän perustuksia järkyttävät yhä sota-aikana koetut kauheudet. Mandista on tullut yksinhuoltaja, joka yrittää selviytyä arjesta, mutta jaksaa silti auttaa muita.

Pertti Saarelainen: Yhdeksän henkeä

Romaanissaan Yhdeksän henkeä Pertti Saarelainen kuvaa kahden koulupojan kesäkokemuksia 1940-luvulla, sotien jälkeen.  Romaanin nostalgisesti kuvatussa maailmassa ei ollut sähkövaloa, vedet olivat puhtaita ja kalaisia, riistaa riitti ja kulkija sai helposti yösijan. Tuossa maailmassa luotettiin kanssaihmisiin, eikä ovia tarvinnut lukita öisin. Ihmiset auttoivat toisiaan talkootöissä ja iloitsivat yhdessä pienistäkin asioista.

Karo Hämäläinen: Yksin

Teoksen kansikuvaYksin on romaani legendaarisesta Paavo Nurmesta, hänen elämänvaiheistaan, toiveistaan ja peloistaan. Pystyikö Paavo Nurmi mihin tahansa? Hämäläisen romaani kuvaa aluksi Nurmen ankeaa lapsuutta Turussa ja etenee tämän nuoruuteen ja ensimmäisiin juoksuharjoituksiin ja kilpailuihin. Vähitellen Nurmi osoittautuu erityisen lahjakkaaksi juoksijaksi ja saa mahdollisuuden kehittyä maajoukkuetasolle. Menestyksestään huolimatta Nurmi erakoituu ja katkeroituu.

Nykyihmisen tuntojen tulkit?

Teoksen kansikuvaLöytyykö nuoremmille sukupolville yhteisiä kertomuksia? Ehkäpä yksi sellainen voisi olla Vilja-Tuulia Huotarisen Niin kuin minä heidät näin, jonka kiihkeät tapahtumat sijoittuvat yhden päivän ajalle yhden koulurakennuksen sisään. Romaanissa joutuvat törmäyskurssille opettajat ja teinit, samoin kuin ihmisten salaisuudet ja haudatut muistot vuosienkin takaa.

Vai olisiko sellainen Sami Majalan Ei ketään meidän jälkeemme? Teosta on kuvailtu romaaniksi erään elämäntavan alasajosta, yhteisöstä joka hukkaa yhteisen kertomuksensa. Majala kuvaa tarkkanäköisesti ja lämmöllä modernia ihmistä, ostoskeskuksissa viihtyvää ja kuviin kadonnutta sukupolvea.

Vai olisiko se sittenkin Marko Pulkkisen Syntax Error, hervottoman humoristinen kuvaus 2010-luvun huomionkipeydestä ja menestyksen nälästä – joka voi johtaa someraivon kautta perikatoon.

On mielenkiintoista pohtia Päätalon aikalaisten ja nykynuorten sukupolvikokemuksia. Nyky-Suomeakin leimaa väestön maaltamuutto ja asutuksen keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin, mutta toisaalta ihmisten kokemusmaailma on pirstoutunut: on monenlaisia elämäntyylejä, muoteja, ammatillisia polkuja, kulttuuritaustoja… Yhtenäiskulttuurin aika on ohi, joten kertomuksetkin ovat vääjäämättä moninaisia.

Marjo Kylmänen, Parkanon kaupunginkirjasto 11/2019

 Suosittelemme myös

 

Suositukset

192351
Kirja:Edessä elämän virrat : romaani:1984
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 1984
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
362957
Kirja:Hylätyt talot, autiot pihat : romaani:2000:7. p.
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2000
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
880727
Kirja:Kallis kotimaa : romaani:2004
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2004
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
650618
Kirja:Koivu ja tähti : romaani:2002:[Uusi p.]
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2002
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
385260
Kirja:Kukkivat kummut : romaani:2001:7. p.
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2001
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
191307
Kirja:Maa suuri ja avara : romaani:1981
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 1981
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
190958
Kirja:Mäeltä näkyy toinen mäki : romaani:1980
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 1980
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
687258
Kirja:Siellä jossakin : romaani:2004
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2004
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
648676
Kirja:Syksyksi kotiin : romaani:2002
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2002
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
385259
Kirja:Unohduksen lumet : romaani:2001:9. p.
Tekijä: Hietamies, Laila
Vuosi: 2001
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...

Uusimmat

1-10 / 24

Mitä Päätalon jälkeen?

Moni kirjastotyötä tekevä tunnistaa Päätalo-ilmiön: Päätalon teoksista pitävät lainaavat ja lukevat hänen teoksiaan yhä uudelleen. Toisinaan kuitenkin joku kysyy: mitä lukisin Päätalon jälkeen?

Autofiktio - pääosassa kirjailija

Autofiktio on kirjallisuutta, jossa kirjailija itse esiintyy päähenkilönä tai kertojana. Kirjailija on osana tapahtumia, jotka ovat enemmän tai vähemmän uskollisia kirjailijan elämästä tiedetyille faktoille. Seuraavassa esittelyssä tutustutaan kotimaiseen autofiktioon. Tunnetuin suomalainen autofiktiota tyylilajinaan käyttävä kirjailija oli Kalle Päätalo, jonka syntymän 100-vuotispäivää vietetään marraskuussa.

3D:n teoriaa ja käytäntöjä

Vinkkejä 3D-mallinnuksen ja -sovellusten oppien ensiaskeleita ottavalle.

Kissoista, koirista - ja kimalaisista

Tarinoita eläimistä ja eläimen näkökulmasta.

Keitä ne on ne sankarit?

Ketkä ovat nykyajan sankareita? Sen tietävät kaikki, että nykyajan sankaruus on nopeaa - sankaruudesta pudotaan yhtä nopeasti kuin sankariksi noustaan. Seuraavassa sankaruutta tarkastellaan eri näkökulmista. Kannattaa muistaa, että sankaruutta ei voi mitata millään asteikolla. Kyse on pikemminkin asenteesta.

Pääosassa nainen

Naiskirjallisuus on naisten kirjoittamaa ja pääosin naisille kohdennettua kirjallisuutta. Kantavia teemoja voivat olla esimerkiksi erilaisista lähtökohdista olevien naisten kuvaaminen, oman identiteetin löytäminen sekä muisteleminen.

Ajankohtainen tekoäly

Törmäämme lähes päivittäin uutisiin tekoälyn hyödyntämisestä eri elämänalueille. Tekoäly vaikuttaa arkeemme jo nyt ja siitä lupaillaan ratkaisua mitä moninaisempiin ongelmiin.  Uhkakuvissa tekoälyn taas puhutaan vievän työpaikat ja heikentävän turvallisuuttamme ja yksityisyyden suojaamme. Mutta mistä tekoälyssä oikein on kysymys?

Vinkkejä valokuvaajille

Nykyään valokuvaaminen on arkipäivää. On ahkeria kännykkäkuvaajia, kameratekniikasta intoilevia välineurheilijoita, pimiössä viihtyviä esteetikkoja ja kaikkea siltä väliltä.

Jos pidät Hercule Poirotista...

….saatat pitää myös näistä salapoliisiromaaneista, joissa ei mässäillä verellä ja raaoilla väkivallanteoilla.

Mitä uutta rakkausrintamalla?

Kesällä on ihanaa heittäytyä romantiikan vietäväksi.