Kim Ki-duk: Hetki lyö

Kim Ki-duk on Etelä-Korean kansainvälisesti tunnetuin ohjaaja. Hänen yhteiskuntakriittinen elokuva Hetki lyö (2006) näyttää Etelä-Korean plastiikkakirurgiabuumin karut kasvot ja sen, mitä tapahtuu kun pinta menee sisimmän edelle.

Seh-hee ja Ji-woon ovat pari vuotta seurustellut nuoripari. Seh-hee pelkää suhteen laimenevan ja poikaystävänsä kiinnostuvan muista naisista. Ajatus ahdistaa Seh-heetä niin paljon, että hän päättää kadota Ji-woon elämästä valloittaakseen hänet takaisin uusilla kasvoilla. Seh-hee käy läpi täydellisen muodonmuutoksen plastiikkakirurgin vastaanotolla, mutta saakin kokea, ettei paluuta entiseen olekaan.

 

Kim Ki-duk: Viisi vuodenaikaa

Niin ikään Kim Ki-dukin ohjaama elokuva Viisi vuodenaikaa (2003) sijoittuu syrjäisellä järvellä kelluvaan buddhalaiseen temppeliin, jossa elävät erakkomunkki ja hänen pieni oppipoikansa. Vuodenajat vaihtuvat ja oppipoika kasvaa. Vaihtuvat vuodenajat limittyvät pojan fyysiseen kasvuun ja moraalin rakentumiseen lapsuudesta kohti aikuisuutta ja lopulta vanhuutta. Edes syrjäinen temppeli ei estä oppipoikaa tekemästä elämässään omia virheitään. Elokuvassa ovat vahvasti läsnä buddhalaisuuteen liittyvät opit, jotka tulevat esiin luonnon kunnioittamisena ja äärimmäistä itsekuria vaativina fyysisinä harjoitteina. Viisi vuodenaikaa on esteettistä silmää hivelevä ja syvää rauhaa huokuva elokuva.

 

Kyong-sook Shin: Pidä huolta äidistä

69-vuotias neljän lapsen äiti katoaa Soulin metroasemalla ollessaan miehensä kanssa matkalla aikuisten lastensa luo. Äiti ei ole tottunut liikkumaan suuressa kaupungissa ja on nyt yksin luku- ja kirjoitustaidottomana vailla mitään omaisuutta vieraassa ympäristössä.

Perheenjäsenet ryhtyvät etsimään häntä ja tulevat samalla pohtineeksi suhdettaan äitiinsä. Kasvavan syyllisyyden myötä kukin heistä miettii, tunsivatko he todella tätä naista, perheen äitiä? Tiesikö kukaan, mistä äiti haaveili, mitä toivoi tai kuinka hän todella voi? Pidettiinkö äitiä itsestäänselvyytenä? Ymmärrettiinkö hänen merkitystään?

Kyon-sook Shinin teos Pidä huolta äidistä on ensimmäinen suomennettu eteläkorealainen romaani, joka on saanut lukuisia palkintoja sekä kotimaassaan että muualla maailmassa. Kirjailijalta on suomennettu myös teos Jään luoksesi.

 

Han Kang: Vegetaristi

Yeong-hye on tavallinen ja vaatimaton vaimo, joka elää miehensä varjossa tämän toiveita kuuliaisesti noudattaen. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Yeong-hye alkaa nähdä öisin brutaaleja ja verisiä painajaisia. Unet saavat hänet lopettamaan lihansyönnin, mikä on hänen aviomiehelleen ja perheelleen suuri järkytys. Uni ja siitä seurannut näennäisen vähäpätöinen päätös saavat aikaan hämmentävän ja rujon tapahtumaketjun. Yeong-hye alkaa käydä läpi muodonmuutosta, jossa hän kokee muuttuvansa pelkällä auringonvalolla eläväksi kasviksi.

Kirjan tarina jakautuu kolmeen osaan, jossa kussakin seurataan Yeong-hyen muutosta eri sukulaisten näkökulmasta. Tästä lähtöasetelmasta syntyy monitulkintainen teos, jossa käsitellään niin valtaa, mielen särkymistä kuin naisen asemaakin.

 

 

Han Kang: Ihmisen teot

Han Kangin toinen suomennettu teos Ihmisen teot sijoittuu Etelä-Koreaan, vuoteen 1980, jolloin Gwangjun kaupungissa tapahtui väkivaltainen kansanousu ihmisoikeuksia polkenutta hallintoa vastaan. Kirjan kantava teema on hirmutekojen sanoiksi pukemisen vaikeus. Toisaalta tekstiä eteenpäin vierittää tarve sanoittaa väkivaltaiset tapahtumat ymmärrettäväksi tapahtumien keskipisteessä oleville ihmisille, heidän läheisilleen ja toisaalta kansakunnalle, joka jatkaa elämäänsä verilöylyn jälkeen. Miksi sotilaat avasivat tulen antautuvia opiskelijoita kohti? Mitä tapahtui verilöylyssä kadonneille ruumiille? Kaikesta jää jälkiä, joita seuraten Kang tekee tarkan ruumiinavauksen maansa lähihistorian tapahtumaan. Makaaberien yksityiskohtien rinnalla äänen saavat ihmiset (elävät ja kuolleet), joiden huoli, pelko, hyvyys, kunniantunto tai omanarvon tunteen menetys kietoutuvat tekojen käyttövoimaksi - ihmisten tekojen. 

 

Sun-mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää 

Tähkä on muninut viimeisillä voimillaan pienen munan. Niin se on tehnyt pienessä häkissään jo yli vuoden ajan. Tähkä ei ole koskaan astunut häkkinsä ulkopuolelle, mutta siitä lähtien kun se näki toisen kanan tepastelemassa maatilan pihassa poikaset kintereillään, sen suurimpana haaveena on ollut hautoa muna ja tulla äidiksi.

Huonosti muniva riutunut kana herättää pian maatilan isäntäväen huomion ja Tähkä häädetään pois kanalasta. Tästä alkaa Tähkän uusi elämä. Etsiessään itselleen turvallista piilopaikkaa Tähkä löytää pesän, jossa on hylätty muna. Sen toive omasta munasta on toteutunut. Vaikka elämä häkin ulkopuolella ei ole helppoa, jaksaa Tähkä pitää unelmastaan kiinni.

Kana joka tahtoi lentää, on viisas ja ajatuksia herättävä teos. Se on eläinsatu, josta lukija löytää paljon ammennettavaa.

 

Kirjoittanut Heidi Pehkonen/Kangasalan kaupunginkirjasto 5/2019