Suosituksia Suosituksia


Sarjakuva kohtaa elokuvan ja pelin

Sarjakuva on tehnyt pitkän matkan kevyestä populaariviihteestä tunnustetuksi ja arvostetuksi taidemuodoksi.

Kotimaisella sarjakuvalla menee myös hyvin - se on monipuolista, kantaaottavaa taidetta. Sen lisäksi, että sarjakuvat ovat monimuotoisia teoksia, joissa kuva ja sana yhdistyvät, se vaatii oman lukutapansa: kuvat ja tekstit luetaan tietyssä järjestyksessä. Ja tärkeää on myös se, mikä jää ruutujen väliin. Sarjakuva on innoittanut myös peli- ja elokuvateollisuutta.

Tähän mennessä tapahtunut


Teoksen kansikuvaSuomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2011 ensimmäisen kokonaisen sarjakuvakirjan ilmestymisen kunniaksi. Se oli Ilmari Vainion käsikirjoittama ja piirtämä Professori Itikaisen tutkimusretki, joka ilmestyi vuonna 1911. Siitä lasketaan alkaneen suomalaisen sarjakuvan virallinen historia.

Varhainen suomalainen sarjakuva ilmestyi pääasiassa pilalehdissä, joita julkaistiin runsaasti 1900-luvun alkuvuosikymmenillä. Sarjakuvien luonne oli osin humoristista, osin poliittista - joskus molempia samanaikaisesti. Sarjakuva oli käyttötaidetta ja se toi leivän monen taiteilijan pöytään.


Erityisesti Ola Fogelbergin Pekka Puupää oli sarjakuvana koko kansan suosikki. Pekka Puupäätä pidetään ensimmäisenä Teoksen kansikuvamerkittävänä suomalaisena sarjakuvasankarina. Myöhemmin Pekka seikkaili myös useissa elokuvissa. Lisäksi Pekka Puupää on antanut nimensä ja ulkoasunsa myös Suomen sarjakuvaseuran vuosittain jakamalle palkinnolle, joka annetaan ansioituneelle suomalaiselle sarjakuvantekijälle.

Teoksen kansikuvaAsmo Alhon  piirtämä humoristinen ja opettavainen Kieku ja Kaiku ja Erkki Tantun Rymy-Eetu olivat pitkäikäisimpiä suomalaisia sarjakuvia. Kieun ja Kaiun maailma oli konservatiivinen, ja siinä opetettiin lähinnä lapsilukijoille hyviä tapoja ja käyttäytymissääntöjä pienten arkipäiväisten kommellusten avulla.

Yhden sivun mittaisissa sarjakuvissa oli tavallisesti jokin opetus, jossa joku päähenkilöistä sai kokea, mitä esimerkiksi ylpeydestä, laiskuudesta tai hätäilemisestä seuraa.

Teoksen kansikuvaRymy-Eetu-sarjakuvan päähenkilö on väkevä, varreltaan vanttera mies, joka niin sodan kuin rauhan aikoina pystyi lähes yli-ihmismäisiin suorituksiin. Tosin hänen uhitteleva luonteensa saattaa hänet joskus pulaan. Mutta tiukassakin paikassa piippu pysyy jämäkästi suupielessä.

Rymy-Eetun vastapelurina on usein serkkupoika Kalle Kuikkaneva, lyhyenläntä silmälasipäinen veijari, joka nokkeluuttaan joskus pääsee Rymy-Eetusta voitolle. Kansa tunsi hahmot yhtä hyvin kuin nykyiset suosikit.

Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti yhdysvaltalainen sarjakuva alkoi tulvia Suomen markkinoille. Se vaikutti muun muassa sarjakuvien miljööseen. Maaseudulta siirryttiin vähitellen kaupunkeihin.

Bang, crash, boom: sarjakuvasta elokuvaksi ja peliksi

Sarjakuva on tarjonnut runsaasti ideoita ja hahmoja peliteollisuudelle vuosikymmenien ajan. Erityisesti erilaiset supersankarit ovat olleet pelien innoittajina. Supermies, Teräsmies, Hämähäkkimies, Mustanaamio ja Batman ovat heistä tunnetuimmat sankarit. Mutta mitä muita sarjakuvia on taivutettu pelin tai elokuvan muotoon?

Teoksen kansikuvaSin City on Frank Millerin luoma film noir -tyyppisten sarjakuvakertomusten sarja, jonka tarinat sijoittuvat kuvitteelliseen yhdysvaltalaiseen kaupunkiin nimeltä Basin City. Vaikka albumit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, niissä on samoja henkilöitä ja niiden juonet kietoutuvat yhteen. Tyylitellyt tarinat nojaavat rikoselokuviin sekä Mickey Spillanen ja Raymond Chandlerin kovaksikeitettyihin rikoskertomuksiin.

Millerin hahmot ovat tyypillisesti oikeudenmukaisuutensa kanssa yksin jääneitä ihmisiä, jotka taistelevat korruptoituneen ja välinpitämättömyyden latistaman ympäristön keskellä. Sin City -tarinoiden hahmoissa Miller pelkisti tämän tyylin äärimmilleen. Vuonna 2005 ilmestyi sarjakuvaan perustuva Sin City -elokuva.

Teoksen kansikuvaOn vuosi 1985, ja koko maailma elää kylmän sodan varjossa. Kun yksi tunnetuista supersankareista murhataan raa'asti alkaa naamiokostaja tutkia tapausta... Vartijat (Watchmen) on Alan Mooren kirjoittama ja Dave Gibbonsin kuvittama 12-osainen sarjakuvaromaani vuodelta 1986.

Sarjakuvan tarina kertoo entisistä naamiosankareista, joista osa jatkaa edelleen toimintaansa valtion tai oman oikeutuksen nojalla, ja osa on vetäytynyt eläkkeelle. Vartijat kutoo uskomattoman rikkaan tarinan kahden sankarisukupolven vaiheista, eikä sitä turhaan ole kutsuttu maailman parhaaksi sarjakuvaksi. Vuonna 2009 Zack Snyderin ohjaama elokuva Watchmen sai ensi-iltansa.

Teoksen kansikuvaRyhmä-X , alkuperäiseltä nimeltään X-Men, on yksi Marvelin vanhimmista sarjakuvista. Ryhmä-X on mutanteista koostuva supersankarijoukko, jota johtaa professori Charles Xavier. Hänen perustamassaan  Lahjakkaiden nuorten koulun suojissa toimii Ryhmä-X. Itse asiassa Xavier on voimakas mutantti, joka opettaa nuoria mutantteja tulemaan toimeen voimiensa kanssa ja käyttämään niitä ihmiskunnan auttamiseen.

Ensimmäinen Ryhmä-X:stä tehty elokuva, X-Men, sai ensi-iltansa vuonna 2000 ja saavutti suuren suosion. Ryhmä-X seikkailee elokuvan ohella myös digitaalisissa toimintapeleissä.

Tutustu myös The Walkind Dead-sarjakuviin perustuviin digitaalisiin peleihin PIKI-verkkokirjastossa.

Mitä kuuluu suomalaiselle sarjakuvalle?

Teoksen kansikuvaKotimainen sarjakuva voi tällä hetkellä hyvin sekä sanomalehtijulkaisuina että albumeina. Sanomalehtisarjojen kokoelmat ovat usein Mitä Suomi lukee-listan kärkipaikoilla: Viivi ja Wagner, Fingerpori, B. Virtanen, Kamala luonto, Kiroileva siili jne. Näissä kaikissa on omintakaista, suomalaista huumoria, ja ne poikkeavat juuri siitä syystä amerikkalaisesta valtavirrasta. Myös kirjamuodossa julkaistaan nykyään paljon sarjakuvia ja niiden teemat voivat olla mitä vain: huumoria, historiaa, ihmissuhteita, yhteiskunnallisia asioita…

Myös maamme taidesarjakuva on maailman huippua. Myös kirjassa Päin näköä! : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa todetaan, että tällä hetkellä eletään suomalaisen sarjakuvan kultakautta. Aiemmin puhtaasti viihteellisenä pidetystä sarjakuvasta on tullut elinvoimainen taiteenlaji.

Teoksen kansikuvaVuoden 2017 Puupäähattu-palkinto myönnettiin ansioituneesta sarjakuvaurasta sarjakuvataiteilija Tiitu Takalolle. Takalon tähänastinen päätyö Minä, Mikko ja Annikki on omaelämäkerrallinen rakkaustarina ja remonttipäiväkirja.

Tämän lisäksi se kertoo kyläpahasen kasvutarinan maan merkittävimmäksi teollisuuskaupungiksi. Kaupunki kasvaa ja työläisille rakennetaan oma kaupunginosa, Annikki.

Teoksen kansikuvaMyös Hanneriina Moisseisen sarjakuvateos Isä on omaelämäkerrallinen. Moisseisen isä katosi elokuussa 1989 toistaiseksi selvittämättömällä tavalla. Läheisen kuolema on omaiselle helpompi asia kuin tämän katoaminen. Kun ihminen katoaa ilman syytä, ei voi kuin odottaa.

Joskus omaisten epätietoisuus kestää vuosia. Missä vaiheessa kadonneesta aletaan puhumaan menneessä aikamuodossa? Missä vaiheessa voi surra?

Teoksen kansikuvaVille Pirinen on monisärmäinen ja kekseliäs sarjakuvataiteilija. Hänen päätyönä pidetään Yhesti yhes paikas-minialbumisarjaa. Sarjassa kerrotaan lyhyitä juttuja, jossa jollain tavoin kummallisia tai muuten kertomisen arvoisia juttuja on sovitettu sarjakuvan muotoon. Sarjakuvat kertovat pienille ihmisille tapahtuvista asioista, mutta samalla fantastisista sattumuksista.

Teoksen kansikuvaSatavuotias Suomi ansaitsee myös teoksen kotimaiselta sarjakuvataiteilijalta, nimittäin Heikki Paakkaselta. Heikki Paakkasen suurjuhlateos Suomi sata vuotta ja risat paljastaa maamme itsenäisyyden historian hirveimmät salaisuudet. Palkittu sarjakuvataiteilija esittää alastomia totuuksiaan kansallissankareistamme ja kansallisista tabuaiheista. Sarjakuvien lisäksi teos sisältää historiantutkija Timo J. Tuikan tekstejä.

Tutustu lisää aiheeseen:

Suomen sarjakuvaseura

Suomalaisia sarjakuvataiteilijoita : Hanneriina Moisseinen

Minkälainen mies keksii Fingerporin?

Kirjasampo: Sarjakuvasta elokuvaksi

Sarjakuvasta tulee peli

Suomen Pelimuseo

Kirjoittanut Elise Mäkelä, Hämeenkyrön kirjasto 11/2017

Suositukset

889378
DVD:Watchmen:2009
Vuosi: 2009
Kieli: englanti, suomi, ruotsi, tanska, norja
Aineistolaji: DVD
Loading...
232029
Kirja:Puupään parhaat : sarjakuvia. 1:1981
Tekijä: Fogeli
Vuosi: 1981
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3614125
Kirja:Ryhmä X = X-Men : vuosikerta 1984-1985:2014
Vuosi: 2014
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
386927
DVD:X-men:2001
Vuosi: 2001
Kieli: englanti, suomi, ruotsi, norja, tanska, islanti, unkari, puola, tsekki, portugali, heprea
Aineistolaji: DVD
Loading...
763200
DVD:Sin City:2005
Vuosi: 2005
Kieli: englanti, suomi, ruotsi, norja
Aineistolaji: DVD
Loading...
3131813
Kirja:Päin näköä! : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa:2011
Tekijä: Hänninen, Ville
Vuosi: 2011
Kieli: suomi, englanti
Aineistolaji: Kirja
Loading...
752004
Kirja:Sin City. [1]:2005:[Uusi p.]
Tekijä: Miller, Frank
Vuosi: 2005
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...
3440759
Kirja:Isä = Father:2013
Tekijä: Moisseinen, Hanneriina
Vuosi: 2013
Kieli: suomi, englanti
Aineistolaji: Kirja
Loading...
867391
Kirja:Vartijat:2009:2. uud. p.
Tekijä: Moore, Alan
Vuosi: 2009
Kieli: suomi
Aineistolaji: Kirja
Loading...

Suomi 100

1-9 / 9

Elämää Suomessa 1970-luvulla.

Elämää Suomessa 1930-luvulla

Sukututkija, opiskelija tai muuten suomalaisesta kulttuurihistoriasta kiinnostunut, joko olet tutustunut Kansalliskirjaston hienoon hakupalveluun Finnaan?

Aina ei tarvitse lähteä kirjastojen varastoita kaivelemaan, jos etsii vanhempaa kauno- tai tietokirjallisuutta. Verkossa löytyy yllättävän paljon sähköiseen muotoon tallennettua kotimaista kirjallisuutta.

Elämää Suomessa 1920-luvulla.

Elämää Suomessa 1940-luvulla.

Elämää Suomessa 1950-luvulla

Elämää Suomessa 1960-luvulla.

Elämää Suomessa 1980-luvulla

Uusimmat

1-10 / 12

Sarjakuva on tehnyt pitkän matkan kevyestä populaariviihteestä tunnustetuksi ja arvostetuksi taidemuodoksi.

Sukututkija, opiskelija tai muuten suomalaisesta kulttuurihistoriasta kiinnostunut, joko olet tutustunut Kansalliskirjaston hienoon hakupalveluun Finnaan?

Aina ei tarvitse lähteä kirjastojen varastoita kaivelemaan, jos etsii vanhempaa kauno- tai tietokirjallisuutta. Verkossa löytyy yllättävän paljon sähköiseen muotoon tallennettua kotimaista kirjallisuutta.

Sarjakuvat voivat lisätä ymmärrystä mielen haasteista ja vahvuuksista. Näihin teoksiin kannattaa tutustua, jos tahtoo osallistua keskusteluihin sarjakuvista Hyvän mielen -sarjakuvalukupiirissä. Lukupiiri alkaa Hervannan kirjastossa syyskuussa

Scifi elää nousukautta. Kaunokirjallisuuden Science Fiction -klassikot kiinnostavat, dystopiat ja yhteiskunnallinen tieteiskirjallisuus saavat yhä uusia lukijoita. Kokeile, jäätkö sinä scifi-koukkuun?

Sairas huumori on ollut lepakon riesana jo vuosikymmenten ajan, mutta silti heidän yhteisen valssinsa tahti ei ole hyytynyt. Miksi Batmanin ja Jokerin välinen suhde on niin kiehtova?

“On ihmeen hyvä kotiin tulla taas”, lauletaan laulussa. Kotiinpaluu ei silti välttämättä ole helppoa - odotukset ovat suuret puolin ja toisin. Paluuta tekevä ajattelee ehkä kaiken olevan ennallaan ja jatkuvan siitä mihin joskus jäi. Kotipuolessa odotukset palaajaa kohtaan voivat saada mielettömät mittasuhteet.

Kirjallisuus on täynnä tarinoita heistä, jotka kulkevat omia polkujaan, jotka ovat hieman syrjässä, sivussa, ulkopuolella. Jotkut heistä ovat siellä omasta valinnastaan, osa janoaa muiden seuraan. Tässä tarinoita valtavirran sivusta.

Mistä on kesäinen idylli tehty? Poikien kolttosista, maalaismaisemasta, helteisistä päivistä, järven liplatuksesta, kukkaniityistä, pilvettömästä taivaasta, pihalla puuhastelusta, kiireettömyydestä, ystävyydestä ja rakkaudesta, kommelluksista ja huumorista. Niistä on kesäidylli tehty.

Seksuaalivähemmistöjen kuvaus kaunokirjallisuudessa on yleistynyt, mutta lukijan voi olla edelleen vaikea tietää, mihin kirjoihin tarttua, jos haluaa käsiinsä tarinoita muista kuin heterosuhteista. Seuraavien suosituskirjojen henkilöissä on edustettuina seksuaalisuuden monimuotoisuus, mutta myös teosten tarinat ovat runsaan vaihtelevia. Joukossa on itsensä etsimistä, historiallisia muutoksia ja yhdessä jaettua tasaista arkea.