Hyppää sisältöön

kuva

Suosituksia

Tallenna
Parantajia, tietäjiä ja näkijöitä

Erilaiset parantajat, tietäjät ja näkijät ovat tuttuja hahmoja niin fantasiakirjallisuudessa kuin historiallisten romaanien henkilögalleriassa.

Gandalfit ja Väinämöiset ovat joskus viisauden ilmentymiä, joskus taas varoittavia esimerkkejä sokean uskon vaaroista. 2000-luvulla on ilmestynyt erityisesti naispuolisista parantajista ja tietäjistä kertovia historiallisia romaaneja: Paula Havaste, Johanna Valkama ja Kristiina Vuori ovat hyviä esimerkkejä näistä. Seuraavassa esitellään teoksia, joissa esiintyy erilaisia tietäjähahmoja.

Fantasiaa

OdininlapsiNorjalaisen Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogia (Odininlapsi, Mätä, Mahti) on rinnakkaismaailmoja, oman tien löytämistä ja pohjimmaisia tunteita kuten rakkautta, kateutta, vihaa ja ylpeyttä sekoittava kertomus. Hirka, ulkopuolinen ja halveksittu ihminen Yminmaassa, joutuu kohtaamaan lapsuudenystävänsä Rimen kanssa sokeasta uskosta ja vallanhimosta aiheutuvat ongelmat kolmessa eri maailmassa kolmen eri kansan – yminmaalaisten, ihmisten ja sokeiden – keskuudessa. Näkijän hahmo on keskeinen trilogiassa, ja yhtä monitahoinen kuin tarina itsekin: sekä jumalhahmo että petturi.
Routamieli
Suomalaista ja kalevalaista kansanperinnettä sekä fantasiaa yhdistelevä Silja Suden Routamieli on kertomus Roudasta, jolle Kuura-klaanin tietäjä povaa vallankumouksellista kohtaloa. Routa ei tästä juuri innostu, sillä hän haluaisi ottaa paikkansa yhtenä klaaninsa sotureista ja elää rakastettunsa Ranan kanssa. Routa joutuu kuitenkin vastaamaan jumalten kutsuun ja lähtemään suorittamaan näiden antamaa tehtävää. Romaani pohtii vapauteen ja vapaaseen tahtoon liittyviä kysymyksiä.


Avalonin usvatMarion Zimmer Bradleyn Avalonin usvat kertoo kuningas Arthurin tarinan, mutta naisten näkökulmasta. Päähenkilön rooli osuu Morgainelle, jonka elämää teos seuraa yksinäisestä tytöstä vanhan uskon papittaren koulutuksen kautta voimakastahtoiseksi naiseksi, jonka kohtalona on lopulta koitua välillisesti kuningas Arthurin kohtaloksi. Muina vahvoina naisina romaanissa seurataan ylipapitar Vivianea ja Arthurin vaimoa, kuningatar Gwenhwyfaria.

HistoriallistaMantunainen

Marjatta Savolaisen Mantunainen kertoo Välgestä, mantunaisesta eli noidasta ja parantajasta, jonka rakastettu meneekin naimisiin Välgen parhaan ystävän kanssa. Niinpä Välge jättää kotiseudun ja päätyy vaeltamaan ympäriinsä hioen parantajan taitojaan. Mantunainen on kehityskertomus, joka sijoittuu 500-luvun Viroon rautakaudelle ja ammentaa itämerensuomalaisesta mytologiasta.

TietäjänainenHieman läheisempään Viron menneisyyteen, miehityksen sekä itsenäistymisen aikaan sijoittuva romaani on Aili Pajun Tietäjänainen. Nuori toimittaja saa käsiinsä Laane Kaalun, yhden Viron tunnetuimman tietäjän päiväkirjat. Romaani seuraa myös lääkäriä, joka on käynyt tutustumassa Kaalun parannuskeinoihin. Näiden kolmen vahvan naisen kehityskaaret kietoutuvat toisiinsa romaanin edetessä.
Valaan suusta
Sjónin romaanissa Valaan suusta eletään 1600-lukua Islannissa, missä taikausko, köyhyys ja julmuus hallitsevat. Roviolla poltetaan niin miehiä kuin kirjojakin. Jonas Pálmason, runoilija ja itseoppinut parantaja, joutuu valtaapitävien epäsuosioon ja karkotetuksi autiolle saarelle harhaoppisuudesta syytettynä. Saarelta käsin lukija oppii pala palalta hänen elämästään, johon on ehtinyt mahtua hänen lastensa kuolema, kuolleiden herättämistä ja syyttömien valaanpyytäjien joukkomurha.

Bless me, UltimaBless me, Ultima on toisen maailmansodan aikaan New Mexicoon sijoittuva elokuva kohtaloaan pohtivasta pojasta ja salaperäisen parantajanaisen voimista. Ultima, kylän parantajanainen, kutsutaan auttamaan poikaa, joka on joutunut kolmen pahan sisarensa kiroamaksi. Antonio, Ultiman lapsenlapsi, seuraa Ultiman työskentelyä ja oppii samalla elämästä, niin hyvästä kuin pahastakin.

 


TietoaMarina Takalo

Eivät tietäjät ja parantajat kuulu kuitenkaan täysin keksittyyn. Marina Takalo oli vienankarjalainen Suomeen muuttanut runonlaulaja ja parantaja, joka sai Kalevala-seuran tunnustuspalkinnon 1965. Helsingin yliopiston uskontotieteen professori Juha Pentikäinen on kirjoittanut hänestä elämäkerrallisen, Takalon kalevalaiseen ja vanhauskoiseen maailmankuvaan pureutuvan teoksen Marina Takalo: runolaulaja ja näkijä. Aikaisemmin teos on julkaistu nimellä Marina Takalon uskonto.

Musta Hirvi puhuuMusta Hirvi oli oglala-sioux -heimon pyhä mies. John G. Neihardt tapasi hänet ensimmäistä kertaa vuonna 1930, ja se kohtaaminen johti kirjaan Musta Hirvi puhuu. Kirjassa Musta Hirvi kertoo elämäntarinansa, muistelee taisteluitaan valkoisen miehen kanssa ja kuvaa näkyjään ja hengellistä maailmankäsitystään, joka teki syvän vaikutuksen muiden muassa psykoanalyytikko Carl Jungiin. Moderni henkisyyden klassikko käsittää maailman yhtenä suurena kokonaisuutena, ja puhuu ihmisen ja eläinten roolista maailmassa.

 

 

Kirjoittanut: Heidi Kokko, Tampereen kaupunginkirjasto 3/2017

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Suositellut teokset
1-10 / 11
185039
Kirja:Avalonin usvat:1986
Tekijä: Bradley, Marion Zimmer
3888400
Kirja:Mahti:2016
Tekijä: Pettersen, Siri, kirjoittaja
199078
Kirja:Mantunainen:1990
Tekijä: Savolainen, Marjatta
909942
Kirja:Marina Takalo : runolaulaja ja näkijä:2010
Tekijä: Pentikäinen, Juha
3459084
Kirja:Musta Hirvi puhuu:2013
Tekijä: Neihardt, John G
3823048
Kirja:Mätä:2016
Tekijä: Pettersen, Siri, kirjoittaja
3742139
Kirja:Odininlapsi:2015
Tekijä: Pettersen, Siri, kirjoittaja
3640511
845056
Kirja:Tietäjänainen:2008
Tekijä: Paju, Aili
Kieli Kieli
Suomi 100
1-5 / 5

Elämää Suomessa 1980-luvulla

Elämää Suomessa 1960-luvulla.

Elämää Suomessa 1950-luvulla

Elämää Suomessa 1940-luvulla.

Elämää Suomessa 1920-luvulla.

Uusimmat
1-5 / 10

Erilaiset parantajat, tietäjät ja näkijät ovat tuttuja hahmoja niin fantasiakirjallisuudessa kuin historiallisten romaanien henkilögalleriassa.

Tähän aikaan vuodesta, kun pimeys alkaa pikku hiljaa taittua ja kaamos jää taakse, antaa valo uutta energiaa ja toivoa keväästä. Talvisen päivän kirkas valo ja vastasatanut lumi ovatkin yhdessä suorastaan häikäisevä yhdistelmä. 

Unelmia ja haaveita on hyvä olla, mutta niiden ei pidä antaa hallita elämää. Sen sijaan niistä pitää löytää voimavara, jonka avulla ei jää laakereille lepäämään, vaan löytää itsensä toteuttamasta asioita, joita ei ehkä kuvitellutkaan – koska unelmillakin on tapana muuttua. Seuraavassa esitellään sekä fiktiota että tietokirjoja, joissa käsitellään unelmia eri tavoin.

Joulukuu on lahjojen antamisen aikaa. Kaikkien lahjojen ei kuitenkaan tarvitse olla konkreettisia – joskus suurin lahja voi olla sellainen, jota antaja ei ehkä edes tiedä antavansa. Tällaisista tarinoista kertovat seuraavat kirjat.

Goottilaisilla kauhuromaaneilla on pitkä historia 1700-luvun jälkipuoliskolta nykypäivään. 1818 genre oli jo niin pahamaineisen tunnettu, että Jane Austen tunnetusti parodioi sitä romaanissaan Neito vanhassa linnassa (Northanger Abbey).