Tästä listasta löydät kirjoja, jotka pyrkivät vastaamaan näihin kysymyksiin ja antavat neuvoja siihen, kuinka luovia loputtomassa informaatiosuossa.

Hyvä ja paha tieto on vuoden 2021 Tieteen päivien kirja, joka on julkaistu yhteistyössä Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa. Tiede ja teknologia ovat muovanneet ihmisten elämää ja ajattelutapoja. Silti jotkin asiat ovat edelleen ymmärryksemme ulottumattomissa, vaikka toisaalta uudet tutkimustulokset ravistelevat maailmankuvaamme välillä yllättävilläkin tavoilla. Hyvä ja paha tieto pohtii tiedon luonnetta sekä tiedon asemaa päätöksenteossa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Millaista tietoa tarjoavat tilastot ja taulukot? Kenellä on viimeinen sana, kun väitellään esimerkiksi terveellisestä ruoasta tai ilmastonmuutoksesta? Voiko tuskallinen tieto opastaa meitä kohti parempaa tulevaisuutta? Teos sisältää useita eri artikkeleita esimerkiksi asiantuntijuuden murroksesta koronakriisissä, planetaarisesta hyvinvoinnista, geenitiedosta sekä luonnon monimuotoisuuden tilasta ja tulevaisuudesta.

Åsa Wikforssin Vaihtoehtoiset faktat valottaa sitä, mitä tieto on ja mitä se ei ole, tarkastellen samalla yhä lisääntyvää tiedevastaisuutta. Inhimillinen tieto on usein sosiaalista ja suurin osa tiedostamme onkin peräisin muilta ihmisiltä, minkä vuoksi voimme kerryttää tietoa ainutlaatuisesti. Samalla tiedon inhimillinen luonne tekee meidät kuitenkin alttiiksi keksityille uutisille ja valheille sekä mutu-tiedolle. Vaihtoehtoiset faktat pyrkii antamaan vastauksen siihen, miten voimme vahvistaa vastustuskykyämme valheellisia väitteitä vastaan, miten voimme oikaista valheellista tietoa ja mikä on median tai koulujen rooli tiedon välittäjänä ja demokratian kannalta. Takakansitekstin mukaan Vaihtoehtoiset faktat sopii kaikille tiedon nykytilasta huolestuneille maailmankatsomuksesta riippumatta. Saatavilla myös e-kirjana.

Tiina Sarjan Kuka oikein tietää: kun mielipide haastoi tieteen on suhteellisen helposti tajuttava selitys siitä, miten tiede toimii. Teos valottaa tieteellisen tiedon syntyprosessia: miten tieto muuttuu laboratoriosta päivälehden tiedesivuille ja edelleen sosiaaliseen mediaan. Kirja auttaa netin valheuutisten seassa seilaavaa lukijaa erottamaan tutkitun ja luotettavan tiedon mutu-tiedosta. Teos myös pyrkii vastaamaan siihen, miksi erimieliset tutkimustulokset ovat tieteen luotettavuuden ydin ja eteenpäin vievä voima, siitä huolimatta, että tavallinen tallaaja saattaa menettää uskonsa tieteen kykyyn tuottaa luotettavaa tietoa luettuaan vuodesta toiseen toisiaan kumoavia tutkimustuloksia.

Kari Raivion Näytön paikka: tutkimustiedon käyttö ja väärinkäyttö kuvaa asiantuntevasti tutkitun tiedon ja todisteiden käyttöä muun muassa yhteiskunnan päätöksenteossa, ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa sekä lääketieteellisten hoitojen ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Teos tarkastelee tieteellisen tiedon luotettavuuden kriteereitä, mutta ei myöskään unohda tutkimuksen varjopuolia: teos käsittelee tieteellisen tutkimuksen tulosten vääristelyä, sepittämistä sekä plagiointia. Takakansitekstiä lainaten: tutkimustieto muuttaa yhteiskuntia, yritysmaailmaa ja ihmisten elämää. Siksi on tärkeää, että sen merkitys tunnustetaan ja että se kulkee tiiviisti mukana tulevaisuutta rakennettaessa.

Totuus: paskapuheen lyhyt historia käsittelee totuutta - tai oikeastaan sitä, miten ihmiset ovat läpi historian onnistuneet välttelemään totuutta ja onnistuneet valehtelemaan niin toisille kuin itselleenkin. Sanotaan, että elämme nykyään totuudenjälkeistä aikaa, jossa faktojen sijaan vedotaan tunteisiin. Kirjan kirjoittaja, faktantarkistuorganisaatio Full Factissa työskentelevä Tom Phillips kuitenkin kysyy, onko mitään toden puhumisen kulta-aikaa koskaan ollutkaan. Kirjassa perehdytään valheen eri muotoihin ja historiallisiin hevonkukkuihin - teos on täynnä paskanpuhujia ja hauskoja anekdootteja, mutta myös runsaasti tietoa muun muassa lehdistön ja median historiasta. Kirjan johtavana ajatuksena ja kantavana voimana on kriittisen ajattelun korostaminen.

Johanna Vehkoo on palkittu tutkiva toimittaja, joka toimii johtajana Feministisessä ajatushautomo Hatussa ja on yksi Long Playn perustajista. Teoksessaan Valheenpaljastajan käsikirja hän käsittelee sitä, miten tunnistaa valeuutisen, infovaikuttamisen, manipuloinnin ja propagandan. Valheenpaljastajan käsikirja tarjoaa tietoa länsimaista demokratiaa rapauttavasta ilmiöstä ja ehdottaa konkreettisia keinoja tilanteen tunnistamiseksi ja sen torjumiseksi: kirjasta saat esimerkiksi neuvoja Google-hakujen syventämiseen. Teos sopii erityisen hyvin sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimivalle, tai somea työkseen tekeville lukijoille.

Kirjoittanut Iina Lehtiniemi, Valkeakosken kirjasto 8/2021.