Amélie Nothomb kuvaa Samuraisyleilyssä kaksikymppistä belgialaista Amélieta, joka saapuu Tokioon ensi kertaa lapsuutensa jälkeen. Oppiakseen japania hän hankkii ranskan kielestä kiinnostuneen oppilaan, Rinrin, ja yhdessä nuoret tutustuvat Tokioon samalla kun selvittävät suhteensa kiemuroita ja kulttuurillisia koukeroita. Tokioon sijoittuu myös Sujata Masseyn dekkari Rei Shimura yakuzan jäljillä, missä amerikkalais-japanilainen amatöörietsivä soluttautuu tokiolaiseen luksustavarataloon tutkimaan murhaa.

Amy Tanin Ihmeiden laaksossa raskaana oleva amerikkalaisnainen Lucia karkaa kiinalaismiehen perään, mutta vapaamielisenä Amerikassa esiintynyt mies onkin perinteiden kahlitsema kotimassaan. Niinpä Lucia joutuu elättämään itsensä ja tyttärensä ylellisissä kurtisaanitaloissa, joiden rooli liike-elämän keskuksina oli vielä voimassa 1900-luvun alun Shanghaissa. Epookkiromaani kuvaa kolmen sukupolven naisten elämää, joiden kohtaloja kurtisaanitalot säätelevät.

Xiaolong Qiun Punaisen sankarittaren kuolema sijoittuu sekin Shanghaihin, ja tällä kertaa ajankohtana on 1990-luvun alku juuri Tiananmenin verilöylyn jälkeisinä aikoina. Ylikomisario Chen Cao joutuu vaikeaan tilanteeseen tutkiessaan kommunistisen puolueen ikonin murhaa.

Michael Cunninghamin Illan tullen -romaania on kuvailtu ylistyslauluksi öiselle New Yorkille. Se kertoo nelikymppisestä Peterista, taidegallerian omistajasta, ja hänen vaimostaan Rebeccasta, joka on kulttuurilehden päätoimittaja. Heidän luokseen muuttaa väliaikaisesti Rebeccan pikkuveli Mizzy, joka on hukassa omassa elämässään. Kauneuden ja taidemaailman ympäröimän pariskunnan elämä muuttuu vääjäämättä Mizzyn myötä.

Mark Helprinin Talvisessa tarinassa 1900-luvun alun ja lopun New York luo kiehtovan taustan maagisen realistiselle rakkaustarinalle rikkaan mutta kuolemansairaan tytön ja murtovarkaana toimivan pojan välillä.

Paul Austerin New York -trilogia on niin postmoderni romaani kuin dekkarikin – älä siis odota perinteistä salapoliisikertomusta! Daniel Quinn, joka palkataan etsiväksi mutta on oikeasti kirjailija, seuraa tehtävänantoaan ja jäljittää miestä nimeltä Peter Stillman – mutta kaikki ei suju niin helposti kuin voisi kuvitella, ja New Yorkin kadut tulevat ennen pitkää tuttuakin tutummiksi.

Englanninkielisenä voi lukea vielä suomentamattoman Teju Colen Open Cityn, missä nigerialainen maahanmuuttaja ja psykiatriaa opiskeleva Julius on juuri eronnut tyttöystävästään ja kävelee Manhattanilla unenomaisessa tilassa. Tajunnanvirta-romaani keskittyy päähenkilönsä sisäiseen maailmaan, mutta tämä maailma saa virikkeensä todellisesta New Yorkista.

Aravind Adigan Valkoinen tiikeri on kertomus kahdesta Intiasta. Köyhän riksakuskin poika Balram pääsee ensimmäistä kertaa Delhiin toimiessaan rikkaan miehen autokuskina. Delhi on sekasortoinen, täynnä torakoita, puhelinfirmoja ja jumalia. Siellä on temppeleitä, slummeja ja liikenneruuhkia. Balramin täytyy oppia uudet pelisäännöt, jos hän haluaa kavuta yhteiskunnan portaita.

Roberto Bolañon Kesyttömät etsivät kuvaa 1970-luvun Mexico Cityä, missä Arturo Belano ja Ulises Lima elävät runoutta: he lukevat, kirjoittavat, yrittävät saada julkaistuksi. He vaeltavat kaupungin kaduilla outoina aikoina, juovat, rakastelevat, varastavat kirjoja kirjakaupoista. He vapauttavat prostituoidun ja lähtevät Sonoran autiomaahan etsimään puolimyyttistä, kauan sitten kadonnutta runoilijaliikkeensä esikuvaa. Elämänsä aikana miehet ehtivät myös muihin metropoleihin, mm. Pariisiin ja Barcelonaan.

Mihail Bulgakovin klassikko Saatana saapuu Moskovaan on sekin kaupunkikuvauksen aatelia. Kirpeä satiiri neuvostoelämästä ja kirjailijansa pääteos, se oli kielletty kirja Neuvostoliitossa lähes 30 vuoden ajan. Vaikeuksissa olevan kirjailijan ja hänen rakastettunsa tarina lomittuu 1930-luvulla tapahtuvaan Pimeyden ruhtinaan vierailuun Moskovassa ja siihen, mitä tapahtui 2000 vuotta sitten Jerusalemissa.

Lontooseen sijoittuvat Zadie Smithin Risteymiä sekä Valkoiset hampaat. Ne kertovat elämänläheisesti Willesdenin lähiössä Lontoossa asuvista nuorista aikuisista, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi yhdessä, mutta joiden elämät ovat lähteneet kehittymään eri suuntiin. Maagis-realistista otetta Lontooseen löytyy puolestaan Neil Gaimanin teoksesta Neverwhere – maanalainen Lontoo, missä arkipäiväisen kaupungin alla on toinen Lontoo. Sinne Richard Mayhew päätyy auttaessaan kahta salamurhaajaa pakenevaa tyttöä. Irlanninmeren takaa löytyvään Dubliniin voi tutustua James Joycen klassikossa Dublinilaisia.

Émilie Zolan Naisten paratiisi tuli tutuksi muutaman vuoden takaisen tv-sarjan myötä. Se kuvaa 1880-luvun Pariisia ja sen työoloja tavaratalossa orvon Denise Baudun silmin. Pariisiin sijoittuvia ja sitä kuvaavia klassikkoteoksia on runsain mitoin: ohittaa ei voi esimerkiksi Victor Hugon Kurjia tai Pariisin Notre-Damea (Notre-Damen kellonsoittaja), kuten ei myöskään sekä Lontoota että Pariisia kuvaavaa Charles Dickensin Kahta kaupunkia. Muistelmateoksien puolelta löytyy Ernest Hemingwayn Nuoruuteni Pariisi, joka kuvaa 1920-luvun Pariisia nuoren kirjailijan silmin.

Kaikki metropolit eivät löydy tästä maailmasta. Terry Pratchettin Ankh-Morpork erityisesti Yövartiostossa on kaupunkikuvauksena maininnan arvoinen. China Miévillen Toiset kuvaa kaksoiskaupungissa tapahtuvaa murhaa, jota tutkimaan ryhtyy komisario Borlú. Beszel ja Ul Qoma sijaitsevat kuitenkin limittäin, eikä niiden rajoja olisi hyvä ylittää. Myös Ambergris Jeff Vandermeerin Pyhimysten ja mielipuolten kaupungissa on omalaatuinen ja kiehtova kaupunkina. Italo Calvinon Näkymättömät kaupungit -teoksen kehyskertomuksessa Marco Polo kuvailee Tsingis-kaanin pojanpojalle toinen toistaan kummallisempia kaupunkeja, joissa hän on vieraillut.

Heidi Kokko, Tampereen kaupunginkirjasto 05/2017