Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja - Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus

Teemu Keskisarjan teos Suomen ainoa sarjamurhaa (2011) ja kertoo tositarinan 1800-luvulla eläneestä Juhani Adaminpojasta. Samalla teos luo katsauksen Suomen varhaiseen kriminaalihistoriaan.

Teos kertoo Kerpeikkarinakin tunnetusta lukutaidottomasta rengistä, joka sai kyseenalaisen maineen sarjamurhaajana surmattuaan lyhyessä ajassa 12 ihmistä. Rikosvyyhti herätti aikanaan suurta huomiota Hämeessä ja sen tunnettuutta lisäsi oikeudenkäynti, jonka jälkeen Kerpeikkari joutui kiertämään kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla oli veritöitään tehnyt.

Rangaistukseksi rikoksistaan Juhani Adaminpojalle langetettiin kuolemantuomio, joka kuitenkin peruuntui viime hetkellä muuttuen elinkautiseksi vankeudeksi Suomenlinnan alkeellisessa ja ahtaassa tyrmässä.

Jan Jalutsi: Tarinoita matkasellistä

Tarinoita matkasellistä (2011) on pitkän linjan linnakundin ja vankilapaoistaan tunnetun Jan Jalutsin toinen teos. Hän on istunut eri rikoksista yhteensä noin kaksikymmentä vuotta ja tullut tutuksi sekä Suomen että Ruotsin vankiloissa. Tänä aikana hän on ehtinyt tavata lukuisia muita vankeja ja kuulla monenlaisia tarinoita. Matkasellitarinat ovat kooste näistä kertomuksista. Jalutsin teos vie lukijan vankilan muurien sisäpuolelle. Kirjassa kuvataan lyhyin tarinoin usein huumorin kautta vankien elämää ja erikoisia sattumuksia. Tarinoita matkasellistä on jatkoa teokselle Ammattina vankikarkuri (2009).

 

 

 

 
Tuomas Rimpiläinen: Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita Suomesta

Tuomas Rimpiläisen teos Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita Suomesta (2015) kuvaa rikoksia Suomen historian väkivaltaisimmalta rauhanajan ajanjaksolta, 1920- ja -30-luvuilta. Vuonna 1924 Messukylässä tapahtui kahden miehen hengen vaatinut veriteko. Kylätien varresta löytyi auto, jonka takapenkillä makasi verissään kaksi kuollutta miestä. Mitä oli tapahtunut? Entä mitkä olivat paheellisina pidettyjä paikkoja Tampereen keskustassa 1920-luvulla?

Rimpiläinen on kaivanut sekä Tampereella että muualla Suomessa tapahtuneista rikoksista huolella esiin kaiken saatavilla olevan tiedon, tärkeimpinä lähteinä viranomaisten asiakirjat ja lehtiartikkelit. Kirjan tarinakokoelma kertoo paitsi rikoksista myös poliisin toiminnasta, joka ei aina ollut ihan loppuun asti mietittyä.

 

Katariina Vuori: Erään tapon tarina

Erään tapon tarina (2018) kertoo Pohjois-Pohjanmaalla kasvaneen Askon perheen traagisen tarinan. Asko joutui viettämään lapsuuttaan jatkuvassa pelossa. Perheen isä Esko oli viinaan menevä mies, joka juovuspäissään pahoinpiteli perhettään ja piti heidät jatkuvasti varuillaan. Koko pitäjä oli tietoinen perheen isän taipumuksista, mutta perheen oli silti vaikea saada apua. Niinpä vuonna 1995 tilanteen muututtua entistä pahemmaksi Askon isoäiti päätti ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Hän surmasi Askon isän. Isoäiti tuomittiin surmasta reiluksi kolmeksi vuodeksi vankeuteen, mutta hän vapautui presidentin armahduksella kärsittyään tuomiotaan vuoden verran. Askon tarina on synkkä kuvaus perheväkivallasta, päihteidenkäytöstä ja siitä, kuinka apua ei välttämättä saa, vaikka sitä yrittää hakea.

 

Wanted - Suomen etsityimmän rikollisen tarina

Janne ”Nacci” Tranberg oli 18 vuoden ajan moottoripyöräjengi MC Cannonballin jäsen ja lopulta myös keulahahamo. Vuonna 2017 Tranberg sai potkut jengin sisällä pitkään kyteneiden riitojen ja epäluottamuksen takia. MC Cannonball on keskusrikospoliisin määritelmien mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä.

Tranbergin rikostausta on laaja. Hänet on tuomittu peräti 50 erillisessä rikoksessa, jotka vaihtelevat huume- ja väkivaltarikoksista talousrikoksiin. Vankiloissa mies on istunut useita vuosia. Kirjassa kerrotaan Tranbergin elämästä rikollisena ja moottoripyöräjengin jäsenenä. Kirjan ilmestymisen aikaan Tranberg oli Euroopan etsityimpien rikollisten listalla ja pakoili poliisia Espanjassa.

 

 
Juha Rautaheimo: Hermo - murharyhmän mies

Juha Rautaheimo teki pitkän uran Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikössä edeten lopulta yksikön eli ”murharyhmän” päälliköksi. Teos Hermo - murharyhmän mies (2019) on Rautaheimon muistelmateos näistä vuosista. Rautaheimon vuonna 1975 alkaneen uran varrelle mahtuu lukuisia Suomen rikoshistorian tunnetuimpia ja rankimpia väkivaltarikoksia. Näistä mielenpainuvimmat tapaukset hän kokosi tähän kirjaan.

Teos kuvaa hyvin myös poliisin työn muutosta kuluneiden vuosikymmenten aikana. Vaikka monet rikokset, niiden tekotavat ja rikoksentekijät ovat pysyneet samankaltaisina, on etenkin poliisien tutkinnassa käytössä oleva välineistö ottanut melkoisia harppauksia eteenpäin. Esimerkiksi nykyinen DNA-tutkimustekniikka ja televalvontalaitteet ovat poliisitutkinnassa suureksi avuksi. Rautaheimon asiantuntemuksella kerrotut rikostarinat tallentavat palan Suomen synkintä rikoshistoriaa.

 

Kirjoittanut Heidi Pehkonen, Kangasalan kaupunginkirjasto, 11/2019