Suosituksia

Valitsemasi artikkeli

Naiskohtaloita keskiajalla

Keskiajalle sijoittuvia historiallisia romaaneja, joissa on päähenkilönä nainen: Suomessa, Euroopassa ja vähän muuallakin.

Hildegard BingeniläinenKeskiajalla naisten yhteiskunnallinen asema ei antanut heille mahdollisuutta nousta yhteiskunnan huipulle, sillä naisvaltaan liitettiin kaikki muutenkin sukupuolen huonoiksi ominaisuuksiksi lasketut oikullisuus, turhamaisuus, pinnallisuus ja tyhmyys. Mutta kokonaan naisia ei voitu hiljentää: poikkeukselliset yksilöt saivat valtaa joko omin avuin tai siksi, että he olivat viimeisenä elossa. Viimeksi mainittuihin voidaan laskea kuningattaret Akvitanian Eleonora, Englannin Elisabet ja Skotlannin Maria Stuart. Naiset, jotka saivat valtaa omin avuin, olivat yleensä pyhimyksiä, kurtisaaneja ja rakastajattaria.

Huomattavia keskiajan naiskirjailijoita olivat Hildegard Bingenilainen (1098-1179), Pyhä Birgitta (1303-73), ja Christine de Pisa (1365-1430). Hildegard Bingeniläinen oli saksalainen nunna, abbedissa ja tieteellinen keskustelija, joka käsitteli tuotannossaan niin lääketiedettä, luonnontiedettä ja kosmologiaa sekä teologiaa ja etiikkaakin. Ruotsalainen Pyhä Birgitta vuorostaan oli merkittävä keskiaikainen runoilija, joka viittaa ajan moraalisiin ja sosiaalisiin epäkohtiin ja arvostelee läntistä kristikuntaa. Hän perusti myös omaa nimeään kantavan luostarijärjestön.

Christine de Pisa kirjoitti ranskaksi ja siksi sai teoksilleen suuremman lukijakunnan kuin latinaksi kirjoittavilla oli; tämän ansiosta hän oli ensimmäinen nainen, joka pystyi elättämään itsensä ja perheensä kirjoittamalla. Hän kirjoitti runoja, kirjeitä ja poleemisia dialogeja, joissa mm. tartuttiin muiden julkaisemien teosten naiskuvaan.

Seuraavaksi esitellyt teokset ovat pääosin historiallisia romaaneja, jotka sijoittuvat keskiajalle ja joissa päähenkilönä on nainen. Mukana on niin kuningattaria kuin pyhimyksiä, jalkavaimoja ja ns. tavallisia naisia; ja vaikka keskiaika oli erityisesti aikakausi Euroopassa, on mukana myös  Japaniin ja nykyisen Yhdysvaltojen Kalliovuorille sijoittuvat teokset.


Englannissa ja Keski-Euroopassa

Philippa Gregory:Valkoinen kuningatar, Punainen kuningatar, Sininen herttuatar

(engl. The White Queen, The Red Queen, The Lady of the Rivers, The Kingmaker's Daughter, The White Princess, The King's Curse)
Sininen herttuatarPhilippa Gregoryn Ruusujen sota -sarjassa jokainen kirja seuraa yhden voimakkaan naisen elämää Ruusujen sodan pyörteissä. Valkea kuningatar on Elizabeth Woodville, myöhemmin Edvard IV:n puoliso; Punainen kuningatar taas Margaret Beaufort, Henrik VII:n äiti, ja Sininen herttuatar Jacquetta Rivers, Elizabeth Woodvillen äiti.

Kirjojen naiset ovat vahvoja mutta inhimillisiä, ja jokainen tarina koskettaa, vaikka he ovat sodan vastakkaisilla puolilla. Kirjasarjasta tehty filmatisointi Valkoinen kuningatar nähtiin meilläkin televisiossa viime vuonna. Tällä hetkellä kuusiosaisesta sarjasta on suomennettu kolme teosta.

To Defy a KingElizabeth Chadwick: The Summer Queen, Lady of the English, The Time of Singing, To Defy a King
Elizabeth Chadwickin kirjat on kuin tehty keskiajan vahvoista naishahmoista kiinnostuneille englanninkielentaitoisille. The Summer Queen kertoo Eleonora Akvitanialaisen, Lady of the English taas Saksan keisarinna Matildan tarinan.

The Time of Singing ja To Defy a King keskittyvät vähemmän tunnettuihin historiallisiin naisiin: Ida de Tosneyhin ja Mahelt Marshaliin. Tarkasti taustatyönsä tehnyt kirjailija kertoo tarinansa elävästi: tätä on historiallinen romaani parhaimmillaan.

Milla Keränen: Sisilian ruusu
Sisilian ruusuSisilialainen Rosalia haluaisi nähdä maailman ihmeet, ei tyytyä 1200-luvun naisen osaan, avioliittoon. Hänen tuleva aviomiehensä on kuitenkin palaamassa Keisarin mukana, ja Rosalian huoleton elämä ruusujen ja oliivipuiden lomassa tulee pian päätökseen. Mutta kuka on Rosalian puutarhasta löytämä haavoittunut mies – vai onko hän mies ollenkaan?

Kiehtova maisemakuvaus saa keskiaikaisen Sisilian elämään kulttuurien kohtauspaikkana: normannit pohjoisessa, katolisuus lännessä, ortodoksisuus ja islam idässä ja ziraafat etelässä. Romaani on kirjailijan esikoisteos.

Venuksen syntymäSarah Dunant: Venuksen syntymä
Alessandra Cecchi haaveilee taiteilijanurasta, ja filosofiset väittelyt erään nuoren taiteilijan kanssa ovat lähellä hänen sydäntään, mutta vanhemmat naittavat hänet 1400-luvun tavan mukaan vanhemmalle miehelle. Samaan aikaan Firenzen ilmapiiri muuttuu: ennen vapaamielinen taiteiden kaupunki saa vastaansa munkki Savonarolan, joka julistaa taiteet pannaan. Alessandra joutuu luovimaan taiteen ja intohimon poluilla Firenzen polttorovioiden keskellä.

Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Legenda tai ei, naispaavi pelkkänä ajatuksenakin on kiehtova. Miten tyttö, joka syntyy v. 814, eikä saa sukupuolensa vuoksi oppia lukemaan tai kirjoittamaan, voisi edes nousta  paavinistuimelle? Crossin romaani kuvittelee yhden version: isoveljen salaa opettama tyttö ottaa viikinkihyökkäyksessä kuolleen veljensä henkilöllisyyden luostarissa, ja lahjakkuutensa ansiosta ylenee arvossa. Mutta miten pitkään hän pystyy hämäämään kaikkia munkin valepuvussaan? Kirjaan pohjautuva elokuva kantaa samaa nimeä.


Suomessa ja hieman Ruotsissakin

Kristiina Vuori: Näkijän tytär, Siipirikko, Disa Hannuntytär, Neidonpaula
Disa HannuntytärYhdeksi kotimaisen historiallisen romaanin kärkinimeksi noussut Kristiina Vuori tuo Suomen keskiajan elävästi lukijan ulottuville. Teokset ovat itsenäisiä romaaneja. Näkijän tytär sijoittuu 1200-luvun Suomeen, ja sen päähenkilö on punatukkainen Eira, joka on perinyt isältään näkijän ja shamaanin lahjan. Siipirikko puolestaan kertoo 1300-luvun Karjalaan sijoittuvan tarinan Seljasta, jolla on naiselle epätavallinen taito metsästyslintujen kasvattajana.

Saman vuosisadan lopun Turku ja väkivaltaista isää poikansa kanssa pakeneva Disa Hannuntytär on rakkaudentäyteinen seikkailutarina merirosvojen kera. Vielä ilmestymätön Neidonpaula kertoo tietäjäsuvun identtisistä kaksossiskoista 1400-luvun Naantalissa.

Orvokki Annala: Lallinkartanon Kerttu
Ritarintytär, josta tulee piispansurmaajan emäntä. Saksalainen ritarintytär Gertrud von Dieskau kohtaa kaukaa pohjoisesta tulevan muukalaisen. Kihlaus on nopea, ja häät aiotaan pitää muukalaisen, Laurens Holsteinin kotimaassa – mutta kun päästään kotiin Köyliöön, Gertrud ymmärtää Lallin jättävän hänet jalkavaimoksi. Petettynä, nöyryytettynä ja alistettuna omapäinen Gretrud elää, kunnes piispa Henrikin reki ajaa pihaan. Mitä sellaista tuvassa tapahtuu, että Suomen historia muistaa seuraukset yhä?

Kolmen kuun kuningatarCarita Forsgren: Kolmen kuun kuningatar
Kaarina Maununtyttärestä tulee ensin Ruotsin kuningas Erik XIV:n jalkavaimo, sitten virallisesti kuningatar. 1500-luvun kontekstissa tämä valistunut nainen ja tasavertainen aviokumppani venyttää yläluokkaisen naisen aseman rajoja, eikä hovissa olla mielissään. Kun psyykkisesti sairas Erik syöstään vallasta ja esikoispoika viedään Kaarinalta, hänen täytyy selviytyä juonittelevien aatelisten  keskellä. Historiallisiin tapahtumiin pohjautuva romaani oli tamperelaisen kirjailijan esikoisteos.

Paula Havaste: Tuulen vihat
Tuulen vihatTässä 1100-luvun Suomeen sijoittuvassa romaanissa on paljon kansanperinnettä: taikoja, enteitä, loitsuja ja ennustuksia. Se on kertomus äidittömästä Kertestä, Paimion tuvan tyttärestä, joka näkee tuulen vihojen ottavan otteen myös isästä, samoin kuin äidillekin kävi. Kertte tietää, että tupaan on saatava uusi vävy henkiä saunottamaan, kun ei puistatuskohtauksia saavasta veljestäkään siihen ole.  Mutta kohtausten aikana veli näkee tulevaan, ja päivää ennen kuin Kertte on lähdössä markkinoille vävyä hakemaan, veli näkee jotain mykistävää.

Muualla maailmassa

Sirkka Shayan: Kannehkawa
1200-luvun kallivuoret nykyisessä Yhdysvalloissa, silloin kun Euroopassa elettiin keskiaikaa: se on tämän romaanin kiehtova tapahtumapaikka, joka toimii taustana vahvan naisen kasvutarinalle. Kannehkawa, joka on joutunut naimisiin itseään paljon vanhemman miehen kanssa, tapaa Dene-heimoon kuuluvan miehen, joka ryöstää hänet vaimokseen – ei sillä, että Kannehkawa juurikaan vastustaisi. Samalla romaani on Anasazi-intiaanien arkielämää kuvaava kertomus. Vaikkakin fiktiivinen, se pohjautuu tutkijoiden ja arkeologien työhön, ja pyrkii antamaan realistisen kuvan niistä rituaaleista ja tavoista, jotka kuuluivat tämän intiaaniheimon elämään.

Sugawara Takasuen tytär: Keisarinnan hovineidon päiväkirja
”Tuhat vuotta sitten Japanissa nainen, jonka oikeaa nimeä ei tiedetä, kirjoitti kirjan, jolla ei ole nimeä.” Näin esittelee kirjan takakansiteksti runopäiväkirjan, jonka kirjoitti vuonna 1008 syntynyt japanilaisnainen. Päiväkirja koostuu runomuotoisesta kirjeenvaihdosta, unista ja unelmista sekä pyhiinvaellusten maisemista. Päiväkirjan persoonallinen ja kaunis kieli lumoaa. Se kuuluu nykyään japanilaisen kirjallisuuden klassikoihin.


Elokuvat

Montpensierin prinsessa
Madame de La Fayetten novelliin perustuva elokuva sijoittuu 1500-luvun Ranskaan ja sisällissodan pyörteisiin. Marie de Mézières joutuu naimisiin vastoin tahtoaan: hän on rakastunut toiseen mieheen. Samalla uskonsodat katolisten ja protestanttien välillä hajottavat maan kahtia.

Kuningattaren sisar (The Other Boleyn Girl)
Kuningas Henrik VIII:n avioliitosta ei miespuolista perijää synny, ja kulisseissa juonitellaan. Anne Boleynista kaavaillaan kuninkaalle rakastajatarta ja seuraavaa kuningatartakin, mutta kun kuningas loukkaantuu metsästysonnettomuudessa ja Annen sisar Mary hoitaa hänet kuntoon, kuningas rakastuukin häneen. Sisarten keskinäinen valtataistelu laittaa hovin elämän sekaisin, eivätkä kumpikaan säily ilman epämiellyttäviä kokemuksia. Anne on jonkin aikaa kuningatar ja synnyttää tulevan kuningatar Elizabethinkin, mutta se ei hänen kohtaloaan muuta. Lopussa sisarrakkaus voittaa, mutta kuninkaan tahdolle eivät hekään voi mitään. Elokuva perustuu Philippa Gregoryn samannimiseen romaaniin.

Lady Jane -yhdeksän päivää kuningattarena
Englannissa 1547 kuningas Henrik VIII kuolee. Hänen perillisensä on alaikäinen ja terveydentilaltaan huono, joten valtakunnan korkeimmat voimat juonivat pitääkseen Englannin protestanttisena estämällä katolisen Marian pääsyn valtaistuimelle. Tästä syystä Lady Jane Greyn, Henrik VII:n lapsenlapsenlapsen, täytyy mennä naimisiin ja nousta valtaistuimelle. Valtaistuimelle hän pääseekin, mutta vain yhdeksäksi päiväksi, kun valtakunnan silmäätekevien mielet jo muuttuvat, ja Jane vangitaan. Maineeltaan yksi oppineimmista aikansa nuorista naisista armahdettiin aluksi, mutta kun kuningatar Maria I:n suunnitelmat mennä naimisiin Espanjan Philipin kanssa aiheuttivat kapinointia, kuningatar Marialla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin mestauttaa Jane.

Elizabeth, Elizabeth: Kultainen aikakausi (The Golden Age)
ElizabethKun Mary I kuolee vuonna 1558, Elizabeth I (Cate Blanchett) nousee Englannin valtaistuimelle. Hän palauttaa protestantismin maahan, mutta joutuu taistelemaan pitääkseen valtaistuimensa: uhkana ovat niin vallankaappausyritykset kuin salamurhajuonetkin. Neuvonantajat haluaisivat saada kuningattaren naimisiin, mutta siihen kuningatar ei suostu, ei edes nuoruudenrakastettunsa kanssa.

Erikoislaatuisen naisen valtakausi muistetaan erityisesti englantilaisen draaman suurena kukoistuskautena William Shakespearen ja Philip Marlowen myötä, mutta myös hyvän kuningattaren aikana. Elizabeth kuvaa kuningattaren valtakauden ensimmäistä puoliskoa ja Elizabeth: The Golden Age valtakauden toista puoliskoa.

 
Lähteet:
Reinhard Barth: Historian suurnaiset
Pekka Vartiainen: Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa

Kirjoittanut: Heidi Kokko, Tampereen kaupunginkirjasto, 02/15

Suositukset