Ehdokkaita ja palkittuja Ehdokkaita ja palkittuja

Kuka - Minkä - Milloin

1-10 / 125

Booker-palkinto kahdelle kirjailijalle

Teoksen kansikuvaArvostettu, kansainvälinen Man Booker Prize -palkinto on jaettu jo vuodesta 1969 alkaen. Palkitun teoksen kirjoittaja voi kotoisin mistä tahansa maasta, mutta alkuteoksen on oltava englanninkielinen ja julkaistu Isossa-Britanniassa. Tänä vuonna  Booker-palkinnon sai poikkeuksellisesti kaksi kirjailijaa. Koska valitsijaraati ei päässyt yksimielisyyteen vain yhdestä palkittavasta, niin palkinto jaettiin sekä kanadalaiselle Margaret Atwoodille että brittiläis-nigerialaiselle Bernardine Evaristolle. Atwood palkittiin teoksesta The Testaments (suom. Testamentit) ja Evaristo teoksesta Girl, Woman, Other.

Muut finalistit olivat:

Lucy Ellmann: Ducks, Newburyport 
Chigozie Obioma: An Orchestra of Minorities
Salman Rushdie: Quichotte 
Elif Shafak: 10 Minutes 38 Seconds in This Strange World 

Aiemmin ehdolla olivat myös: Kevin Barry: Night Boat to Tangier, Oyinkan Braithwaite: My Sister, The Serial Killer, John Lanchester: The Wall, Deborah Levy: The Man Who Saw Everything, Valeria Luiselli: Lost Children Archive, Max Porter: Lanny  ja Jeanette Winterson: Frankissstein

E-kirjojen lukijoille vinkiksi: Atwoodin teos on suomenkielisenä e-kirjana myös Ellibsin e-kirjapalvelussa. The Testaments sekä Evariston Girl, Woman, Other englanninkielisinä e-äänikirjoina OverDrive-palvelussa. Kumpaankin palveluun kirjaudutaan PIKI-kirjastokortin numerolla ja henkilökohtaisella tunnusluvulla.

Luotu: 15.10.2019

Nobelin kirjallisuuspalkinto 2019

Teoksen kansikuvaVuonna 2018 ei jaettu ollenkaan Nobelin kirjallisuuspalkintoa Ruotsin Akatemiaa ravistelleen häirintäskandaalin takia. Tänä vuonna päätettiin siksi poikkeuksellisesti jakaa kaksi palkintoa.  Jo ennakkoon suosikiksi nousi useita naiskirjailijoita Margaret Atwoodista Olga Tokarczukiin. Näistä voittajaksi nousikin puolalainen Olga Tokarczuk. Toisen kirjallisuuden nobelin sai itävaltalainen Peter Handke.

Tutustu Ylen artikkeliin ennakkosuosikeista

Luotu: 10.10.2019

Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat

Teoksen kansikuvaKolmatta kertaa jaettava Oulun kirjailijaseuran Botnia-kirjallisuuspalkinnon ehdokasteokset on julkistettu. Palkintosumma on 10 000 euroa, ja kilpailuun voivat osallistua mitä tahansa kirjallisuuden lajia edustava teos. Tekijän tulee kuitenkin olla joko kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta tai asua ja tomia alueella. Voittaja julkistetaan lokakuun lopussa.
Ehdokkaat ovat:
Mari Ahokoivu: Oksi
Metsä meidän jälkeemme
Tommi Kinnunen: Pintti: kolmenpäivänromaani
Essi Kummu ja Marika Maijala: Häätanssit
Mikko Moilanen: Suomen pyövelit
Minna Rytisalo: Rouva C
Pauliina Vanhatalo: Tuulesta temmattu elämä

Maarit Verronen: Hiljaiset joet

Luotu: 7.10.2019

Nihil Interit runouspalkinnot

Teoksen kansikuvaRunoyhdistys Nihil Interit ry:n runouspalkinnot jaettiin Turun kirjamessujen yhteydessä. Parhaan runoteoksen palkinnon sai Anni Mäentie esikoisteoksestaan Aurinkotuoli. Vuoden runousteon palkinnoin saivat tamperelainen Pelle Romantika ja Kuolema-duo kirjallisesta äänilevystä Luontorunoja.

Luotu: 7.10.2019

Vuoden kristillinen kirja: ehdokkaat

Teoksen kansikuvaTurun kirjamessuilla on julkistettu Vuoden kristillinen kirja -palkinnon ehdokkaat. Lopullisen voittajan valitsee toimittaja Sanna Ukkola. Kilpailun voittaja ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan 27.10.2019.
Lukijat pääsevät myös äänestämään omaa suosikkiaan 4.-25.10. 2019.  Tästä linkistä yleisöäänestykseen

Ehdokkaat ovat:
Maarit Eronen ja Jane Jones: Kadun kukka: prostituutiosta vapauteen
Jukka Hautala: Seitsemän kertaa seitsemän: 49 sanaa Raamatusta, kristinuskosta ja kulttuurista
Saara Kinnunen: Äidin ikävä : mielen sovintoon suhteessa äitiin
Sinikka Klemettilä: Pianomies Hillel Tokazier
Juho Sankamo: Alkukirkon salaisuus
Tapani Sopanen: Juhani Huotari: Vainotun kristityn asiamies

Luotu: 7.10.2019

Pajtim Statovci The National Book Awards -ehdokas

Teoksen kansikuvaArvostetun, yhdysvaltalaisen The National Book Awards -kirjallisuuspalkinnon tavoite on edistää maan kirjallista kulttuuria sekä laajentaa kirjallisuuden lukijakuntaa. Palkintoja jaetaan vuosittain useissa eri kategoriassa: kauno- ja tietokirjallisuus, runous, käännöskirjallisuus sekä lasten- ja nuortenkirjallisuus. Suomalaiskirjailija Pajtim Statovci on yksi tämän vuoden käännöskirjallisuuden ehdokkaista teoksestaan Tiranan sydän, käännetty englanniksi nimellä Crossing. Statovci on saanut runsaasti kansainvälistä huomiota ja kiitosta jo esikoisteoksellaan Kissani Jugoslavia, joka on palkittu myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla.

Luotu: 3.10.2019

Kuvastaja-palkinnon ehdokkaat

Teoksen kansikuvaSuomen Tolkien-seuran Kontu ry:n parhaan suomalaiset fantasiakirjan Kuvastaja-palkinto jaetaan lokakuun lopussa Helsingin kirjamessuilla.
Ehdokkaina ovat:
Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous
Magdalena Hain Kolmas sisar
Terhi Tarkiaisen Pure mua
Maria Turtschaninoffin Maresin voima
Katja Törmäsen Karhun morsian

Luotu: 2.10.2019

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot

Teoksen kansikuvaVuonna 1865 senaatti myönsi Suomen ensimmäiset varsinaiset valtionpalkinnot. Senaattori J.V. Snellmannin aloitteesta jaettiin kolme erillista kirjallisuuspalkintoa: kirjallisuuspalkintoa tieteelliselle, kaunokirjalliselle ja kansantajuiselle julkaisulle. 1960-luvulla palkintojärjestelmän uusimisen yhteydessä syntyi uutena tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. 2000-luvulla valtion tiedonjulkistamispallkintoja on jaettu kahdeksalle ansioituneelle, ja näistä yksi on elämäntyöstä. Professori Pertti Mustajoki sai elämäntyöpalkinnon erittäin merkittävästä ja pitkäaikaisesta tiedonjulkistamisesta terveystiedon ja terveellisten elämäntapavalintojen alalla.  Toinenkin tamperelainen, kansanedustaja Anna Kontula palkittiin. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnettiin teoksesta Eduskunta : ystäviä ja vihamiehiä.
Muut palkitut olivat:
Teija Alanko: Malva ja mulperi : poimintoja entisajan puutarhoista
Seppo Hentilä: Pitkät varjot : muistamisen historia ja politiikka
Maria Katajavuori: Kuoleman ja elämän kysymys : miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle
Kimmo Oksanen ja Heidi Piiroinen: Ohikuljetut : erään kerjäläisperheen tarina
Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen, suomennettu nimellä Sää joka muutti maailmaa
Maiju Ristikari, Nina Suni ja Vesa Tyni: Sukupuolena ihminen -hanke
Katso myös teos: Sukupuolena ihminen : tietokirja transsukupuolisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta

Lisää Valtioneuvoston tiedotteessa

Luotu: 2.10.2019

Helmet-kirjallisuuspalkinto Piia Leinolle

Teoksen kansikuvaPääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjallisuuspalkinnon voittaja on Piia Leinon romaani Taivas. Kirjastolaisista koostuva raati kiittelee teosta mukaansatempaavaksi, omaperäiseksi ja tunnelmaltaan hienoksi: "Kirja on helposti lähestyttävä ja soveltuu erilaisille lukijoille. Teoksessa ovat esillä ajankohtaiset teemat kuten virtuaalimaailman vaikutukset yhteiskuntaan, syntyvyyden lasku, ilmastonmuutos, teknologian kehitys, vähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja äärioikeiston nousu. Kirjailija on luonut uskottavan fiktiivisen maailman, jonka yksityiskohdat ovat nautittavan hyviä. Kirjan maailma sijoittuu Helsinkiin, monelle tuttuihin maisemiin, mikä vetoaa lukijaan erityisellä tavalla. Vaikka kirja onkin fiktiivinen, on se pelottavan lähellä todellisuutta." 

Palkinto on jaettu vuodesta 2015 alkaen ansioituneelle suomalaiselle teokselle, joka on ilmestynyt viimeisen viiden vuoden sisällä. Myös Helmet-kirjastojen asiakkaat äänestivät omaa suosikkiaan. Yleisön suosikiksi nousi Minna Rytisalon Lempi
Lue lisää palkinnosta Helmet-kirjastojen sivulta

Muut ehdokkaat olivat:
Mari Ahokoivu: Oksi (sarjakuvaromaani)
Tapani Bagge & Carlos da Cruz: Aavehevosen arvoitus
Riitta Jalonen: Kirkkaus
Aleksandr Manzos: Pelit elämän peilinä
Hanneriina Moisseinen: Kannas
Hanna Nikkanen & työryhmä: Hyvän sään aikana : mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken
Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saari
Terhi Rannela: Frau

Luotu: 1.10.2019

Tanssiva karhu- ja Kääntäjäkarhu-palkinnot

Teoksen kansikuvaYleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon sai Stina Saari kokoelmastaan Ä nim ling. Palkintoraati piti teosta energisenä ja kokonaisvaltaisena runoteoksena, jonka kieli on omintakeista ja tyyli viimeisteltyä ja hiottua. Kääntäjäkarhu-palkinnon sai tamperelainen runoilija, kirjastonhoitaja Kari Aronpuro Ezra Poundin Pisan cantot -runoteoksen suomennoksesta.

Luotu: 13.8.2019

Alueelliset palkinnot

1-4 / 4

Bookerista Puupäähän

1-4 / 15