Vuonna 1969 perustetun ja erittäin arvostetun The Man Booker Prize -kirjallisuuspalkinnon ns. pitkä ehdokaslista on julkaistu heinäkuun lopussa. Palkinto myönnetään vuosittain englanninkieliselle Iso-Britanniassa julkaistulle romaanille. Kirjailija voi olla minkä maalainen tahansa, mutta alkuteoksen tulee olla kirjoitettu englanniksi. Tänä vuonna listalla on ensimmäistä kertaa myös sarjakuvaromaani. Syyskuussa nyt ehdolla olevista teoksista karsitaan seitsemän teosta, ja lokakuun 16. päivä julkistetaan kuuden finalistin joukosta valittu voittajateos.
Ehdolla ovat
Belinda Bauer: Snap
Anna Burns: Milkman
Nick Drnaso: Sabrina
Esi Edugyan: Washington Black
Guy Gunaratne: In Our Mad And Furious City
Daisy Johnson: Everything Under
Rachel Kushner:  The Mars Room
Sophie Mackintosh:  The Water Cure
Michael Ondaatje: Warlight (Palkittu vuonna 1992 teoksestaan Englantilainen potilas)
Richard Powers: The Overstory
Robin Robertson: The Long Take
Sally Rooney:  Normal People
Donal Ryan: From A Low And Quiet Sea

Viime vuoden voittaja oli George Saundersin Lincoln Bardossa, joka kertoo presidentti Lincolnin 11-vuotiaan kuolemasta.

Palkinnon sivuille
juttu Nick Drnason sarjakuvaromaanista Sabrina Ylen uutisissa.

Vanhin suomalainen tieteiskirjallisuuspalkinto, Turun Science Fiction Seura ry:n jakama Atorox, on myönnetty Finncon-festivaalin yhteydessä Jenny Kangasvuon novellille Musta otsa (Portti 4/2016) . Atorox-palkinto on myönnetty jo vuodesta 1983 lähtien parhaalle edellisenä vuonna julkaistulle kotimaiselle tieteis- tai fantasianovellille. Palkinnon tarkoitus on myös kannustaa suomalaisia tieteiskirjoittajia sekä lisätä tieteiskirjallisuuden tuntemusta. Atorox-palkinto on saanut nimensä kirjailija Aarne Haapakosken luoman robottihahmon mukaan.
Kymmenen parhaan kärkeen pääsivät myös seuraavat novellit:
Emma Keski-Kuha: Mansikkakakku (Portti 1/2017)
Terhi Tarkiainen: Muistot putoilevat meistä (Portti 4/2016)
Pirja Hyyryläinen: Muoamo (Kirjoitan 3/2017), Espoon kaupunginkirjaston verkkolehti harrastajakirjoittajille
Jaakko Markus Seppälä: Keskiyön kuvat (Portti 1/2017)
Katri Alatalo: Bah Ghawanin ennustaja (Tarinoita Aavetaajuudelta)
Milka Hakkarainen: Reaktorirakkautta (Varjojen lumo: Suomalaisia goottinovelleja)
Marko Järvinen: Sinisen oven takana (Spin 1/2017)
Solina Riekkola: Ei loimea (Meliwas ja muita kaupunkeja)
Janos Honkonen: Toiseksi tulleita ei lasketa (Meliwas ja muita kaupunkeja)

Helsingin Science Fiction Seuran vuosittainen Tähtifantasia-palkinto jaettiin Finncon 2018 -festivaalilla. Palkinto jaetaan parhaalle edellisenä vuonna ilmestyneelle, suomennetulle fantasiakirjalle. Viiden finalistin joukosta voittajaksi nousi David Mitchellin Luukellot.  Palkintoraadin perusteluissa teosta kiitetään viihdyttäväksi yhdistelmäksi urbaania fantasiaa, yliluonnollista mysteeriä  ja perinteistä kaunokirjallisuutta.

Ehdolla olivat myös
Eka Kurniawan: Kauneus on kirous
Ursula K. Le Guin: Ikuisen hämärän maa
Andri Snær Magnason: Aika-arkku
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta

2017 palkinnon voitti Kazuo Ishiguron romaani Haudattu jättiläinen.

Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa -runokokoelma voitti vuoden 2018 Tanssiva karhu -runopalkinnon. Palkintoperusteluissa kiitellään kokoelman mielikuvituksellisuutta. Nyt palkittu kirja on Lassi Hyvärisen kolmas runokokoelma.

Samalla jaetun Kääntäjäkarhu-palkinnon sai Kaisa Ahvenjärvi, joka on toimittanut ja suomentanut saamelaista nykyrunoutta esittelevän Tuulisolmut-runokokoelman.

Tanssiva karhu -runopalkinto Yleisradion vuodesta 1994 lähtien jakama tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Samalla jaetaan myös Kääntäjäkarhu-palkinto.

Tanssiva karhu palkintoehdokkaina olivat myös
Ijäs Kaisa: Aurinkokello
Katajavuori Riina: Maailma tuulenkaatama
Kosola Susinukke: Varisto
Santanen Eino: Yleisö
Valli Suvi: Spiraali

Suomen historian erityistuntija Lasse Lehtinen ja kulttuurimaantieteen emeritusprofessori Kalevi Rikkinen saivat 12 000 euron Warelius-palkinnot. Palkinnot jaettiin Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa perjantaina 29.6.2018. Palkintoperusteluista voit lukea Suomen tietokirjalijat -sivustolta.

Suomen Tietokirjailijat myöntävät Warelius-palkinnon vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Warelius-palkinto on nimetty Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Häntä pidetään ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana.

PEN on kansainvälinen kirjailijajärjestö, joka puolustaa sananvapautta ja edistää kirjallisuutta. Englannin PEN on perustanut vuonna 2009 Nobel-palkitun näytelmäkirjailija Harold Pinterin kunniaksi PEN Pinter -kirjallisuuspalkinnon. Palkinto myönnetään yhteiskuntaa tinkimättömästi ja rohkeasti kuvaavalle tekijälle. Vuoden 2018 palkinto on myönnetty nigerialaiselle kirjailijalle Chimamanda Ngozi Adichielle. Kirjailijalta on suomennettu mm. teokset Purppuranpunainen hibiskus, Puolikas keltaista aurinkoa, Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä, Huominen on liian kaukana, Kotiinpalaajat. 

Palkinnosta lisätietoa PEN Prize-sivulla
Kirjailijasta lisää hänen omalla sivullaan
Chimamanda Adichie kertoo, kuinka hän löysi autenttisen kulttuurisen äänensä (video on tekstitetty suomeksi) ks. TED Talks.

Dublinin kaupungin ja kirjastojen yhteistä kirjallisuuspalkintoa on jaettu jo vuodesta 1996,  ja se on yksi rahamäärältään suurimmista kirjallisuuspalkinnoista, 100 000 euron suuruinen. Mikäli voittaja on englanninkielinen käännösteos, saa kääntäjä neljäsosan palkintosummasta. Ehdokkaita saavat asettaa sadat kirjastot eri puolilta maailmaa. Vuoden 2018 voittaja on Mike McCormack teoksellaan Solar Bones.

5.4.2018 julkaistulla ns. lyhyellä ehdokaslistalla olivat seuraavat finalistit
Alina Bronsky: Baba Dunja’s Last Love
Yuri Herrera: The Transmigration of Bodies
Roy Jacobsen: The Unseen
Han Kang: Human Acts (Ihmisen teot, suom.)
Eimear McBride: The Lesser Bohemians
Antonio Moresco: Distant Light
Marie Ndiaye: Ladivine
Yewande Omotoso: The Woman Next Door
Elizabeth Strout:  My Name is Lucy Barton (Nimeni on Lucy Barton, suom.).

Tutustu myös 150 teoksen pitkään ehdokaslistaan.

Kouvolan dekkaripäivillä jaettiin Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka 2018 -palkinto Timo Saarrolle romaanista Kuoleman kuukausi. Palkintoraati kiittää Saarron teosta taitavaksi historialliseksi dekkariksi, joka kuvaa tarkkanäköisesti, perusteelliseen taustatyöhön tukeutuen, aikaa ja Helsingin kaupunkia ennen sisällisotaa.

Dekkaripäivillä jaettiin myös Vuoden esikoisdekkari -kunniakirja Heikki Valkamalle romaanista Pallokala.

Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan sai unkarilaisen Vilmos Kondorin viisiosainen Budabest Noir -sarja. Teokset kertovat Unkarista ennen ja jälkeen Toisen maailmansodan. Pääosassa on tinkimätön rikostoimittaja Zsigmond Gordon.

Kansainvälisen esikoisrunoteokselle myönnettävän Bridges of Struga -palkinnon on voittanut runoilija, tutkija ja kääntäjä Pauli Tapio teoksestaan Varpuset ja aika.
Palkinnosta kilvoitteli yhteensä 23 teosta 13 eri maasta. Kirja julkaistaan kansainväliselle lukijakunnalle elokuussa kolmikielisenä (suomi, englanti, makedonia). Tapion esikoisteos herätti huomiota ja kiitosta jo julkaisuvuonnaan 2017, jolloin se oli Botnia-palkintoehdokkaana sekä voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Lue lisää palkinnosta

Kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto myöntää vuosittain Nuori Voima -tunnustuspalkinnon ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla. Vuoden 2018 palkinnon saajat ovat Johanna Vehkoo ja Emmi Nieminen verkkovihaa käsittelevästä sarjakuvateoksesta Vihan ja inhon internet. Palkinnon perusteluissa kiitellään teosta merkittäväksi kannanotoksi paremman keskustelukulttuurin puolesta. "Teos luotaa internetin pimeää puolta ja tuo esiin ne monimutkaiset vaikuttimet, joita nimettömyyden, vihamielisyyden, kuuntelemattomuuden ja vastuuttomuuden alla on".
Nuoren Voiman Liiton sivulle