Kalevi Jäntin säätiö on jakanut jo vuodesta 1942 vuosittain nuorille kirjailijoille tunnustuksia, joilla on tarkoitus tukea ja kannustaa nuoria kirjailijoita. Tänä vuonna kirjallisuuspalkinnot saivat Anu Kaaja romaanistaan Katie-Kate, Helmi Kajaste esseeteoksestaan Rakenna, kärsi ja unhoita sekä esikoiskirjailija Sini Silveri runoteoksestaan Titaanidisko (HS esikoiskirja-palkintoehdokas).

Lue lisää teoksista ja kirjailijoita Ylen verkkosivujen uutisesta Provosoiva pornoromaani voitti merkittävän kirjallisuuspalkinnon

Valtion kirjallisuustoimikunta on jakanut vuoden 2020 kirjallisuuden valtionpalkinnot kirjailija, esseisti, näytelmäkirjailija ja suomentaja Antti Nylénille sekä kääntäjä Markku Päkkilälle. Kirjallisuuden valtionpalkinnoista päättää kirjallisuustoimikunta. Valtionpalkinnot ovat suuruudeltaan 14 000 euroa.

Kuvitustaiteen valtionpalkinnon sai lastenkirjojen kuvittaja ja lastenkirjailija Marika Maijala, ja lastenkulttuurin valtionpalkinnon kuvakirjoihin erikoistunut pienkustantamo Etana Editions.
Kaikkien valtionpalkintojen perustelut on luettavissa Taiteen edistämiskeskuksen verkkosivuilta

Suomen Tolkien-seura Kontu ry jakaa vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle Kuvastaja-palkinnon. Tänä vuonna palkittiin Katariina Heikkilän esikoisteos Punainen nyrkki. Teos on vahva kuvaus sodista ja vapaudenkaipuusta, oikeudesta ja syvästä kärsimyksestä.
Muita ns. lyhyelle liställe valikoituineita, vuonna 2019 julkaistuja suomalaisia fantasiakirjoja olivat:

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni, myös Tähtifantasia-palkintoehdokas 2020
Ilkka Auer: Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille, myös Topelius-palkintoehdokas 2020
Briitta Hepo-Oja: Suomea lohikäärmeille, palkittu aiemmin tänä vuonna Topelius-palkinnolla.
Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys , teos on jo saanut Kalevi Jäntin palkinnon, Jarkko Laine -sekä Tähtifantasia-palkinnot.

Lue lisää palkinnosta seuran sivulta

Kuopion kaupungin Savonia-kirjallisuuspalkinnon ehdokaslista on julkistettu. Palkinto myönnetään vuosittain savolaistaustaiselle kirjailijalle tunnustuksena merkittävästä kaunokirjallisesta teoksesta.Palkinnon arvo on 12 000 euroa ja lopullinen voittaja julkistetaan 9.12.
Viime vuonna palkittiin J.P. Koskisen teos Tulisiipi: romaani. Teos oli viime vuonna myös Finlandia-ehdokas.

Ehdolla ovat teokset:
Antti Heikkinen: Einari
Kari Hotakainen: Tarina
Anne Hänninen: Sepelkyyhkyt: runokokoelma
Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa (esikoisteos), HS esikoiskirjapalkinto-ehdokas 2020
Juha Rautio: Sunnuntain rajat: Novelleja
Jouni Tossavainen: Taistelevat metsot

Vuoden 2020 Tulenkantaja-palkinnon sai tamperelaiskirjailija Marisha Rasi-Koskinen teoksellaan REC. Niin palkintoraati kuin kriitikotkin ovat ylistäneet teosta mestariteokseksi, maailmankirjallisuudeksi ja syksyn vaikuttavimmaksi teokseksi (HS, Aamulehti). Kirjailiija on vakuuttanut niin palkitsijat kuin lukijatkin aiemmilla teoksillaan. Nuortenromaanillaan ­Auringon pimeä puoli hän voitti sekä Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia- että Nuori Aleksis -palkinnot 2019. REC on nyt ehdolla myös Runeberg-palkinnon saajaksi.

Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinnon perustivat 2013 Aamulehti ja Tulenkantajien kirjakauppa. Palkinto pyrkii nostamaan esiin sellaisia kotimaisia teoksia, joilla arvioidaan olevan mahdollisuuksia menestyä käännöksinä myös muualla Euroopassa. Tänä vuonna voittaja saa palkinnoksi 5 000 euroa, sekä pääsee mukaan Suomen kirjallisuuden vientikeskuksen Filin valmennusohjelmaan teoksen viemiseksi ulkomaille.

Ehdolla olivat myös teokset

Lotta Dufva: Limbodusa (esikoisteos)
Miki Liukkonen: Hiljaisuuden mestari
Inga Magga: Varjonyrkkeilijä (esikoisteos)
Antti Rönkä ja Petri Tamminen: Silloin tällöin onnellinen: pelosta, kirjoittamisesta ja kirjoittamisen pelosta

Kaunokirjallisuus

Hämeenkyröläinen Anni Kytömäki voitti teoksellaan Margarita kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Valinnan tehneeseen kapellimestari Hannu Lintuun vaikutuksen teki kirjan kieli ja kerronta sekä päähenkilö.

Margarita on Anni Kytömäen kolmas romaani ja se on myös Runeberg-palkintoehdokkaana. Kytömäki oli Finlandia-ehdokkaana jo ensimmäisellä kirjallaan Kultarinta.

Muut ehdolla olleet
Ann-Luise Bertell: Heiman, Runeberg-ehdokas
Ritva Hellsten: Raija
Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa, palkittu jo 2020 Minna Canth -palkinnolla, Runeberg-ehdokas
Heikki Kännö: Runoilija
Anne Vuori-Kemilä: Mustaa jäätä

Teos- ja kirjailijaesittelyt Ylen sivuilla

Tietokirjallisuus

Tampereen yliopiston historiantutkijoiden, dosentti Marko Tikan ja filosofian tohtori Seija-Leena Nevalan tanssikiellosta kertova kirja Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen hitoria Suomessa 1888 - 1948 on voittanut tietokirjallisuuden Finlandian.

Valinnan tehneen Helsingin apulaispormestaria Nasima Razmyarin mielestä kirja avaa tuoreen näkökulman Suomen historiaan ja vie lukijan uuden tiedon äärelle.

Muut ehdolla olleet
Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista (ehdolla myös Kanava-palkinnolle)
Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme
Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys
Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa
Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva: taide ja elämä

Teos- ja kirjailijaesittelyt Ylen sivuilla

Lasten ja nuortenkirjallisuus

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Anja Portinin kirja Radio Popov. Valinnan tehnyt näyttelijä Christoffer Strandberg ihastui Anja Portinin teoksen empatiaan. Anja Portin on kirjoittanut kirjoja myös aikuisille.

Muut ehdolla olleet
Siiri Enoranta: Kesämyrsky
Aino Havukainen, Sami Toivonen: Tatu ja Patu: Kovaa menoa kiskoilla
Katri Kirkkopelto: Molli ja maan ääri
Meri Luttinen: Myrskynsilmä
Laura Ruohonen. Kuvitus Erika Kallasmaa. Musiikki Petri Kumela: Otus opus. Runoa ja totta pienistä eläimistä

Teos- ja kirjailijaesittelyt Ylen sivuilla

 

Katso myös

Voittajat valittiin 25.11. Finlandia 2020 – lukemisen juhlaa -ohjelmassa Yle TV1:ssä ja Areenassa.
Ylen artikkeli Kirjallisuuden Finlandia-palkitut ja perustelut
Lue lisää palkinnoista Suomen Kirjasäätiön sivuilta
Lue lisää tietokirjallisuuden ehdokkaista Ylen verkkosivuilta

Sanomalehti Uusimaan, Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen Arvostelijain Liiton vuonna 1986 perustama kirjallisuuspalkinto jaetaan perinteisesti kansallisrunoilijamme Runebergin päivänä 5.2. Valitsijaraati on nyt julkaissut ns. pitkän listan, jolta karsiutuu vielä teoksia lopullisten finalistien joukkoon. Tieto näistä palkintoehdokkaista julkistetaan 10.joulukuuta.

Listalla on useita pirkanmaalaisia kirjailijoita, osin samoja, jotka jo mm. Finlandia-ehdokkainakin.

Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä 
Ann-Luise Bertell: Heiman (Finlandia-ehdokas)
Jan Forsström: Aikuisia ihmisiä 
Ulrika Hansson: Jaktlaget 
Jari Järvelä: Klik 
Marko Järvikallas: Mihin täällä voi mennä (HS esikoiskirjapalkinnon 2. sija)
Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (Finlandia-ehdokas, Minna Canth -palkinto 2020)
Anni Kytömäki: Margarita (Finlandia-palkinto 2020)
Johanna Laitila: Synty 
Otto Lehtinen: Nämä kallisarvoiset asiat 
Maritta Lintunen: Kirjeitä Suolavuonolta: (Kertomus äänistä ja hiljaisuudesta) 
Aura Nurmi: Leijonapatsailla 
Maria Peura: Kantajat 
Marisha Rasi-Koskinen: Rec 
Janne Saarakkala: Sen pituinen se, (HS esikoiskirjapalkinnon 4. sija)
Peter Sandström: Kärleken är ett tamdjur , suomennos nimellä Rakkaus on kesy eläin 
Jarkko Tontti: Lain laita 
Kristiina Wallin: Meduusameri 
Jarkko Volanen: Varjoihmiset 

Muusikko ja dramaturgi Terhi Kokkonen sai Helsingin Sanomien esikkoiskirjapalkinnon teoksestaan Rajamaa. Raadin mielestä voittajan teos on tiivis, moniulotteinen sekä psykologisesti tarkka kuvaus. Tänä vuonna palkintoraati jakoi myös kaksi toisen sijan palkintoa. Ne menivät Marko Järvikallaksen novellikokoelmalle Mihin täällä voi mennä ja Milja Sarkolan romaanille Pääomani. J. H. Erkon esikoiskirjapalkinnon, 1964-1994, perinteitä jatkava, vuoden parhaalle suomeksi kirjoitetulle esikoisteokselle myönnettävä palkinto on arvoltaan 15 000 euroa.

Muita ehdolla olleita esikoisteoksia:
Reetta Aalto: Vadim
Terhi Kokkonen: R
Wilhelmiina Palonen: 206 pientä osaa
Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa
Janne Saarakkala: Sen pituinen se : la belle époque finnoise
Sini Silveri: Titaanidisko
Anna Soudakova: Mitä männyt näkevät: romaani
Elsa Tölli: Fun Primavera

Arvostetun kansainvälisen Man Booker Prize -palkinnon sai tänä vuonna skotlantilaissyntyinen Douglas Stuart esikoisteoksellaan Shuggie BainShuggie Bain. Se kertoo köyhän skotlantilaispojan ja hänen perheensa tarinan Thatcherin ajan Britanniassa 1980-luvulla.  Palkintoraadin mielestä teos oli sydäntäsärkevä kertoessaan syvästä rakkaudesta jota lapsi voi tuntea vanhempiinsa. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 1969 alkaen. Palkinto on suuruudeltaan 50 000 puntaa. Palkitun teoksen kirjoittaja voi kotoisin mistä tahansa Kansainyhteisön maasta tai Irlannista, mutta alkuteoksen on oltava englanninkielinen ja julkaistu Isossa-Britanniassa. Lisää voittajasta ja hänen teoksestaan Booker-sivustolla

Muita finalisteja olivat:

Diane Cook: The New Wilderness
Tsitsi Dangarembga: This Mournable Body
Avni Doshi: Burnt Sugar
Maaza Mengiste: The Shadow King
Brandon Taylor: Real Life

Aiemmin, ns. pitkältä listalta olivat myös teokset
Gabriel Krauze: Who They Was
Hilary Mantel: The Mirror & The Light (suom. Kuningashuone)
Colum McCann: Apeirogon
Kiley Reid: Such a Fun Age
Anne Tyler: Redhead by The Side of The Road
Sophie Ward: Love and Other Thought Experiments
C Pam Zhang: How Much of These Hills is Gold

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto myönnetään vuosittain jollakin pohjoismaisista kielistä kirjoitetulle kirjallisesti ja taiteellisesti korkeatasoiselle kaunokirjalliselle teokselle. Teos voi olla runo-, proosa- ja näytelmäteos. Palkinnon tavoite on lisätä Pohjoismaiden kulttuuriyhteistyötä ja sen näkyvyyttä ja tunnettuutta.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon sai tänä vuonna Monika Fagerholm teoksellaan Vem dödade bambi? (Kuka tappoi bambin?). Muita ehdolla olleita kotimaisia kirjailijoita ja teoksia olivat Juha Itkosen romaani Ihmettä kaikki, Ahvenanmaan ehdokkaan Mikaela Nymanin runokokoelma När vändkrets läggs mot vändkrets sekä saamelaisen kielialueen ehdokkaan Niillas Holmbergin runokokoelma Juolgevuođđu (Jalkapohja). 

Lisätietoa Pohjoismaiden neuvoston sivulta