Lastenkirjallisuusinstituutti palkitsi Punni-kirjallisuuspalkinnolla Eino Nurmiston esikoisteoksen Homopojan opas (teos saatavissa myös e-kirjana). Nurmistoa kiitetään seuraavasti: "Eino Nurmiston esikoisteos Homopojan opas on rohkea avaus tietokirjallisuuteen ja tuo kuuluviin äänet, jotka on aiemmin jätetty alaviitteeksi. Seksuaalikasvatuskirjojen perinteisiä teemoja pohditaan tällä kertaa homomiehen ja -pojan näkökulmasta. Nurmisto kirjoittaa suoraa ja rehellistä tekstiä, ja vastaa homopoikien ja muidenkin mieliä askarruttaviin kysymyksiin, joita ei välttämättä kehtaa edes kysyä."

Aiemmin palkinnon ovat saaneet
Elina Hirvonen ja Ville Tietäväinen kuvakirjasta Näkymätön (2017)
Riina Katajavuori ja Salla Savolainen kirjasta Mennään jo naapuriin (2018)
Timo Kalevi Forss ja Aiju Salminen kirjasta Mitä on punk? (2019)

Lisää palkinnosta ja sen saajasta

Katso Eino Nurmiston videotervehdys
Lue Eino Nurmiston haastattelu

Lisää palkinnosta Lastenkirjainstituutin Punni-palkinnon sivulla

Aulikki Oksanen valitsi Sarjakuva-Finlandia -palkinnon saajaksi Ulla Donnerin sarjakuva-albumin Sontaa /Skiten. Perusteluissaan Oksanen perusteli valintaansa Donnerin omaperäisellä, hauskalla ja kekseliäällä piirrostyylillä ja kielellisellä ilottelulla, jonka myös suomentaja Sinna Virtanen on osannut hienosti tuoda esiin. Oksanen nosti esiin myös aikalaissatiirin ajankohtaisuuden, jossa nousee esiin ihmisen omat teot ja valinnat.

Helsingin Science Fiction Seura on jakanaut Tähtivaeltaja-kirjallisuuspalkintoa jo vuodesta 1986 alkaen parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle. Ehdolla on viisi teosta, joista vain yksi kotimainen.

Naomi Alderman: Voima
Margaret Atwood: Testamentit
Agustina Bazterrica: Rotukarja

Peter Høeg: Sinun silmiesi kautta
Antti Salminen: Mir

Seuran omilla verkkosivuilla on tarkempia tietoa ehdokkaista

Suomen sarjakuvaseura palkitsi Puupäähattu-palkinnolla iisalmelaisen Petteri Tikkasen. Sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Tikkanen on palkittu monilla muillakin palkinnoilla, joista tärkeimmät ovat Sarjakuva-Finlandia 2010 Eero-albumista sekä Kemin valtakunnallisen sarjakuvakilpailun kaksi voittoa. Tikkanen töitä on käännetty mm. ranskaksi ja saksaksi. Suomessa hänet tunnetaan parhaiten Kanerva- ja Eero-sarjoistaan.

Lisätietoja palkinnosta voi lukea seuran omilta sivuilta

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut historiallisen tietämyksen edistämisestä kotimaisia historiateoksia jo vuodesta 1973. Vuoden 2019 voittaja on Niklas Jensen-Eriksenin, Aleksi Mainion ja Reetta Hännisen kirjoittama Suomen suurin: Helsingin Sanomat 1889-2019. 

Muita ehdokkaita olivat:​
Alaranta, Toni: Turkin historia: Atatürkista Erdoğaniin
Annola, Johanna: Eletty historia: Kokemus näkökulmana menneisyyteen
Jokinen, Arto: Isänmaan miehet: Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa
Karjalainen, Mikko: Mannerheimin Päämaja: Sodanajan johtoesikunta 1918-1944
Kouvola, Karolina: Sodan kuningattaret : amatsoneista valkyrioihin
Meinander, Henrik: Samaan aikaan: Suomi ja maailma 1968
Perälä, Anna: Tilanomistaja kirja-alalla: Christian Ludvig Hjelt kirjanpainajana, kustantajana ja kirjakauppiaana 1823–1849. Palkittiin seuran 2019 kunniamaininnalla.
Roselius, Aapo: Villi itä: Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921. Palkittiin seuran 2019 kunniamaininnalla.
Tiihonen, Seppo: Vallan kumoukset 1917-1919: Suomi ja vallan verkostot
Toropainen, Veli Pekka: 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista
Visuri, Pekka: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä 

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry jakaa vuosittain Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon laadukkaalle kotimaiselle kaunokirjalliselle teokselle, joka ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota mediassa. Nyt yhdeksättätoista kertaa jaetun palkinnon sai Anna-Kaisa Linna-Ahon romaanille Paperijoutsen. Teosta kiitetään sota-ajan Suomen ja kotirintaman raikasta ja uudenlaista kuvausta. Kiertopalkintona on aito tiiliskivi Finlaysonin seinästä.

Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta jakaa vuosittain Vuoden tiedekirja -palkinnon ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Suuruudeltaan 10 000 euron arvoinen palkinto julkistetaan 16.3.2020.

Vuoden tiedekirja -ehdokkaat ovat:
Toni Alaranta: Turkin historia: Atatürkista Erdoğaniin
Elina Hiltunen: Tulossa huomenna: Miten megatrendit muokkaavat tulevaisuuttamme
Iida Kukkonen: Ulkonäköyhteiskunta: Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa
Kirsi Lehto: Astrobiologia: Elämän edellytyksiä etsimässä
Lasse Lehtonen: Japanilainen musiikki: taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin
Christer Lindholm: Totuudenjälkeinen talouspolitiikka: Thatcherista Trumpiin
Simo Mikkonen: ”Te olette valloittaneet meidät!”: Taide Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1944–1960
Katariina Parhi: Sopeutumattomat: psykopatian historia Suomessa
Aapo Roselius: Villi itä : Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921
Jaakko Tahkokallio: Pimeä aika: kymmenen myyttiä keskiajasta

Urheilumuseo palkitsee vuosittain parhaan kotimaisen urheiluaiheisen teoksen Vuoden urheilukirja -palkinnolla. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 1980 lähtien.  Parhaan teoksen tunnustuksen sai Harri Pirisen  HIFK Stadin kingit: Vuoden 1969 mestarijoukkue ja Carl Brewerin perintö. Kunniamaininnan sai Seppo Myllylän omakustanne Hillitöntä menoa: judoa ja lastensuojelua.

Suomen aforismiyhdistys jakaa vuosittain Vuoden aforismikirja -palkinnon, nyt jo 15. kerran. Vihdin kirjastotoimenjohtaja Hanna Laitinen valitsi voittajaksi Hanna-Leena Ylisen esikoisteoksen Jotta varastaisit ajatukseni. Valitsija kiittää Ylisen teoksen kieltä ja näkemyksellisyyttä.

Lauri Jäntin säätiö jakaa vuosittain tietokirjallisuuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisvuonna ilmestyneelle merkittävälle tietokirjalle ja sen tekijälle. Lisäksi säätiö myöntää tunnustuspalkintoja.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon 2020 sai Jouni Tikkanen teoksestaan Lauma: 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa.

Lauri Jäntin tunnustuspalkinnot saivat seuraavat teokset Seppo Kimanen: Kamarimusiikin kauneus, Antti Kujala: Kivenmurskaajat: kolonialismin historia ja Taina Tervonen (& Anna Autio): Hukkuneet