Tampereen kaupunki palkitsi seitsemän kirjailijaa vuonna 2020 julkaistuista teoksista. Kaupunki on myöntänyt kirjallisuuspalkintoa vuodesta 1944. Palkinnot myönnetään vuosittain tamperelaiskirjallisuuden parhaimmistolle ja teoksille, jotka on julkaistu palkinnonjakoa edeltävänä vuonna.

Arto Lappi: Pohjoiset tuulenpesät: cantus áilegas : pyhien tunturien cantotPäivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan ZanshinKatja Kaukonen: Saari, jonne linnut lentävät kuolemaanMarisha Rasi-Koskinen: RECAnni Kytömäki: MargaritaMeri Korpela:  Kaksintaistelu, (sarjan Peloton peltohiiri toinen osa)
Kristiina Walliin: Meduusameri

Palkinnosta enemmän Tampereen kaupungin tiedotteessa
PIKI-verkkokirjastossa on tietoa aiemmista voittajista

Kansainvälinen Booker-tunnustuspalkinto jaetaan teokselle joka on käännetty englanniksi ja julkaistu joko Irlannissa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Iso-Britannia). Palkinto on suuruudeltaan 50 000 puntaa ja se jaetaan kirjailijan sekä kääntäjän kesken. Palkinnon ehdokkaiden ns. lyhyt lista on julkaistu ja joku seuraavista teoksista palkitaan 2.6.

David Diop: At Night All Blood is Black
Mariana Enríquez: The Dangers of Smoking in Bed
Benjamín Labatut: When We Cease to Understand the World 
Olga Ravn: The Employees
Maria Stepanova: In Memory of Memory
Éric Vuillard: The War of the Poor

Helsingin Science Fiction Seura jakaa vuosittain Tähtivaeltaja-palkinnon parhaalle edellisenä vuonna suomeksi ilmestyneelle scifi-kirjalle. Vuonna 2020 julkaistusta tieteiskirjallisuudesta voittajaksi nostettiin Emmi Itärannan romaani Kuunpäivän kirjeet.

Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet kertoo tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta on siirtynyt asumaan lähiavaruuteen.
Palkinnon perusteluista ja teoksesta enemmän seuran verkkosivulla

Mikael Agricolan päivänä jaettiin kirjallisuuden suomentajien vuotuiset Mikael Agricola - ja J.A.Hollo -tunnustukset. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton myöntämät palkinnot ovat arvoltaan 10 000 euroa. Kaunokirjallisuuden Mikael- Agricolan kääntäjäpalkinnon sai Tero Valkonen David Foster Wallacen romaanin Päättymätön riemu suomentamisesta.
Postuumi Mikael Agricolan kunniamaininta myönnettiin Tarja Roinilan Thomas Bernhardin teoksen Halvallasyöjät ; Wittgensteinin veljenpoika suomennokselle.
Korkeatasoisesta tietokirjasuomennoksesta jaettavan J.A. Hollon -palkinnon sai Jussi Palmunen Emanuele Coccian ranskankielisen teoksen Kasvien elämä: sekoittumisen metafysiikkaa kääntämisestä.

Tampere kuplii ry:n perustaman Sarjakuva-Finlandian voitti tamperelainen Pauli Kalli teoksellaan  Ammatti : käsikirjoittaja. Palkinto myönnetään vuosittain kotimaiselle tekijälle ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Kallio on tehnyt käsikirjoituksia monille tunnetuille piirtäjille, kuten Tiitu Takalo, Ville Pirinen, JP Ahonen. Palkitussa teoksessa on koottuna sarjakuvia hänen 30-vuotiselta uraltaan. Niitä on täydennetty teksteillä käsikirjoittajan ja piirtäjän työstä.

Muita ehdokkaita olivat:

Edith Hammar: Homo Line
Aino Havukainen - Sami Toivonen: Tatu ja Patu : kovaa menoa kiskoilla
Tuisku Hiltunen: Kuutamo ja muita kertomuksia
Katkenneita lankoja: tarinoita loppuunpalamisesta
Kari Korolainen: Marjatta & Ilman Kinna
Timo Mäkelä: Korpit ja muita kertomuksia
Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta
Samson: Musta hevonen: Vuokrakolmio Bermudalla
Tiitu Takalo: Memento Mori

Marraskuussa palkitaan jälleen pohjoismaisia kirjailijoita. Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategoriassa on kaksi suomalaista teosta ehdolla. Siiri Enoranta on ehdolla teoksestaan Kesämyrsky. Linda Bondestam puolestaan edustaa kuvakirjallaan Mitt bottenliv : av en ensam axolotl, suomennos nimellä Elämäni pohjalla : yksinäisen aksolotlin tarina

Suomen tiedekustantajien liiton ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty ajankohtaiselle teokselle Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus. Artikkelikokoelman ovat toimittaneet Kansalliskirjaston entinen ylikirjastonhoitaja, tutkija Kai Ekholm sekä professori Esa Väliverronen. Palkinnon arvo on 25 000 euroa ja se myönnetään vuosittain ansioituneella suomalaiselle tiedekirjalle. Palkinnolla pyritään nostamaan esiin kotimaista korkeatasoista tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kirjallisuutta. Palkinnon perusteluissa kiitettiin teoksen kykyä välittää suurelle yleisölle tietoa tieteen vapaudesta, tutkijoiden sananvapaudesta sekä pyrkimyksistä niiden rajoittamiseen.

Lisätietoja palkinnosta ja sen perusteluista Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkosivuilta

Suomen sarjakuvaseura jakaa vuosittain ansiokkaalle sarjakuvantekijälle Puupäähattu-tunnustuspalkinnon elämäntyöstä. Palkintoa on jaettu vuodesta 1972. Nimensä palkinto on saanut Ola Forsbergin sarjakuvahahmon Pekka Puupään hatusta. Fogelberg puolestaan oli yksi suomalaisen sarjakuvan tärkeimmistä pioneereistä. Vuoden 2021 palkinnon sai monipuolinen taiteilija Hanneriina Moisseinen. Moisseinen tekee sarjakuvien lisäksi ympäristötaidetta ja elokuvia. Sarjakuvistaan hänet on aiemmin palkittu sarjakuvataiteen valtionpalkinnolla 2016. Sarjakuva-Finlandia ehdokkaana hänen teoksensa ovat olleet kahdesti. Hän on tunnettu muun muassa Kannas- ja Isä-teoksistaan.
Lisää palkintoperusteluista seuran verkkosivuilla

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1962 lähtien kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä.

Marraskuussa jaettavan palkinnon ehdokaslista on julkaistu, ja 14 proosa-, runo- tai novellikokoelman joukossa on kaksi suomalaisen tekijän teosta. Palkinnolla pyritään lisäämään kiinnostusta pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön ja lisätä  sen tunnettuutta.
Suomesta ehdolla ovat Heidi von Wrightin runokokoelma Autofiktiv dikt av Heidi von Wright  ja Pajtim Statovcin romaani Bolla.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema jakaa vuosittain Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon.
Palkinnolla pyritään nostamaan esiin laadukkaita kotimaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota mediassa. Kiertopalkintona voittaja saa Finlaysonin seinästä peräisin olevan tiiliskiven, joka kuvastaa niin tamperelaisuutta kuin palkitun teoksen tekstin painavuutta. Palkinto jaettiin 20.2.2021 Tiiliskivi-klubin etätilaisuudessa. Voittajaksi kirjallisuuden opiskelijoista koostunut raati valitsi Otto Lehtisen Nämä kallisarvoiset asiat. Valintaperusteluissa teosta kiitetään intensiiviseksi kokonaisuudeksi, joka käsittelee uskottavasti useita suuria teemoja samanaikaisesti. Lue lisää voittajasta ja hänen teoksestaan palkinnon omilta sivuilta

Muut finalistit olivat:

Hanna Tuominen: Kaikki vesi kädellä
Karoliina Niskanen: Tilhi
Tarja Leinonen: Tuohitähtipuu
Jarkko Volanen: Varjoihmiset