Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1962 lähtien kaunokirjalliselle teokselle, joka on kirjoitettu jollakin Pohjoismaiden kielistä.

Marraskuussa jaettavan palkinnon ehdokaslista on julkaistu, ja 14 proosa-, runo- tai novellikokoelman joukossa on kaksi suomalaisen tekijän teosta. Palkinnolla pyritään lisäämään kiinnostusta pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön ja lisätä  sen tunnettuutta.
Suomesta ehdolla ovat Heidi von Wrightin runokokoelma Autofiktiv dikt av Heidi von Wright  ja Pajtim Statovcin romaani Bolla.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema jakaa vuosittain Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon.
Palkinnolla pyritään nostamaan esiin laadukkaita kotimaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota mediassa. Kiertopalkintona voittaja saa Finlaysonin seinästä peräisin olevan tiiliskiven, joka kuvastaa niin tamperelaisuutta kuin palkitun teoksen tekstin painavuutta. Palkinto jaettiin 20.2.2021 Tiiliskivi-klubin etätilaisuudessa. Voittajaksi kirjallisuuden opiskelijoista koostunut raati valitsi Otto Lehtisen Nämä kallisarvoiset asiat. Valintaperusteluissa teosta kiitetään intensiiviseksi kokonaisuudeksi, joka käsittelee uskottavasti useita suuria teemoja samanaikaisesti. Lue lisää voittajasta ja hänen teoksestaan palkinnon omilta sivuilta

Muut finalistit olivat:

Hanna Tuominen: Kaikki vesi kädellä
Karoliina Niskanen: Tilhi
Tarja Leinonen: Tuohitähtipuu
Jarkko Volanen: Varjoihmiset

Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinto, edellisen vuoden merkittävästä kotimaisesta dekkariteosta, myönnettiin Jyrki Erran rikosromaanille Lyijyvalkoinen. Kolmihenkinen asiantuntiraati kiitteli aiheen käsittelyn sujuvuutta ja kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaa taidemaailman kuvausta.

Seura palkitsi Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjalla Helena Immonen Operaatio Punainen kettu -teoksen.

Vuoden parhaan ulkomaisen rikosromaanin kunniakirja meni japanilaiselle Keigo Higashinon teokselle Uskollinen naapuri.

Palkinnosta ja palkituista enemmän seuran verkkosivuilla

Tänä vuonna Suomen Ekonomit  jakoi kirjallisuuspalkintonsa kolmen teoksen kesken. Pääpalkinto, arvoltaan 24 000 euroa, annettiin Helena Åhmanin teokselle Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Kolmannen kerran palkinnon saaneen kirjailijan voittajateosta kiitettiin ajankohtaiseksi ja tärkeän johtamistaito-ominaisuuden esillenostamisesta.
Teos oli myös yleisöäänestyksen mukaan paras teos. Kaksi muuta, 3000 euron, palkintosijaa menivät teoksille Tapio Aaltosen Johda merkitystä ja Mari Pantsarin Tienhaarassa: johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella teoksille.

Sarjakuva-Finlandia -palkinto jaetaan poikkeuksellisesti jo maaliskuun loppupuolella ja ennen Tampere kuplii -sarjakuvafestivaalia. Tampere kuplii ry:n ja Tampereen kaupungin perustama tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle ansiokkaalle sarjakuva-albumille. Valintalautakunta on valinnut ehdokkaiksi kymmenen teosta, joista muusikko ja näyttelijä Mato Valtonen valitsee lopullisen voittajan. Ilahduttavasti useita pirkanmaalaisia taiteilijoita on mukana finaalissa.

Ehdokkaat ovat

Edith Hammar: Homo Line
Aino Havukainen - Sami Toivonen: Tatu ja Patu : kovaa menoa kiskoilla
Tuisku Hiltunen: Kuutamo ja muita kertomuksia
Pauli Kallio: Ammatti : käsikirjoittaja
Katkenneita lankoja: tarinoita loppuunpalamisesta
Kari Korolainen: Marjatta & Ilman Kinna
Timo Mäkelä: Korpit ja muita kertomuksia
Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta
Samson: Musta hevonen: Vuokrakolmio Bermudalla
Tiitu Takalo: Memento Mori

Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta jakaa vuosittain Vuoden tiedekirja -palkinnon ansiokkaalle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkinnon tarkoituksena on nostaa esille muuten vähemmän huomiolle jäävää kotimaista tutkimuskirjallisuutta. Kymmenen teosta on nyt nostettu finaaliin ja ehdolle 25 000 euron arvoisen palkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan 15.3.2021.

Vuoden tiedekirja 2020 -palkinnon ehdokkaat ovat:
Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa
Kertomuksen vaarat: Kriittisiä ääniä tarinataloudessa
Satu Lidman: Taivas ja syli : kertomus parisuhdeväkivallasta vanhoillislestadiolaisessa perheessä
Mona Mannevuo: Ihmiskone töissä : sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa
Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia
Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät : Aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Petteri Pietikäinen: Kipeät sielut : hulluuden historia Suomessa
Mari Pihlajaniemi: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoon
Juho Saari: Raskas perintö : ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa
Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus

Kansallisrunoilijamme nimeä kantava kirjallisuuspalkinto jaettiin perinteiseen tapaan Runebergin-päivänä 5.2.2020. Vuonna 1986 perustettu palkinto on sanomalehti Uusimaan, Porvoon kaupungin, Suomen Kirjailijaliiton, Suomen arvostelijain liiton ja Finlands svenska författareföreningin yhteinen kirjallisuuspalkinto. Voittaja saa palkinnokseen 20 000 euroa.
Palkinnon sai tällä kertaa Marisha Rasi-Koskinen teoksellaan REC.
Teos on saanut myös tamperelaisen Tulenkantaja-palkinnon vuonna 2020.

Ehdolla olleet valittiin viime vuoden aikana ilmestyneistä 246  kotimaisen teoksen joukosta. Moni teoksista on joko ollut ehdolla tai palkittu jollakin toisella kirjallisuuspalkinnolla tänä vuonna. Ylen verkkosivuilta on luettavissa ehdokkaista teoskuvailut ja valintaraadin perustelut.

Muut ehdokkaat olivat

Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä 
Ann-Luise Bertell: Heiman (Finlandia-ehdokas)
Ulrika Hansson: Jaktlaget 
Jari Järvelä: Klik 
Maria Peura: Kantajat 
Kristiina Wallin: Meduusameri

Varjo-Runeberg

Porvoon kaupunginkirjaston Varjo Runeberg -palkinnon voittaja valitaan lukijaäänestyksellä. Nettiäänestyksessä oman suosikkinsa voi valita Runeberg-palkintoehdokaslistalta. Lukijoiden suosikiksi nousi Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa (Finlandia-ehdokas, Minna Canth -palkinto 2020)

Porvoon kaupungin ja sanomalehti Östnylandin yhteistä Runeberg Junior -kirjallisuuspalkintoa on jaettu vuodesta 2017. Arvoltaan palkinto on 10 00 euron arvoinen ja myös se jaetaan Runebergin päivänä 5.2. Palkinnon saajan valitsevat porvoolaiset esikoululaiset ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat. Heidän mielestään voittajaksi valikoitui Erlandsson, Karin & Bergting, Peter (kuv.): Nattexpressen : en berättelse i 24 kapitel, suomeksi Yöjuna: jossa on 24 lukua.
Perustelut voi lukea Porvoon kaupungin verkkosivuilta

Viime vuoden teoksista ehdolla olivat myös:

Bagge, Tapani & Carlos da Cruz (kuv.): Rautamiehen arvoitus
Cristal Snow & Kati Vuorento (kuv.): Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku
Hurme, Vuokko & Niemensivu, Reetta (kuv.): Värikkäät 1, Tiukun salaisuus
Sigunsdotter, Kristina & Dackenberg, Clara (kuv.): Landet som icke är
Strömberg, Ellen & Löf, Elin (kuv.): Maggan året runt
Tolonen, Tuutikki & Kati Vuorento (kuv.): Agnes ja unien avain
Öhman, Peppe & Winblad, Louise (kuv.): Vita lögner och höga hinder

Lauri Jäntin säätiö jakaa vuosittain tietokirjallisuuspalkintoja yhdelle tai useammalle edellisvuonna ilmestyneelle merkittävälle tietokirjalle ja sen tekijälle. Lisäksi säätiö myöntää tunnustuspalkintoja. Palkinto on Suomen vanhin tietokirjallisuudelle myönnettävä palkinto, arvoltaan 20 000 euroa, ja sen tavoitteena on suomenkielisen tietokirjallisuuden edistäminen ja kehittäminen.

Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon 2021 sai Timo R. Stewartin teos Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys.

Tunnustuspalkinnot myönnettiin teoksille Mari Pihlajaniemi: Linnut & ilmasto: Matka muuttuvaan luontoon ja Johanna Pohjola: Isä pullossa: Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan

Lue lisää palkinnon perusteluista ja teoksista

Tamperelaisen sarjakuvataiteilijan Tiitu Takalon omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani Minä, Mikko ja Annikki on voittanut ranskalaisen Grand Prix Artemisia -sarjakuvapalkinnon. Palkinto on perustettu vuonna 2007, ja se myönnetään naistekijöiden sarjakuville.

Minä, Mikko ja Annikki on palkittu aiemmin mm. Sarjakuva-Finlandialla vuonna 2015. Takalon omalla verkkosivulla teosta luonnehditaan seuraavasti: "Teos on omaelämäkerrallinen rakkaustarina ja remonttipäiväkirja, mutta myös kasvukertomus kyläpahasen kehittymisestä merkittäväksi teollisuuskaupungiksi. Kaupunki kasvaa käsi kädessä tehtaiden kanssa, ja työläisten kaupunginosaan rakennetaan kortteli, joka nimetään myöhemmin Annikiksi."