Sarjakuva-Finlandia -tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain keväällä Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaalilla. Tänä vuonna palkinnon saajan valitsee valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemi valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä, jotka ovat

Mari Ahokoivu: Oksi
JP Ahonen: Villimpi pohjola - Irtiotto
Sanna Hukkanen - Inkeri Aula: Metsänpeitto
Reetta Laitinen (toim.) ja 10 muuta tekijää: Sisaret 1918
Timo Mäkelä: Lapsen kengissä
Timo Mäkelä: Neiti Brander
Ville Ranta: Kuningas menettää päänsä
Miha Rinne: D'Moleyk - Myyrien aika
Heikki Rönkkö: ASDF Boot
Emmi Valve: Girl gang bang bang

Lisää ehdokkaista voit lukea Sarjakuva-Finlandian sivuilta.

Tiiliskivi-palkinto myönnettiin Satu Vasantolan teokselle En palaa takaisin koskaan, luulen. Palkintoraati perusteli valintaansa, että Vasantolan romaani käsittelee ajankohtaisella tavalla suomalaisessa kirjallisuudessa jo ennestään tuttuja aiheita. Teos on ajankohtainen, se ottaa mukaan pakolaiskriisin ja uusnatsismin nousun ja tuo uutta Suomessa paljon kirjoitettuun sukupolviromaaniin ja tuttuun aihepiiriin.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry jakaa vuosittain Tiiliskivi-kirjallisuuspalkinnon. Sen tavoite on nostaa esiin laadukkaita kotimaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka eivät ole nousseet esille mediassa ansioistaan huolimatta. Palkinnon voittaja saa kiertopalkinnoksi, kirjaimellisesti, tiiliskiven, joka on peräisin Finlaysonin seinästä ja kuvastaa palkinnon tamperelaista alkuperää.

Muita palkintoehdokkaita olivat:
Noora Kunnas ja Jenna Kunnas: Hämärävaarit
Meri Kuusisto: Vuosi tavaratalossa
Tiina Rajamäki: Vieras maisema
Anneli Suusaari: Ei sinne yllä myrskysää
Elin Willows: Sisämaa (alkuteos Inlandet:roman)

Lisää palkinnosta ja palkitsemisperusteista voi lukea Tiiliskivi-palkinnon verkkosivuilta.

Historian Ystäväin Liitto palkitsee vuosittain ansiokkaan kotimaisen historiaa käsittelevä teoksen, joka on "erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa”. Palkinto on jaettu jo vuodesta 1973. ​Suomalaisilla historiapäivillä 8.2.2019 palkinnon ansiokkaasta historiateoksesta sai Seppo Aallon Kapina tehtailla : Kuusankoski 1918. Teos voitti myös Finlandia-tietokirjallisuuspalkinnon 2018. Lisäksi kunniamaininnat saivat teokset  Lappi palaa sodasta : mielen hiljainen jälleenrakennus sekä Kansanvallan polkuja : Demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle. Lue lisää palkinnon perusteluista. 

Muita palkintoehdokkaita olivat:
Seppo Hentilä: Pitkät varjot : Muistamisen historia ja politiikka, Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokas 2018. Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto 2018.
Kati Katajisto: Sodasta sovintoon
Ulla Koskinen: Suomessa selviytymisen historiaa : kivikaudelta keskiajalle ja 1900-luvun alkuun
Mirkka Lappalainen: Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa, Kanava-tietokirjapalkinnon voittaja 2018
Timo Mikkilä: Talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen : traumana Karjalan menetys
Mikko Moilanen: Viikinkimiekat Suomessa
Andre Swanström: Hakaristin ritarit : suomalaiset SS-miehet politiikka, uskonto ja sotarikokset
Vesa Vares: Viileää veljeyttä : Suomi ja Saksa 1918-1939

Lapin kirjastot jakoivat toisen kerran Lappi-kirjallisuuspalkinnon, jolla alueen kirjastot haluavat nostaa esille laadukasta lappilaista kirjallisuutta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi ansioituneelle Lappi-aiheiselle tai lappilaiselle tai Lapista kotoisin olevan tekijän suomenkieliselle ja aikuisille suunnatulle kaunokirjalliselle teokselle. Myös yleisöllä on ollut mahdollisuus äänestää kirjastojen kokoamalta listalta omaa suosikkiaan. Vuoden 2019 Lappi-kirjallisuuspalkinnon saajaksi valitsivat taiteilijat Pekka ja Teija Isorättyä Rosa Liksomin Everstinna-teoksen. Yleisöäänestyksen voittaja oli Ritva-Elina Pylvään historiallinen romaani Alisa : Väylän tytär. Ensimmäisen Lappi-kirjallisuuspalkinnon 2017 sai Kerttu Vuolabin teos Valon airut.

Suomen Ekonomit -liitto jakaa joka toinen vuosi 30 000 euron arvoisen kirjallisuuspalkinnon. Sen tavoitteena lisätä yrityskirjallisuuden arvostusta ja tasoa. Palkinto myönnetään suomalaiselle teokselle, joka käsittelee yritystoiminnan eri alueita, johtamista tai edistää alan tieteellisen tutkimuksen kytkemistä käytännön elämään. Palkinnon voitti Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin teos Tilannetaju : päätä paremmin. Teos sai eniten ääniä myös aiemmin julkaistussa yleisöäänestyksessä.  Liiton sivulla tarkemmin palkinnosta sekä podcasteja teoksista. Vuoden 2018 muut finalistit olivat:
Perttu Ahvenainen: Viiden tähden asiakaskokemus : tee asiakkaistasi faneja
Elina Hiltunen: Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa : trendit ja ilmiöt
Pekka Mattila: Peilejä johtamiseen
Leenamaija Otala: Ketterä oppiminen : keino menestyä jatkuvassa muutoksessa
Kirsi Piha: Konflikti päivässä :  kulttuuri ratkaisee yrityksen kohtalon

Vuoden urheilukirjaksi 2018 on valittu Kari Hotakaisen teos Tuntematon Kimi Räikkönen.  Se on myös kaikkien aikojen Suomessa eniten myyty urheilukirja. Sen käännösoikeudet on myös myyty kahteentoista maahan (12/2018). Parhaalle kotimaiselle urheiluaiheiselle teokselle myönnettävää palkintoa on jaettu jo vuodesta 1980 alkaen. Tänä vuonna jaettiin myös kunniamainintoja. Ne saivat teokset Veikko Lautsin Ratojen ja rallien valiot : Suomen historiallisia kilpa-autoja sekä Anni Vuohijoen Voima kanssamme : rautaista tietoa voimaharjoittelusta.

Svenska litteratursällskapet i Finland on palkinnut vuosijuhlassaan kirjallisuuden, dramatiikan, musiikin, kuvataiteen ja tutkimuksen aloilla ansioituneita tekijöitä. Palkintoja saivat:
Tova Korsström sai 40 000 euron arvoisen Karl Emil Tollander-palkinnon teoksesta Älvan och jordanden. En biografi om Mirjam Tuominen och Torsten Korsström. Teosta ei ole PIKI-kirjastoissa, mutta se on saatavissa Tampereen yliopiston kirjastosta.
Eva-Stina Byggmästar: Orkidébarn
Peter Sandström: Äiti marraskuu (ruots. alkuteos Mamma november)
Fredrik  Hertzberg: Mitt språk är ej i orden: Gunnar Björlings liv och verk. Ei PIKI-kirjastoissa, mutta saatavissa Tampereen yliopiston kirjastosta
Tomas Mikael Bäck: Morgon
Sabine Forsblom: Betinkan (suomennettu nimellä Betinka)
Anssi Hurme Anssi Hurme ja kuvittaja Maija Hurme kuvakirjasta Skuggorna
Matilda Södergran: Överlevorna
Elin Willows: Inlandet: roman (suomennettu nimellä Sisämaa), ehdolla Tiiliskivi-palkinnolle
Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen
Camilla Granbacka: Sigrid Schauman : med palett och penna
Ole Högberg: Sista brukssamhället. Ett Finland genom Dalsbrukares ögon.
Staffan Bruun : Mitt liv på HBL (suomennettu nimellä Mies joka rakasti uutisia)
Magnus Cederlöf: Affären vid Vitsand år 1854. En fotnot i Krimkrigets historia.
Patricia Bruun : Efter stormen i Tshikapa. En berättelse från Kongo-Kinshasa
Sanna Heittola: ”Poliisista päivää, från polisen god dag”. Språkliga yrkespraktiker vid de tvåspråkiga polisinrättningarna i Finland. Väitöskirja Vaasan yliopisto. Luettavissa verkossa

Lisää palkinnonsaajista SLS:n verkkosivuilla

Turkulainen Heikki Kännö sai Runeberg-palkinnon teoksestaan Sömnö. Palkinnon perusteluissa kiitetään teoksen palauttavan uskon tarinoiden ikivanhaan mahtiin ja lukemisen nautintoon. Kännön esikoisromaani Mehiläistie (2017) sai myös runsaasti kiitosta ja oli ehdolla Tulenkantajat- sekä Tähtivaeltaja-palkintojen saajaksi. Runeberg-palkinnon jakavat yhdessä Porvoon kaupunki ja sanomalehti Uusimaa. Mukana ovat myös Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands Svenska Författareförening. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Tänä vuonna valintaraati sai luettavakseen 245 teosta, joista finalisteiksi karsiutui 8 teosta. Lopullisen voittajan valitsivat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko-toimittaja Maija Jelkäs ja kirjallisuustutkija Mikko Carlson. Muut ehdokkaat olivat: Veera Antsalo: Imago, Tua Forsström: Anteckningar (suom. Merkintöjä), Olli Jalonen: Taivaanpallo, Fredrik Lång: Basim, min kära, Antti Nylén: Häviö: monologi, Henriikka Tavi: Tellervo ka Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa

Yleisö sai äänestää ehdokkaista oman suosikkinsa leikkimielisessä Varjo-Runeberg -äänestyksessä. Ylivoimaisesti eniten sai ääniä Olli Jalosen Taivaanpallo, toiseksi eniten ääniä keräsi Eeva Turusen Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa Henriikka Tavin Tellervo.

Suomen aforismiyhdistys on valinnut Vuoden aforismikirjan jo vuodesta 2005.  Viime vuonna julkaistujen aforismikirjojen joukosta voittajaksi nosti Vihdin kirjastonjohtaja Taina Sirola Ramón Gómez de la Sernan teoksen Hevoselle kaikki niityt ovat rumpuja: valikoima gregueríoja. Lisää palkinnosta ja sen perusteluista voi lukea enemmän yhdistyksen omilta verkkosivuilta.

Lauri Jäntin säätiö jakaa joka kolmas vuosi tietokirjapalkinnon lisäksi myös Tieto-Lauri -palkinnon. Sillä pyritään kannustamaan tietokirjojen tekijöitä julkaisemaan tietokirjallisuutta myös lapsille ja nuorille, sekä innostamaan nuoria lukijoita tietokirjallisuuden pariin. Palkinnon arvo on 15 000 euroa. Tämänvuotisen palkinnon sai jo neljänkymmen vuoden ajan lastenkirjallisuutta tehnyt ja myös lasten oma suosikki Mauri Kunnas laajasta tuotannostaan.