Kuopion kaupungin Savonia-kirjallisuuspalkinto on jaettu J.P. Koskisen teokselle Tulisiipi: romaani. Teos oli myös Finlandia-ehdokas. Palkinnon arvo on 12 000 euroa.

Savonia-palkinto myönnetään vuosittain savolaistaustaiselle kirjailijalle tunnustuksena merkittävästä kaunokirjallisesta teoksesta.

Muut ehdokkaat olivat:
Tomas Gads : Pirulainen
Antti Hurskainen:  22 : kertomus syömisestä
Jukka Itkonen: Koira nimeltä mutsi
Tatu Kokko: Kävelevien patsaiden kaupunki
Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Kalevi Jäntin säätiö on jakanut jo vuodesta 1942 vuosittain nuorille kirjailijoille tunnustuksia, joilla on tarkoitus tukea ja kannustaa nuoria kirjailijoita. Tänä vuonna  kirjallisuuspalkinnon saivat kolme nuorta kirjailijaa, joiden teoksien teemoja yhdistää luonto ja nykyaika.

18 000 euron palkinnot saivat Juhani Karila teoksestaan Pienen haun pyydystys, Reetta Pekkanen runokokoelmastaan Kärhi ja Pontus Purokuru kokeellisesta esikoisromaanistaan Römaani.

WWF on jakanut Vuoden luontokirja -palkintoa jo vuodesta 1978. Kilpailussa ovat mukana suomalaiskustanteet, joissa edistetään luonnon- ja ympäristönsuojeluteemaa. Teoksen tulee olla myös sopiva suurelle yleisölle, monipuolinen ja korkealaatuinen. Vuoden 2019 luontokirjaksi valittiin Erkki Pulliaisen ja Lassi Rautiaisen toimittama teos Suomalainen susi. Voittajan valitsi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Lue lisää WWF:n sivulta

Muut ehdokasfinalistit olivat:
Katja Bargum: Suuri suomalainen muurahaiskirja
Pekka Lehtoneni: Lähikuvassa kuikka
Ritva Kovalainen: Meren maa: kuvia Turunmaan saaristosta
Metsä meidän jälkeemme, tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja

Vuoden 2018 voittaja oli Jukka Lyytisen ja Antti Reinin toimittama Metsä: hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta.

Kustannusosakeyhtiön Tammen entisen kustannustoimittajan ja toimitusjohtajan nimeä kantava palkinto jaetaan vuosittain korkeatasoisen suomennetun kaunokirjallisen teoksen kääntäjälle. 5000 euron arvoisen palkinnon tavoitteena on nostaa käännöskirjallisuuden ja kääntäjien tunnettuutta ja arvostusta.
Palkinto jaetaan keväällä 2020 ja ehdolla ovat teokset:

Hassan Blasim: Allah99, suom. Sampsa Peltonen
Rachel Cusk: Siirtymä, suom. Kaisa Kattelus
George Eliot: Daniel Deronda, suom. Alice Martin
Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla, suom. Ville Keynäs ja Anu Partanen
Gabriel Tallent: Minun ikioma kultani, suom. Arto Schroderus

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2019 valtionpalkinnot. Kirjallisuuden valtionpalkinnon saivat kirjailija Eeva Kilpi ja runoilija Cia Rinne.  Valtionpalkinto on tunnustus joka myönnetään kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta taiteen alan hyväksi.

Taidetoimikunta kiittää Kilpeä monin tavoin innoittavana esikuvana: "Hän osoittaa, että taiteilijan työ voi olla luomisvoimaista ja ajatonta tekijän ikävuosista huolimatta. Hänen viimeisimmät teoksensa ovat kirkkaita, syvästi inhimillisiä ja puhuttelevia." Eeva Kilveltä ilmestyy keväällä 2020 uusi teos Elämää kaikki päivät, joka sisältää kirjailijan päiväkirjamerkintöjä 80-luvulta 2000-luvulle.

Taidetoimikunnan palkintoperusteissa Rinnetta puolestaan kuvataan yhdeksi kansainvälisesti tunnetuimmaksi nykyrunoilijaksemme, jonka kielen perusteisiin menevät monikieliset ja minimalistiset runot käyttävät käsitetaiteellisia ja visuaalisia keinoja. Ks. myös Rinteen tuotanto Finna-monihakupalvelussa

Finlandia-kirjallisuuspalkinnot jaettiin 27.11. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai helsinkiläinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija Pajtim Statovci teoksestaan Bolla. Statovci oli ehdokkaana jo toistamiseen.

Tietokirjallisuuden palkinto meni teokselle Metsä meidän jälkeemme, joka tutkii suomalaisen metsän nykytilaa.

Tamperelainen kirjailija Marisha Rasi-Koskisen scifiä ja jännitystä yhdistelevä dystopia Auringon pimeä puoli voitti nuortenkirjallisuuden Finlandian.

Lukijaäänestyksessä paras kaunokirjallinen teos on Johanna Venhon Sylvi Kekkosta kuvaava romaani Ensimmäinen nainen, tietokirjallisuun Metsä meidän jälkeemme, ja nuortenkirjallisuuspalkinnon olisi suotu menevän Tomi Kontion kirjoittamalle ja Elina Warstan kuvittamalle kuvakirjalle Koira nimeltään Kissa tapaa kissan.

Kansallisrunoilijamme nimeä kantava, sanomalehti Uusimaan, Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen Arvostelijain Liiton, kirjallisuuspalkinto jaetaan J.L. Runebergin päivänä 5.2.2020. Sitä ennen valitsijaraati valitsee allaolevalta 18 teoksen listalta vielä lopulliset 5-8 ehdokasta, joiden nimet julkistetaan 12.12.

Pitkän listan ehdokkaat ovat:

Emma Ahlgren: När jag var elva visste jag allt
Ralf Andtbacka: Potsdamer Platz. En dikt
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
Malin Kivelä: Hjärtat, suomennettu nimellä Sydän
Laura Laakso: Mrs. Milkyway
Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia
Maria Matinmikko: Kolkka : runoromaani
Maija Muinonen: sexdeathbabies
Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille
Markku Paasonen: Suurenmoinen huviretki
Pontus Purokuru: Römaani
Antti Rönkä: Jalat ilmassa
Pirkko Saisio: Epäröintejä : tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä
Aki Salmela: Eläimen varjo
Antti Salminen: Mir
Malin Slotte: Fia och andra noveller
Jyri Vartiainen: Kirous
Jaakko Yli-Juonikas: Tahdon murskatappio

Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjallisuuden edistämispalkinto on jaettu valtiotieteen tohtori, toimittaja Veli-Pekka Leppäselle, joka kirjoittaa arvioita mm. Helsingin Sanomiin sekä kauno- että tietokirjallisuudesta. Palkinto myönnetään tekijälle, joka on ansiokkaasti edistänyt tietokirjallisuuden ja tietokirjailijoiden asemaa. Palkinnon arvo on 6000 euroa. Palkintoraati kiittää Leppästä asiantuntemuksesta, selkeästi esitetyistä mielipiteistä sekä siitä kuinka hän on tuonut tietokirjallisuutta suuren yleisön tietoon.

Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon on voittanut esikoisrunoilija Jouni Teittinen teoksellaan Sydäntasku. Voittaja julkistettiin marraskuun 14. päivä ja voittajasta voi lukea lisää Helsingin Sanomien sivuilta.

Ehdokkaiden joukossa oli seitsemän romaania, kaksi runoteosta ja yksi esseekokoelma. Tunnustus on jatkoa J.H. Erkon esikoiskirjapalkinnolle, jota jaettiin vuosina 1964-1994. Nyt palkinnon arvo on jo 15 000 euroa.

Muut ehdokkaat olivat

Alenius, Arsi:  Villa Alpha
Huttunen, Katriina: Surun istukka
Huusko, Sinikka: Suolaruusu: runoja
Kaihovaara, Riikka: Villi ihminen ja muita luontokappaleita
Kauhanen, Maija: Eliitti
Laakso, Laura: Mrs Milkyway
Laitinen, J.P.: Lume
Torvalds, Leo: Olin tosiaan onnellinen
Vähäpesola, Aino: Onnenkissa

Dublinin kaupungin ja kirjastojen yhteisen kirjallisuuspalkinnon, International Dublin Award, ehdokkaita nimeävät kirjastot ympäri maailman. Palkinto on yksi rahamäärältään yksi suurimmista kirjallisuuspalkinnoista, 100 000 euron suuruinen. Mikäli voittaja on englanninkielinen käännösteos, saa kääntäjä neljäsosan palkintosummasta.

Teoksia ovat ehdottaneet kirjastot neljästäkymmenestä maasta, mukana myös Tampereen kaupunginkirjasto. Ehdokasteoksista 50 on käännöksiä ja 51 esikoisteoksia. Eniten ehdokkuuksia kirjastoilta saivat Tommy Orangen teos There There, Esi Edugyanin Washington Black ja Sally Rooneyn Normal People. Ehdokaslistalla ovat mukana myös tämän vuoden nobelistit Olga Tokarczuk ja Peter Handke. Suomalaisista ovat mukana Minna Lindgrenin The End of Sunset Grove ja Laura Lindstedtin Oneiron : a fantasy about the seconds after death. Huhtikuussa 2010 julkaistaan lopulliset finalistit, joiden joukosta valikoituu lopullinen voittaja 10.6.2020.

Viime vuonna palkinnon voitti amerikkalainen Emily Ruskovich teoksellaan Idaho.