Dublinin kaupungin ja kirjastojen yhteistä kirjallisuuspalkintoa on jaettu jo vuodesta 1996, ja se on yksi rahamäärältään suurimmista kirjallisuuspalkinnoista, 100 000 euron suuruinen. Mikäli voittaja on englanninkielinen käännösteos, saa kääntäjä neljäsosan palkintosummasta. Ehdokkaita saavat asettaa sadat kirjastot eri puolilta maailmaa. Suomesta ovat mukana Espoon, Helsingin ja Tampereen kaupunginkirjastot. Voittaja julkistetaan kesäkuun alkupuolella ja palkinnon saajaksi ovat ehdolla seuraavat teokset:
Mathias Énard: Compass
Emily Fridlund: History of Wolves
Mohsin Hamid: Exit West, suomennettu nimellä Exit west : romaani
Bernard MacLaverty: Midwinter Break
Jon McGregor: Reservoir 13
Sally Rooney: Conversations with Friends, suomennettu nimellä Keskusteluja ystävien kesken
Emily Ruskovich: Idaho
George Saunders: Lincoln in the Bardo, suomennettu nimellä Lincoln bardossa
Rachel Seiffert: A Boy in Winter
Kamila Shamsie: Home Fire, suomennettu nimellä Joka veljeään vihaa

Vuoden 2018 voittaja oli Mike McCormack teoksellaan Solar Bones.

Väinö Riikkilä -seuran joka toinen vuosi pidettävillä Pertsa ja Kilu -päivillä on keskeisenä aiheena lasten ja nuortenkirjallisuuden lisäksi myös muut lukemiseen liittyvät teemat. Perinteisesti päivillä on jaettu myös kaksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkintoa. Kalle Veirto sai Laivakello-palkinnon ja Adventure-kuvittajapalkinnon puolestaan kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccioni.

Laivakello-palkinto luovutettiin tunnustuksena kirjailijan koko tuotannosta sekä erityisesti työstä poikien innostamisesta lukemiseen. Veirtoa kiitetään myös lämpimästä huumorintajusta ja taitavasta kielenkäytöstä, joka tekee hänen kirjoistaan elämyksellisiä ja nautinnollisia lukukokemuksia.

Sanna Pelliccioninilla puolestaan on monipuolinen, laaja-alainen ja eri-ikäisille suunnattu tuotanto eri kirjallisuuden lajeissa. Hän on kuvittanut paitsi muiden kirjailijoiden teoksia, sekä tieto- kuin kaunokirjallisuutta, että myös kirjoittanut ja kuvittanut omaa kiitettyä Onni-poika -kirjasarjaansa.

The Man Booker International -palkinto myönnetään englannin kielellä julkaistusta tai englanniksi käännetystä romaanista. Man Booker International -palkinnon ns. lyhyt ehdokaslista on julkistettu. Palkinnon arvo on 50 000 puntaa ja se jaetaan sekä kirjailijalle että teoksen kääntäjälle. Lopullinen voittaja julkistetaan toukokuussa.
Palkinnon saa joku näistä kuudesta finalistista:
Jokha Alharthi: Celestial Bodies
Annie Ernaux: The Years
Marion Poschmann: The Pine Islands (alkuteos: Die Kieferninseln)
Olga Tokarczuk: Drive Your Plow Over The Bones Of The Dead. Kirjailija voitti tämän samaisen palkinnon vuonna 2018 teoksellaan Flights.
Juan Gabriel Vásquez: The Shape Of The Ruins (alkuteos: La forma de las ruinas)
Alia Trabucco Zeran: The Remainder

Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon 2019 suomalaisehdokkaat on valittu. Palkinnon tarkoitus edistää eurooppalaisen nykykirjallisuuden näkyvyyttä ja suomalaisten lisäksi mukana on myös 13 muun maan edustajia. Suomen voittaja julkaistaan toukokuun loppupuolella. Palkinnon suuruus on 5000 euroa. Ehdolla ovat seuraavat teokset:
Mia Franck: Bombträdgården, suomeksi Pommipuutarha
Heikki Kännö: Sömnö, Runeberg-palkittu 2019
Piia Leino: Taivas
Eeva Rohas: Raivo

Lue lisää palkinnosta EU:n sivulta 

Lastenkirjainstituutti jakoi kolmannen kerran Kirsi Kunnaksen satuhahmon Punni-jäniksen mukaan nimetyn Punni-palkinnon. Palkinto myönnetään kotimaiselle lasten- ja nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Nyt palkinnon saivat Timo Kalevi Forss ja Aiju Salminen (kuvittaja) teoksesta Mitä on punk?. Palkintoraati päätyi jakamaan myös kolme kunniamainintaa seuraaville teoksille: Tapani Bagge ja Carlos da Cruz (kuvittaja): Aavehevosen arvoitus, Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä ja Anders Vacklin ja Aki Parhama: Beta.
Lue lisää tiedotteesta

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto jakaa vuosittain kaksi palkintoa tunnustuksena erinomaisista suomennoksista.

Mikael Agricola -palkinto jaetaan tunnustuksena merkittävän, edellisenä vuonna ilmestyneen, kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta. Teoksen tulee olla julkaistu palkintovuotta edeltävänä vuotena. Mikael Agricola -palkinto on perustettu vuonna 1957. Palkinto luovutetetaan perinteisesti Mikael Agricolan päivänä 9. huhtikuuta, nyt Arja Pikkupeuralle Ljudmila Ulitskajan novellikokoelman Meidän tsaarimme väkeä suomennoksesta. J. A. Hollon palkinto jaetaan vuosittain tietokirjallisuuden suomentajalle joko edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä. Vuoden 2019 palkinnon sai Kari Koski Max Engmanin teoksen Kielikysymys: suomenruotsalaisuuden synty 1812–1922 suomennoksesta.

Erkki Reenpää työskenteli kustannusosakeyhtiö Otavassa lähes 40 vuotta ja hänen vastuualueenaan oli käännöskirjallisuus. Hänen nimeään kantava palkinto on perustettu 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi ansiokkaalle suomentajalle. Palkinnon sai nyt suomentaja Laura Beck, joka on uransa aikana suomentanut laaja-alaisesti yli neljäkymmentä kauno- ja tietokirjallista teosta ruotsin ja englannin kielistä. Hän on suomentanut mm. Liza Marklundin ja Kjell Westön teoksia.

Vuodesta 2012 Otavan kirjasäätiö on jakanut myös kotimaista tietokirjallisuutta tukeakseen Tietokirja-palkinnon. Tällä kertaa palkinnon sai Kimmo Rentola uranuurtavasta työstään Suomen historian tutkimuksen alueella. Rentola on valtiotieteiden tohtori ja historiantutkija, joka on erikoistunut kylmän sodan historiaan, Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin sekä suomalaiseen ja pohjoismaiseen kommunismiin. Perehtyneisyyden lisäksi Rentolaan kiitetään palkintoperusteluista siitä että hän kirjoittaa aina laajempaa lukevaa yleisöä ajatellen. Hänen tekstinsä vetävät vertoja parhaallekin kaunokirjallisuudelle ja näin hänen teoksensa avautuvat jokaiselle historiasta kiinnostuneelle.

Rentola on palkittu mm. Lauri Jäntin -palkinnolla 2017 teoksesta Stalin ja Suomen kohtalo.
Vuoden tiedekirja -palkinnon kirjailija sai vuonna 2005 teoksesta Vallankumouksen aave. Vasemmisto, Beljakov ja Kekkonen 1970.

Otavan kirjasäätiö tukee myös laadukasta kotimaista lasten ja nuortenkirjallisuutta Kaarina Helakisa -tunnustuspalkinnolla, joka myönnetään merkittävistä saavutuksista alalla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1999 alkaen ja myös se on suuruudeltaan 15 000 euroa. Palkinnon sai tällä kertaa Hannele Lampela kiitoksena teossarjastaan Prinsessa Pikkiriikki. Teoksia kiitetään paitsi hersyvän humoristisiksi, hauskan anarkistisiksi, tyttökuvan rajoja rikkovaksi, sujuvalukuisiksia ja myös loistavasti ääneen luettaviksi.

Otavan kirjasäätiön kirjailija Veijo Meren nimeä kantava kirjallisuuspalkinto on myönnetty Riikka Pulkkiselle. Palkinnolla säätiö haluaa edistää ja tule laadukasta kotimaista kirjallisuutta. Vuosittain jaettavan, 15 000 euron arvoisen, tunnustuspalkinnon saa merkittävästä kaunokirjallisesta saavutuksesta. Säätiö kiittää Pulkkisen kykyä heittäytyä ja eläytyä erilaisten ihmisten asemaan: "Hänen romaaneissaan tanssivat pysähtymättömässä liikkeessä intellektuaalinen ja fyysinen, korkea ja arkinen, kaunis ja kaamea."