Käsityksemme soittimista jakaantuu usein tottumuksen perusteella muodostuneisiin kategorioihin. On liuta tuttuja, vakiintuneita soittimia joilla soitettu musiikki kuuluu päivittäiseen elämäämme kaurapuuron lailla. Toisaalta on myös paljon soittimia joita ei oikein pidetä soittiminakaan ennen kuin joku niistä - kuten aiemmin väheksytty ukulele - saavuttaa niin suuren suosion, että se nousee vakavasti otettavien instrumenttien rinnalle. Tässä katsaus muutamiin ”melkein soittimiin”, jotka oikein käytettyinä toimivat… no, ihan oikeina soittimina.

Kalimba

Kalimba on afrikkalainen perinnesoitin - sormipiano, jota kutsutaan myös mbiraksi ja carimbaksi. Se koostuu puisesta kaikukopasta ja vähintään seitsemästä metallisesta ”koskettimesta” joita näppäilemällä saadaan aikaan kellopelin kilahdusta muistuttava ääni. Kalimba on suosittu matkamuistosoitin ja sellaisen voi myös rakentaa itse esimerkiksi Youtubesta löytyvien rakennusohjeiden avulla.

Kalimbaa on käytetty muun muassa calypsomusiikissa. Nykyisin kalimbaa voidaan käyttää vaikkapa popin mausteena tai jopa säestys- ja soolosoittimena.

Kalimba - cd-levyjä PIKI-verkkokirjastossa

Melodika

Melodikan tuntevat kaikki ainakin ulkonäöltä ja monen lastenhuoneen nurkassa tämä muovinen puhallettava kosketinsoitin on lojunutkin. Melodikan läpitunkeva ääni on kuin köyhän miehen säkkipillissä, mutta oikein käytettynä siitä saa mainion mausteen monenlaiseen musiikkiin.

Jazzmusiikissa melodikaa on käytetty paljonkin, esim. näillä julkaisuilla:
Sid Hille: Ugetsu (levyllä soi myös theremin), Medeski, Martin & Wood: Free magic : live ja Weather Report: Tale spinnin’.

Myös rokkari Nick Caven The boatman’s call sisältää melodikaosuuksia.

Reggae-artisti Jukka Poika soittaa melodikaa levyillään Apajilla ja Vapautunut viihdyttäjä, samoin uudemman sukupolven yhtye Sitku albumilla Täs on ollu vähän kaikenlaista.  

Noitalinna Huraa! -yhtyeen julkaisut Kalan silmä, Varjotarha ja Roskaprinssi sisältävät melodikansoittoa ja myös hieman yllättäen Juha Tapion levy Sinun vuorosi loistaa.

Folktunnelmiin melodikan säestyksellä pääsee kuuntelemalla Jake Xerxes Fussellin julkaisun What in a natural world.

Yann Tiersenin elokuvasoundtrack Amélie : a film by Jean-Pierre Jeunet on varsinaista ”melkein soittimien” juhlaa - levyllä esiintyvät lelupiano, melodika ja kellopeli sekä 1930- luvulla keksitty ondes martenot - sähköurkusoitin, joka ääni ennakoi aikanaan syntetisaattorin tuloa.
Boomwhackers

Boomwhacker on melodinen muoviputki, jota napauttamalla joko lattiaan tai vaikkapa omaan reiteen saadaan aikaan yksi sävelasteikon sävelistä. Kun boomwhackereita on yksi molemmissa käsissä, kokonaisen sävelasteikon aikaansaamiseen tarvitaan kolmesta neljään henkilöä musisoivan porukan taitotason mukaan. Putkia on tarjolla pienemmistä yli metrin pituisiin saakka. Yhdysvalloista kotoisin oleva, ahkerasti keikkaileva Walk off the Earth -yhtye käyttää musiikissaan innovatiivisella tavalla paitsi boomwhackereita, kuten cover-kappaleessa Shape of You, myös kalimbaa, melodikaa ja välillä myös harvinaisempia soittimia kuten yhdistettyä ukulele-kitara-kalimba-rytmisoitin-harppua, jota koko yhtye soittaa yhdessä.      

Boomwhakcereista innostuneille ryhmille löytyy Youtubesta myös playalong-videoita.

Sikarilaatikkokitara

Sikarilaatikoista tai muista laatikon muotoisista esineistä rakennettuja kitarantapaisia soittimia on olemassa laaja kirjo. Yleisimmin niissä on kolme kieltä mutta yksi-, kaksi- ja nelikielisiäkin versioita löytyy. Sikarilaatikon kohdalla ollaan jo oikean soittimen rajoilla - esimerkiksi nelikielinen sikarilaatikkokitara on käytännössä lähes sama asia kuin hauskan muotoinen baritoniukulele tai tenorikitara. Sikarilaatikkokitaraa käyttävät musiikissaan muun muassa Riitaoja-yhtye ja Faarao Pirttikangas.

Sikarilaatikkokitara PIKI-verkkokirjastossa

Melkein musiikkia?

Muita melkein soittimia ovat esimerkiksi saha, jota laulaja-näyttelijä Irina Björklund soittaa ainakin näillä julkaisuilla, käsikellot, joita käsittelee taitavasti muun muassa Käsikellokuoro Dolce ja meditaatiossa käytetty laulava kulho (singing bowl), jonka avulla voidaan päästä syvään rentoutumisen tilaan (olettaen, ettei tämän "melkein soittimen" riipivä ujellus ärsytä liikaa). Laulavan kulhon taikaan voi tutustua vaikkapa Youtuben kautta. Ryuichi Sakamoto käyttää lasista valmistettua laulavaa kulhoa myös vuonna 2017 julkaistulla japanilaisen avantgardepopin levyllään Async.

Omaan harrastukseen kiehtovien "melkein soittimien" parissa pääsee kätevästi kiinni lainaamalla Mark Nelsonin vuonna 2017 julkaistun soitonoppaan You can teach yourself to make music with homemade instruments.

Näiden lukuisien esimerkkien valossa voidaan todeta, että "melkein soittimien" avulla voidaan saada aikaan myös ihan oikeata, ja vieläpä hyvin taitavasti soitettua, musiikkia.

Kirjoittanut Kati M. Hietala, Tampereen pääkirjasto 11/2018