Suomen yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä kevyen musiikin tekijöistä nukkui pois vuoden 2020 syyskuussa. Vexi Salmi oli monipuolinen viihdeammattilainen: manageri, tuottaja, levy-yhtiön johtaja, mutta ehkä ennen kaikkea iskelmäsanoittaja. Vexi Salmen maallisen vaelluksen jälkeenkin hänen työnsä soivat vielä pitkään. Kaiken kaikkiaan Salmi ehti sanoittaa yli 3000 levytettyä kappaletta.

Hämeenlinnan skene 1960-luvulla

Veikko Salmen kasvuympäristö Hämeenlinna tarjosi paljon virikkeitä yritteliäälle viihdeorganisaattorille. Lähipiirissä virisi bändejä Beatlesien ja muiden ajan nuorison edushahmojen innoittamana, ja paikkakunnan ikätovereihin lukeutuivat muun muassa laulaja Kai Hyttinen, tuleva toimittaja Markku Veijalainen sekä tietysti Antti Hammarberg elin Irwin, jonka kanssa Vexi ystävystyi jo alle kouluikäisenä. Hämeenlinnan pyrintöihin kuului esimerkiksi Spede-Klubi, joka pian kasvoi pelkästä Spede Pasasen ihailijakerhosta Hämeenlinnan nuorison ilonpidon keskukseksi. 

Ura iskelmäsanoittajana alkoi yhtä matkaa lapsuudenystävän Antti Hammarbergin eli Irwinin laulajanuran kanssa. Irwin oli Vexin ja itsensä Irwinin yhteinen hengentuote: Irwin lauloi ja sävelsi, Vexi ideoi, myi ja sanoitti. Erinäisten enemmän tai vähemmän epäonnisten kokeilujen jälkeen tyylilajiksi tuli protestilaulu, suomalainen versio Donovanin ja Bob Dylanin folkista, ja paikallinen suosio muuttui pian kansalliseksi. Alkuaikojen hittejä olivat muun muassa Ei tippa tapa ja Ryysyranta. Saman tien Vexi ryhtyi sanoittamaan kappaleita myös muille artisteille kuin Irwinille.

Ammattilaisura

Sanoittajan työ nousi toden teolla siivilleen kun Vexi onnistui taivuttelemaan Toivon Kärjen palkkaamaan hänet vakinaiseksi sanoittajaksi Musiikki-Fazerille. Työtahdista kertoo se, että esimerkiksi vuonna 1972 Vexi laati sanat yli sataan levytettyyn kappaleeseen. Uransa uuteen kukoistukseen nostanut Irwin oli edelleen tärkeä yhteistyökumppani, mutta hänen ohella Salmi sanoitti myös esimerkiksi Carolan, Seija Simolan, Kai Hyttisen, Esa Pakarisen, Frederikin, Fredin ja Pasi Kauniston, Katri-Helenan, Matin ja Tepon sekä Markku Aron tuotantoa. Itse asiassa melkein kaikki merkittävät iskelmäartisti levyttivät 1970- ja -80-lukujen mittaan Vexi Salmen sanoittamia kappaleita.

1978 syntyneen oman levy-yhtiön toiminnan myötä Vexi Salmen vuosittaisten tekstien määrä tasoittui, kun huomio kiinnittyi muihin liiketoimiin. Vexin Gold Disc -yhtiön menestyksiin kuului muun muassa Vesa-Matti Loirin Eino Leino -levytykset, jotka muodostivat kulmakiven koko Loirin tulevien vuosien musiikilliselle uralle. Gold Diskiä seurasivat Levytuottajat ja Flamingo, eikä tuotanto rajoittunut pelkästään perusiskelmään.

Viimeisen nousunsa vanha kumppani Irwin koki Vexin kannustamana 80-luvun puolivälin jälkeen, jolloin kansa soitti jukebokseista puhki Irwinin Rentun Ruusu -singlen, koko irwinismin kiteyttävän nerokkuuden. Luottosäveltäjäksi nousseen Kassu Halosen avulla 80-luvun lopusta tuli Vexi Salmelle todellinen kulta-aika, johon sijoittui Irwinin paluun lisäksi myös Kirkan jättihitti Surun pyyhit silmistäni. Irwinin kuolema vuonna 1991 merkitsi kuitenkin myös Vexi Salmelle parhaimman hittiputken taittumista, vaikkakin yksittäisiä menestyksiä tuli vuosien mittaan vielä lukuisia. Näistä mainittakoon Jari Sillanpään ensilevy, Janne Tulkin Tulvii Pohjanmaa ja Antti Huovilan Vaskikellot. Levy-yhtiöidensä kaaduttua 1990-luvun laman jälkimainingeissa free lance -tekstintekijäksi jättäytynyt Vexi alkoi kirjoitella iskelmälyriikan ohella myös muistelmakirjoja ja lehtikolumneja. Vexi tunnettiin iskelmätuotantonsa lisäksi viimeisinä vuosinaan myös merkittävänä nykytaiteen keräilijänä. Tähän puoleen Vexi Salmen toimintaa voi tutustua Hämeenlinnan taidemuseossa, jonne Salmi lahjoitti suuren osan kokoelmastaan jo eläessään.

Lähde: Marko Niemi & Juha Rantala. Sanat – Vexi Salmi. Pop-kirja, 2004.

Marko Aho, Sastamalan kaupunginkirjasto, 9/2020