Mitä meditaatio on?

Meditaatiosta puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on?

Meditoimista harjoitettiin alun perin osana Intian hindulaista traditiota ja ensimmäiset kirjoitetut maininnat aiheesta löytyvät jo ajalta 1500 eKr. On kuitenkin todennäköistä että meditaatiota on harjoitettu tuohon mennessä jo tuhatkunta vuotta. Ensimmäiset todisteet meditaatiosta Kiinan taolaisessa perinteessä ja Intian buddhalaisuudessa ovat 500-600- luvuilta eKr. Latinan termi ”meditatum” (pohtia, mietiskellä) ei kuitenkaan ollut käytössä ennen 1200-lukua jKr. Mietiskely levisi Aasiasta osaksi myös länsimaisten uskontojen, kuten juutalaisuuden, rukouskäytäntöjä, 500-600 -luvulla jKr. 1800-luvulta 1900-luvulle meditaation suosio kasvoi länsimaissa ja otti myös ei-uskonnollisia muotoja. Suosittu mindfulness eli "hyväksyvä tietoinen läsnäolo" on esimerkki näistä buddhalaisen meditaation opeista ammentavista mutta uskonnosta irrotetuista käytännöistä.

”Meditaatio on harjoitus, jossa yksilö kehittää sisäänpäin kääntyneen itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, tai harjoittaa erilaisten tietoisuuden tilojen saavuttamista.” (Wikipedia)

Meditaatiosta ja sen harjoittamisesta saa tietoa vaikkapa psykologi Sanna Aulankosken vuonna 2019 julkaistusta kirjasta Aistiva ja tiedostava mieli : meditaation näkökulma tietoisuuteen ja psyykeen.

Hyvä perusteos meditaation ymmärtämiseen on myös Lauri Rauhalan Mitä meditaatio on? (Esoterica Publishing 1992, julkaistu alun perin v. 1986 nimellä Meditaatio).

Miten löydän meditoimiseen sopivaa musiikkia?

Musiikin rentouttava vaikutus on yksilöllistä  - joku rentoutuu kuullessaan rauhallista taidemusiikkia, joku taas pystyy irrottautumaan ajatustensa oravanpyörästä vaikkapa kuuntelemalla tiibetiläisen ”laulavan kulhon” monotonista kuminaa. Meditaatiossa voidaan tavoitella irtaantumista tietoisesta ajattelusta tai keskittymistä johonkin tiettyyn ajatukseen kuten rukoukseen. Irtautumisessa voi olla avuksi sävelkuvioiden puuttuminen ja musiikin yksitoikkoisuus tai tuulikellomainen helinä. Jotakuta voi kuitenkin ärsyttää kilinä ja kumina ja silloin kannattaa kokeilla melodisempaa musiikkia rentoutumisen välineenä. Myös luonnonäänet yhdistettynä musiikkiin voivat rauhoittaa mieltä.

Kirjastossa luokka 78.898 (New age -musiikki, meditaatiomusiikki) on hyvä paikka aloittaa. Mielenrauhaa -sarjasta löytyy musiikkia jonka taustalla kuullaan edellä mainittuja luonnonääniä: linnunlaulua, puiden huminaa, aaltojen kohinaa, valaiden tai trooppisen metsän ääniä.Kokeile vaikkapa sarjan osaa Vuoriston raikkaat tuulet.

Midorin Sleep : music for sleep therapy and relaxation saattaa tuoda avun myös nukahtamisvaikeuksiin. Muita meditaatiomusiikin säveltäjiä ja esittäjiä ovat muun muassa Llewellyn, Niall, Johan Onvlee ja Jacob Gurevitsch. Suomalainen Lento-yhtye laulaa ”luonnolliseen harmoniaan perustuvia sanattomia lauluja, joissa tavoitteena on hoitava, harmoninen ääni”: Sanaton laulu : hoitava ääni : harmonisen laulun neljä moodia.

Rentoutumiseen tarkoitettuja äänitteitä on toki muitakin, esimerkiksi kokoelmien sarja Night music : classical favourites for relaxing and dreaming, joka sisältää kolme osaa valikoitua orkesterimusiikkia.

Klassinen pianomusiikki rentouttaa monia. Voit kokeilla vaikkapa Ludovico Einaudin Echoes -kokoelmaa, uusinta Seven days walking -sarjaa tai Yann Tiersenin sävelmiä. Kun kuuntelet itseäsi ja pohdit hetken rauhassa, millaisesta musiikista yleensä pidät, voit löytää myös oman tapasi rentoutua musiikin parissa. Jollekin rentoutumismusiikkia voi olla vaikkapa black metal. Tärkeintä on, että pää tyhjenee turhista huolista ja stressi hellittää.

Livemusiikki meditaation välineenä

Säveltäjä Eero Hämeenniemi on perehtynyt meditaatiomusiikkiin. Hän on vienyt ajatuksensa musiikista meditaation keinona myös käytännön tasolle ja järjestää rentoutumisen ja meditatiiviseen kokemuksen mahdollistavia konsertteja. Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa Hämeenniemi kuvaa musiikin ja meditaation suhdetta: ”Keskittyneesti musiikkia kuuntelevallekin voi käydä niin, että musiikki täyttää mielen. Tai sitten hänen mielikuvituksensa lähtee liikkeelle. Hämeenniemi rinnastaa nämä kaksi kuuntelemiskokemusta kahteen eri tapaan meditoida.” (Kirkko ja Kaupunki, 6.9.2019 : Säveltäjä Eero Hämeenniemen konserteissa yleisö saa pötkötellä, ja hän itse unohtaa soittavansa).

Vuonna 2019 julkaistussa Kun musiikki täyttää mielen -kirjassa säveltäjä tarkastelee musiikkia ja meditaatioperinnettä.  Meditaatiokonserteissaan Hämeenniemi improvisoi pianolla muun muassa hengellisen taidemusiikin, intialaisen musiikin ja jazzin teemojen pohjalta. Konserttien paikkana ovat usein kirkot joissa Hämeenniemi varioi tuttujen virsien sävelkuvioita. Epämuodollisessa konsertissa pyritään syvästi rentouttavaan vaikutukseen ja yleisö saa Hämeenniemen improvisaatiota kuunnellessaan vaikka maata lattialla.

Lue myös

Musaston juttu meditaatiomusiikista

Kohtaamisissa Eero Hämeenniemi


Kirjoittanut Kati M. Hietala, Tampereen kaupunginkirjasto 1/2020