Kesähitti on käsite, joka on lähes jokaiselle tuttu. Kappale nousee kesäaikaan suureen suosioon, sitä soitetaan radiossa, digitaalisissa kanavissa ja tanssilattioilla. Usein kappaleiden teemat liittyvät kesään, rakkauteen ja / tai hauskanpitoon, mutta kappaleet voivat olla myös kaihoisia. Kesähitit saattavat olla lyhytikäisiä, mutta niistä saattaa muotoutua myös aikakautensa klassikoita. Kesähitti käsitteenä lie saanut alkunsa viime vuosikymmeninä, mutta saman tyyppinen ilmiö on todennäköisesti ollut olemassa jo pidempään. Tässä jutussa esitellään muutamia kesähittejä Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniltä.

1920- ja 1930-luku

1920-luvulla Yleisradio aloitti toimintansa ja vuosikymmenen lopulla levyiskelmä alkoi nousta yleiseksi kansanhuviksi. Suomen ensimmäisiä suuria hittejä oli Ture Aran esittämä Emma vuonna 1929. Emma levytettiin ja julkaistiin keväällä 1929 ja nousi heti suureen suosioon. Kesän kynnyksellä ilmestynyt kaihoisa kappale voitaneen siis epävirallisesti nimetä Suomen ensimmäiseksi kesähitiksi.

1930-luvulla iskelmä eli Suomessa ensimmäistä kultakauttaan ja vuosikymmeneen mahtuu lukematon määrä kestohittejä. 1930-luvun suuria nimiä olivat esimerkiksi Georg ja Eugen Malmstén, A. Aimo, Dallapé-orkesteri ja Harmony Sisters. Varsinaisia kesähittejä 1930-luvulta on nykypäivästä käsin vaikea määritellä, mutta kesähittiainesta on esimerkiksi Usko Kempin säveltämä ja sekä Martti Lohikosken, että Eugen Malmsténin vuonna 1938 levyttämä Lennä lempeni laulu.

1940- ja 1950-luku

Sota-aika päätti swing-iskelmän aikakauden ja toi Suomeen tanssikiellon. Sodan jälkeen iskelmän suosio nousi entisestään. Ihmiset ryntäsivät tanssilavoille ja janosivat uusia lauluja. Edellä mainitut artistit pysyivät suosiossa myös 1940-luvulla, minkä lisäksi mm. Henry Theel, Reino Helismaa ja Toivo Kärki niittivät mainetta. 1940-luvun kesähittejä edustakoon Henry Theelin keväällä 1948 levyttämä O Sole Mio – Aurinkoni. Kappale ylistää aurinkoa ja rakkautta, mikä sopii mainiosti kesähitin profiiliin.

1950-luvulla levylautasilla soivat muiden muassa Metro-tytöt, Kipparikvartetti, Olavi Virta, Tapio Rautavaara, Kauko Käyhkö, Annikki Tähti, Brita Koivunen, Laila Kinnunen ja Esa Pakarinen. Kipparikvartetin humoristisessa ohjelmistossa on paljon hyvää kesähittimateriaalia ja toki kesähittikategoriaan voidaan lukea myös monet Rillumarei-viihdettä edustavat Esa Pakarisen kappaleet. Takuuvarman kesähitin kriteerit täyttyvät esimerkiksi Metro-tyttöjen keväällä 1954 pilke silmäkulmassa äänittämän Jussista saan miehen armaan -kappaleen kohdalla.

1960-luvulta 1990-luvulle

1960-luvulta lähtien koko kansan kesähitit alkoivat olla jo käsite. Vuosikymmenen mittaan syntyi suuri määrä hittejä, mutta kesähittirintamalla yksi lienee ylitse muiden. Dannyn Kesäkatu vuodelta 1966 lukeutuu kaikkien aikojen kesähitteihin. 1970-luvulla vuosikymmenen kesähitin tittelistä kisaavat ainakin Rauli Badding Somerjoen Paratiisi (1973) ja Tapani Kansan Kesän lapsi (1976). 1980-luvun kestotuote, Popedan Kuuma kesä (1985), on valittu aikanaan äänestyksessä kaikkien aikojen kesähitiksi. 1990-luvulta muistetaan ainakin J. Karjalaisen Missä se Väinö on? (1996) ja Tehosekoittimen Asfaltti polttaa (1999).

 

2000-luku

2000-luvun alusta asti mielipiteitä jakanut Mamban Vielä on kesää jäljellä (2002) soi edelleen kesästä toiseen. Kesähittiklassikoiksi ovat nousseet myös muiden muassa PMMPn Rusketusraidat (2003) ja Valvomon Mikä kesä? (2006). 2010-luvulla kesähittien kärkeen ovat nousseet mm. JVGn (Jare & VilleGalle) Häissä (2011), Pojun Poika (saunoo) (2011), Cheekin Sokka irti (2012), sekä Kasmirin Vadelmavene (2014).

Vuoden 2017 kesähittiä spekuloitiin muun muassa Aamulehdessä 22.5.2017. Tässä vaiheessa kesää lienee turvallista sanoa, että voittaja on löytynyt. Robinin Hula hula (ft. Nelli Matula) koreografioineen on synnyttänyt ympärilleen ilmiön, joka huipentui juhannusaattona Ylen koordinoimaan, koko maan kattavaan yhteiseen tanssihetkeen.

 

Kirjoittaja: Kaisa Palomäki, Valkeakosken kaupunginkirjasto, 7/2017