Tarjolla on runsaasti kaikenlaista kulttuuriin ja perinteisiin keskittyvää ohjelmaa: leikkejä, käsitöitä, kirjallisuutta - ja tietenkin musiikkia! Jos tapahtuman aikataulut eivät sovi itselle, myös vierailu kirjastoon voi avata uusia ovia kansanperinteeseen. Hyvä aloituskohta on lasten musiikki, jonka parista löytyy vaikka minkälaisia kansanmusiikkisävyjä niin Suomesta kuin muualta maailmasta. Alta löydät muutamia vinkkejä, joista voit aloittaa löytöretkesi monenlaisen kansanmusiikin maailmaan. 

Kun puhutaan kansanmusiikista Suomessa, monelle nousee varmasti mieleen kalevalainen runonlaulanta, joka onkin tänä vuonna taas varsin ajankohtainen nykymuotoisen Kalevalan ilmestymisestä tullessa kuluneeksi 170 vuotta. Vaikka ihan sitä perinteisintä runolaulua ei ehkä lastenmusiikista löydykään, on Kalevala-teemaa kyllä tarjolla. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa Orffien Haloo Kalevala -levystä, joka sisältää 13 uutta Kalevalaan perustuvaa laulua - tuottajana toimii Elias Lönnrotin sukulaissielu Alias Lönnrot. Kappaleet edustavat montaa eri tyylilajia ja levyltä löytyy niin bluesia, räppiä kuin letkajenkkaakin. Kalevala-aiheinen on myös Antero Vipusen aarrearkku -levy, jonka tekijänä on tamperelaisen Kulttuuriosuuskunta Uulun väkeä. Aarrearkun musiikki on sävelletty kalevalamittaisiin runoihin.

Uuden kansanmusiikin tekijöistä kannattaa tutustua ainakin Freijaan. Yhtye on tehnyt paljon musiikkia sekä lapsille että aikuisille ja on mukana mm. Kiekkumaralla-kokoelmalla, joka on riemukkaasti kuvitettu kansanlaulukirja, jonka mukana tulee cd-levy. Freija on osallistunut myös Piilometsän säveliä -levyn tekemiseen. Piilometsästä löytyy sekä uusia että perinteisiä metsäteemaisia lastenlauluja. Jos taas haluaa laulaa tai soittaa kappaleiden mukana, kannattaa lainata kotiin Soiva kansanlaulukirja koko perheelle. Kirja sisältää nuotit, sanat, soinnut ja Freijan säestykset - ei tarvitse kuin painaa nappia ja antaa mennä!

Muistatko muuten vielä Pikku Kakkosen Satuja soitosta -kansanmusiikkisarjan? Suositussa sarjassa lapsille esiteltiin kansansoittimia satujen ja laulujen kautta. Soiton kylän laulut löytyvät myös levyltä, ja onpa sarjaan liittyen tehty myös satukirja Tenhosta ja Ryskeestä. Kirjasta löytyy paitsi tietoa perinnesoittimista ja musiikin merkityksestä entisaikoina, myös rytmikkäitä runoja ääneen luettavaksi.

Riemun ja rytmien jälkeen on hyvä hieman rauhoittua, ja siihen omiaan ovat tietenkin tuutulaulut. Kansan- ja maailmanmusiikin teemoista ammentavan Loiskis-orkesterin uusimmalla levyllä Avaruuden maisema on sekä kokonaan uusia lauluja että uusia sovituksia vanhoista tuutulauluista. Levyltä löytyy lisäksi Timo Parvelan kirjoittama iltasatu! Petra Hartikaisen ja Pekko Käpin kehtolaululevylle Uni uuhella ajeli on sillekin koottu sekä uusia että vanhoja lauluja, joita on löydetty muun muassa kansanrunokokoelmista ja kansanperinteen arkistosta. Levy on suunnattu erityisesti pienten lasten vanhemmille, mutta luo rauhoittavaa tunnelmaa ihan kaikille. Ihan viimeisenä vinkkinä vielä pian kirjastoihin saapuva Maestro Markus ja Fiktio Fakta kansanmusiikin kyydissä! -kuvakirjauutuus, joka kertoo vekkulin tarinan avulla suomalaisen kansanmusiikin eri vaiheista ja soittimista.

Tervetuloa musiikkimatkalle kirjastoon!

Anna Missilä, Sastamalan kaupunginkirjasto 2/2019