Vuonna 1922 perustettun harrastemusiikkijärjestö Sulasol ry:n verkkosivuille oli vuoden 2020 alkaessa listattuna 94 yhdistykseen kuuluvaa, rekisteröitynyttä mieskuoroa, 73 naiskuoroa, 77 sekakuoroa ja 45 lapsikuoroa. On mahdotonta sanoa, kuinka paljon kuoroja Suomessa kaiken kaikkiaan on. Esimerkiksi seurakuntien kuoroja on joka kunnassa ja jo pelkästään Tampereen ev. lut. seurakunnassa niitä toimii useimpina lukuvuosina viitisentoista kappaletta mukaan luettuna pop-up -kuoro, johon kuka tahansa saa liittyä lyhyeksi ajaksi matalalla kynnyksellä. Pop-up -kuoroilmiö on muutenkin nousussa ja se mahdollistaa satunnaisia kuorolauluhetkiä kiireisen arjen keskellä eri aikoina, eri paikkakunnilla. Lisäksi maastamme  löytyy melkoinen liuta rekisteröimättömiä harrastajakuoroja, työpaikkakuoroja, oppilaitosten kuoroja ja kansan- ja työväenopistojen kuoroja ja lauluryhmiä.

Teekkarilaulujen sietämätön keveys

”On sitä oltu ryyppäämättä kolmekin vuorokautta, jos on sattunut seilaamaan keskellä selkää lautta!”
Teekkarit ovat häpeämätöntä sakkia, joka ei jätä rauhaan edes arvostetuimpien säveltäjiemme säveltämiä ja uljaimpien runoilijoidemme sanoittamia sävelmiä. Yllä oleva sanoitus on estoitta sijoitettu Oskar Merikannon Vielä niitä honkia humisee -kappaleeseen, joka esitettiin jo Teuvo Pakkalan vuonna 1899 kirjoittamassa laulunäytelmässä Tukkijoella. Tämä tieto löytyy toki laulukirjasta Tarhapöllö : teekkarilaulun alkulähteillä (2005), sillä akateemisena yhteisönä teekkarit eivät peittele laulujensa lähteitä.

Poikkeustilan aikana vot kuunnella teekkarien lauluja vaikkapa Youtubesta tamperelaisen Teekkarikuoron aihekanavalta.

Akateemiset kuorot, kuten Teekkarikuoro, Polyteknikkojen kuoro, Akademiska Sångföreningen, eri yliopistojen kuorot kuten TYL - Tampereen Yliopiston Laulajat, sekä ammattiryhmien kuorot kuten muun muassa Insinöörilaulajat ja juristikuoro Lain Huuto, ovat korkeatasoisia kokoonpanoja, joiden sointi on viimeisen päälle hiottua. Vappuna ei ohjelmassa yleensä olekaan pelkkiä rempseitä juomalauluja vaan myös keväiset kuoroklassikot, Finlandia-hymni ja muut isänmaalliset sävelet soivat toukokuun vaihteessa. Ylioppilaskunnan laulajien eli YL:n kestosuosikki Kevätsointuja (Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö) on kuoron perustajan, P. J. Hannikaisen säveltämä ja löytyy levyltä Kevätsointuja : lauluja isänmaalle, keväälle, naiselle ja maljalle. Tällä julkaisulla on myös YL:n esitys ylioppilaslaulujen ykkösestä, vanhasta kunnon Gaudeamus igiturista, jonka pääset kuuntelemaan tästä linkistä Matti Hyökin johtamana.

Kevään lempeät tuulet

Keväällä kuljetaan kansanlaulujen maisemissa, metsässä, niityillä ja tuulien teillä. Kuoron kuin kuoron, mutta etenkin nais- tai sekakuoron, ohjelmistossa voi olla vaikkapa haikea Aamulla varhain, joka löytyy muun muassa Soinninkajo Vocal Ensemble. Vol. 1, Songs from Finland : Lauluja Suomesta -nimiseltä levyltä ja Eteläsuomalaisen osakunnan laulajien esittämänä tästä linkistä. Kansanlauluperinteeseen kuuluu myös iki-ihana Läksin minä kesäyönä käymään, josta myös Lauluyhtye Rajaton on tehnyt versionsa. Elämästä ja rakkaudesta kertovat laulut, kuten Onnelliset, Balladi elokuvasta Klaani, Kaipaava, Sinua, sinua rakastan, Oman kullan silmät tai reipas Tule, tule kultani, sopivat keväiseen tunnelmaan. Myös Sinistä huivia heilutellaan ja jaellaan Sinisiä punasia ruusunkukkia tämän kylän pojille.

Kaj Chydeniuksen säveltämä Kaarina Helakisan runo, Lounatuulen laulu, on kevätlaulujen klassikko. Tämän ikiaikaisen suosikin tunnetuin esittäjä lienee Finntrio, jota entiset nuoret ovat aikanaan kuunnelleet radiosta, vinyyliltä ja c-kasetilta. Kesää ennakoidaan tunnelmoiden Suvi-illan vienon tuulen puhaltaessa - tässä linkissä kappaleen esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro Juha Kuivasen johtamana.

Työväenlaulut ja slaavilainen kaihomielisyys

Työväenlaulujen perinne alkoi Suomessa 1880-luvulla, jolloin tehdaspaikkakunnille oli perustettu ensimmäiset laulu- ja soittoharrastusta edistävät työväenyhdistysten kuorot ja soittokunnat. Oskar Merikannon Työväen marssi on peräisin vuodelta 1894 ja Otto Wille Kuusinen teki Internationale -kappaleeseen suomenkieliset sanat vuonna 1905. Työväen laulukirjasta otettiin uusia painoksia sitä mukaa kun lauluja kertyi. Lauluperinne eteni iltamissa esitettyjen kuplettien ja niitä esittäneiden mölyköörien kautta tuttuja kansanlauluja ja iskelmäsävelmiä uudelleen sanoittaneisiin, 1940-luvulla alkunsa saaneisiin kisälliryhmiin. Tästä perinteestä ammensivat myös 1960-70-lukujen poliittiset lauluryhmät.

Työväenyhdistysten kuorojen lisäksi ystävyysseurat, kuten vaikkapa ”Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Viinikan-Järvensivun osaston laulu- ja soitinryhmä” ovat vuosien saatossa säilyttäneet ja uusintaneet työväenlauluperinnettä. Mainitun tamperelaisen laulu- ja soitinryhmän nimi muuttui sittemmin muotoon Kanerva-kuoro. Useamman vinyylin 1980-luvulla julkaissut, 75-vuotista taivaltaan juhliva kuoro on myöhemmin keskittynyt lähinnä livekeikkailuun. Myös slaavilaiset kansanlaulut Uralin pihlajasta alkaen kuuluvat monen työväen laulukuoron kestosuosikkeihin. Uralin pihlajan alkukielinen kuoroesitys löytyy julkaisulta Russische Volkslieder = Popular melodies from Russia = Chansons populaires russes, jossa sen esittää Uralin kasakkakuoro. Tässä linkissä kappaleen esittää valloittava Pirkankoivun asukaskuoro.

Historian siipien havinaa

Suomalaisen mieskuorolaulun 200-vuotista historiaa juhlittiin vuoden 2019 marraskuussa. Silloin Turkuun perustettu Sångsällskapet oli ensimmäinen järjestäytynyt ja jäsenmaksua kerännyt suomalainen kuoro. Sen perustaja Josef Pippingsköld oli juristi ja filosofian maisteri, joka otti mallia Uppsalan ylioppilaskuoroista. Mieskuorojen kiinnostus isänmaallisiin ja kansanromanttisiin sävelmiin oli suuri varsinkin sotien ja maan jälleenrakennuksen aikana. Mieskuorojen ohjelmistoon kuuluukin edelleen marsseja, kuten esimerkiksi Minä katson tätä maata, jonka on esittänyt muun muassa Kadettikuoro Matti Orlamon johdolla. Isänmaalle laulettujen laulujen, kuten tässä linkissä poikakuoro Cantores Minoresin esittämän Sibeliuksen Finlandia-hymnin, lisäksi vapunajan ominta ohjelmistoa ovat tietysti myös reippaat kansanlaulut.

Suomen Mieskuoroliiton kuulumiset voit lukea tästä linkistä. 

Kuorolaulun taika

Kuorolaulun taika ei katoa vaikka välillä elettäisiin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tästä on esimerkkinä Vaskivuoren lukion kamarikuoron ihana ja toivoa antava yhteisesitys Jussi Chydeniuksen säveltämästä ja Julia Junttilan sanoittamasta kappaleesta Pelottomien riemulaulu. Kuoroa johtaa Jonna Vehmanen ja videon on miksannut ja editoinut Juho Vehmanen.

Kirjoittanut Kati M. Hietala, Tampereen pääkirjasto 3/2020