Billy Elliotin tarinan kirjoittajan, Lee Hallin, innoituksena on ollut jo vuonna 1935 julkaistu A. J. Croninin romaani The Stars Look Down (suom. Kaivos ja kartano, Otava 1943.)

Kaivostyöläisten ahdingosta ja aikalaismusiikista

Vuosisadan alkupuolella vastustettiin työväen huonoja oloja, 80-luvulla sen sijaan Margaret Thatcherin hallituksen aikeita sulkea valtion omistamat hiilikaivokset. Billyn tarinassa tämän isä ja veli ovat lakkoon osallistuvia katkeria kaivosmiehiä.

Tampereen Työväenteatteriin syyskaudella 2018 rantautuva Billy Elliot -musikaali perustuu Stephen Daldryn elokuvaan Billy Elliot (2000). Sen musiikin on säveltänyt aikalaismuusikko Elton John, jonka Sad Songs (Say So Much) oli kolme viikkoa Brittien kymmenen soitetuimman radiokappaleen joukossa vuoden 1984 toukokuussa.

Viihteellinen popmusiikki eli tuohon aikaan kultakauttaan ja vaikeiden taloudellisten aikojen vastapainona Britannia kuunteli helppoja jumputuksia ja siirappisia rakkauslauluja. Muita tuohon aikaan radiossa soineita kappaleita olivat mm. Frankie Goes to Hollywoodin Relax, Cyndi Lauperin Girls Just Wanna Have Fun, joka löytyy mm. kokoelmalevyltä The Ultimate 80’s, Queenin Radio Gaga ja Wham!:n Wake Me Up Before You Go-Go.

Lakkolaisille löytyi 1980-luvulla ymmärtäjiä muun muassa työväenluokassa ponnistaneista muusikoista. Billy Bragg, The Clash, Jimmy Somerville ja vuonna 2018 uusimman levynsä True Meanings julkaissut Paul Weller olivat myös lakkovuosien jälkeen aktiivisesti kannustamassa työväenpuoluetta ja yrittivät saada nuoria äänestäjiä vaaliuurnille vuoden 1987 vaaleissa. Billy Elliot -elokuvan soundtrackille on The Clashilta valikoitunut legendaarinen kappale London Calling, jonka karu äänimaailma ja sanoitus kuvastavat varsin osuvasti ajan painostavaa tunnelmaa poiketen täydellisesti radioissa soitetun popin kevyestä todellisuuspakoisuudesta ja sentimentaalisuudesta: "London is drowning and I live by the river".

 

Yhden pojan urotöistä

Billyn tarina päättyy onnellisesti - hän ponnistaa sinnikkäästi ulos tiukasti rajatusta, ulkoa päin määriteltävästä mieheydestä ja hänestä tulee ammattitanssija. Tarina on merkittävä, sillä Billyn kaltaisia - tyttömäisiksi miellettyjä ominaisuuksia kohti pyrkiviä - poikia on vähän. On tärkeää saada olla oma itsensä. On tärkeää pyrkiä irti yksilöä sitovista rooleista. Ironiseksi tarinan tekee vain retrospektiivinen toteamus siitä, että traditionaalisen, voimakkaasti sukupuolitetun balettikerronnan sisällä rohkealle Billylle on tarinan päättyessä tarjolla lopultakin vain perinteisen miessankarin rooli Joutsenlampi-baletissa - Billy vaihtaa siis yhden sukupuolitetun kulttuurin toiseen.

Miksi sukupuoliroolit ovat niin voimakkaita?

Kirjastosta löydät Sukupuolentutkimus -lehden, jonka artikkelien avulla edellä esitettyä problematiikkaa voi lähteä purkamaan. Asian tarkempi pohdinta vaatii toki tutustumista alan kirjallisuuteen ja yleisessä kirjastoluokituksessa luokka 32 ja sen alaluokat sisältävätkin mm. naisen ja miehen sosiaalisia rooleja käsittelevää kirjallisuutta, kuten vaikkapa teoksen Näkymätön sukupuoli : mieheyden pitkä historia vuodelta 2014.

Tanssin nykysuuntauksiin liittyviä artikkeleja löytyy englannin kielellä muun muassa Dance Magazinesta. Mielenkiintoista on myös aiheesta tehty tutkimus, esimerkiksi vuonna 2014 julkaistu Tanssiva tutkimus : tanssintutkimuksen menetelmiä ja lähestymistapoja.

Ollaanko 1980-luvulta tultu jo nykyaikaan? Ovatko nykyajan sosiaaliset odotukset tytöille, pojille tai muunsukupuolisille lapsille yhtään sen sallivampia kuin aikaisemmin?

Harva poika päätyy nykyisinkään balettitunnille, mutta jonkinlaista kehitystä asiassa on kai jo tapahtunut? Viimeisin lisä balettia tanssivien poikien kasvavaan joukkoon on Britannian kuningasperheen nuori vesa, prinssi George.

Englannin kuninkaallisten kuulumisia voit lukea muun muassa Daily Mail -sanomalehdestä, joka löytyy Pressreader -e-lehtipalvelusta. Palvelu on käytettävissä Kangasalan, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken ja Ylöjärven kirjastojen asiakaskoneilla. Lisätietoa kirjastojen e-lehtipalveluista saat PIKI-verkkokirjastosta.

 

Kirjoittanut Kati M. Hietala, Tampereen pääkirjasto 10/2018