Keho

Bill Bryson: Keho: opas asukkaalle (2020)
Bill Brysonilta ilmestyi vuonna 2005 suuren suosion saanut Lyhyt historia lähes kaikesta, jossa hän kuvasi luonnontieteiden saavutuksia. Vuonna 2020 ilmestyneessä teoksessaan Keho: opas asukkaalle Bryson ottaa tarkastelun kohteeksi koko ihmiskehon alkaen siitä, mistä alkuaineista ihmiskeho koostuu ja mitä siihen tarvittavat materiaalit maksaisivat rautakaupassa. Kirjassa käydään läpi kaikki ihmiskehon keskeiset elimet ja toiminnot: miten aivot, sydän tai keuhkot toimivat, miten liikumme sekä tarkastellaan, mitä tapahtuu, kun kaikki ei menekään niin kuin on suunniteltu.

Bryson valaisee ihmiskehon kehitystä ja ihmeellisyyksiä matalissa merissä lilluneesta yksisoluisesta oliosta nykyihmiseksi lukuisien mielenkiintoisten ja hauskojen esimerkkien avulla, mikä tekee kirjasta viihdyttävän lukukokemuksen. Brysonin mukaan ihmiselämän ihme ei ole se, että meissä on muutama heikko kohta, vaan se, ettemme rakoile joka kohdasta. Keho on totta vie ihmeellinen paikka asua.

Sydän

Sandeep Jauhar: Sydän: historia (2019)
Sandeep Jauhar on amerikkalainen sydänlääkäri, joka sairastui itse sepelvaltimotautiin 45-vuotiaana. Jauhar kertoo kiinnostavasti sydämen toiminnasta ja sen häiriöistä. On mielenkiintoista saada tietää esimerkiksi se, että petrimaljassa kasvatetut sydänsolut alkavat supistella spontaanisti ja hakea yhteyttä toisiinsa. Kirjassa käydään kiinnostavalla tavalla läpi myös sydänlääketieteen värikästä historiaa ja kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka ennen sydän-keuhkokoneen keksimistä potilaan verenkierto kytkettiin yhteen toisen ihmisen kanssa leikkauksen ajaksi.

Kirjassa tavataan myös lukuisia potilaita ja kuullaan heidän tarinoitaan. Sydän on elämää ylläpitävä pumppu, mutta siihen liittyy myös paljon vertauskuvia ja merkityksiä. Sydämellä on myös suora yhteys ihmisen kokemiin tunteisiin. On huomattu, että suuren surun kohdanneen ihmisen sydän voi todella särkyä. Jauharin Sydän on mielenkiintoinen ja ymmärrettävästi kirjoitettu teos meille kaikille elintärkeästä elimestä.

 Johannes Hinrich von Borstel: Matka sydämeen: kaikki kehomme tärkeimmästä elimestä (2017)

Saksan viihdyttävimmäksi lääketieteilijäksi tituleerattu Johannes Hinrich von Borstel vie teoksessaan lukijan matkalle sydämeen. Tekijä kiinnostui jo lapsena sydämen toiminnasta ja seurasi innostustaan hankkimalla itselleen ammatin sydänlääketieteen parista.

Kirjassa käydään läpi sydämen toimintaa ja siihen vaikuttavia asioita. Miten esimerkiksi jatkuvat tupakointi tai roskaruoan syöminen vaikuttavat sydämeen? Entä miksi nuoren sydän saattaa rasittua lomalla? Lisäksi kirjassa kerrotaan sydämen rytmistä ja siitä, mitä tapahtuu, kun jotain rytmissä muuttuu ja tutkitaan, miten pysähtynyt sydän voidaan saada uudelleen käyntiin. Von Borstelin teos on vakavistakin aiheista huolimatta viihdyttävää luettavaa.

Aivot

David Eagleman: Aivot: ihmisen tarina (2018)
David Eagleman on tunnettu aivotutkija ja oman alansa popularisoija. Aivot: ihmisen tarina kuvaa aivojen toimintaa, mahdollisuuksia ja niiden käsittämätöntä kapasiteettia kansantajuisesti ja mukaansatempaavasti. On suorastaan uskomatonta, mihin kaikkeen vähäpätöisen näköinen hyytelömassa kykenee. Yksi aivojen keskeinen ominaisuus on mukautuvuus. Aivot pystyvät muodostamaan uusia yhteyksiä kadonneiden tilalle. Meillä itsellämme on mahdollisuus muokata aivojamme, mutta aivot myös muokkaavat elämämme kulkua tahdoimme sitä tai emme.

Kirjaa lukiessa muodostuu käsitys, että ihmisen hyvinvointia tutkittaessa aivoihin pitäisi kiinnittää paljon laajemmin huomiota kuin nykyisin tehdään. Teoksessa pohditaan myös tekoälyä sekä maalaillaan hämmästyttävällä tavalla tulevaisuuden tiedettä.

 

 

 

Suolisto

Giulia Enders: Suoliston salaisuus – kaikki kehomme keskeisestä elimestä (2015)
Suoliston merkityksen ymmärtäminen muunakin kuin ruoansulatuskanavana on lisääntynyt viime vuosina. Suolistolla on huomattu olevan monenlaisia ja suorastaan hämmästyttäviä vaikutuksia koko kehon toimintaan. Nykyään suolistosta saatetaan puhua jopa toisina aivoina, sillä suoliston toiminnalla on havaittu olevan yhteys myös aivojen hyvinvointiin. Myös allergiat ja ylipaino voivat liittyä suolistossa vallitsevaan epätasapainoon.

Saksalainen tutkija Giulia Enders kirjoittaa tuosta näennäisen epäkiinnostavasta ihmiskehon osasta hauskasti ja mukaansatempaavasti. Suolisto ei ole ollenkaan niin ankea elin kuin miltä se päällepäin näyttää.

 

Satu Pekkala: Suolistomikrobit ja terveys: hyvinvointia koko keholle (2020)

Ymmärrystä suolistosta ja sen toiminnasta voi syventää perehtymällä Turun yliopiston bakteriologian dosentti Satu Pekkalan teokseen Suolistomikrobit ja terveys. Suolistomikrobeilla on tärkeä merkitys suoliston toiminnalle ja koko ihmisen terveydelle, eikä ihme, sillä mikrobeja elää suolistossa peräti kolmen jalkapallon painon verran. Ravinnolla ja elintavoilla on suuri vaikutus suolistomikrobeihin. Monilla pienillä valinnoilla voi vaikuttaa ruoansulatukseen ja suolistomikrobien toimintaan. Vaikka suoliston toimintaa tunnetaan paremmin, lisääntyvät erilaiset suolistosairaudet kovaa vauhtia.

Pekkalan kirjassa kerrotaan, miten suolistoaan voisi hoitaa paremmin. Tässä ovat avainasemassa ruokavalio ja elintavat.

 

 

Kirjoittanut Heidi Pehkonen 9/2020, Kangasalan kaupunginkirjasto