Kuka olet ja mitä teet?
Olen Elisa Aaltola, FT ja filosofian kollegium-tutkija. Olen erikoistunut eläin- ja ympäristöfilosofiaan sekä moraalipsykologiaan. Työssäni olenkin tutkinut eläinten moraalista asemaa, ihmisen luontosuhdetta ja tapaa, jolla vaikkapa tunteet vaikuttavat moraaliseen päätöksentekoon. Viimeisin kirjani Häpeä ja rakkaus: Ihmiseläinluonto (Into) kutoo yhteen näitä kaikkia teemoja. Se ilmestyy tällä viikolla.

Mikä on mieluisin kirjastomuistosi?
Vietin lapsuuden pienessä maalaiskylässä ja lähimpään kirjastoon oli pitkä matka. Onneksi kyläkoulun pihaan saapui kerran viikossa kirjastoauto. Minulla oli pahvinen, vaaleanpunainen kirjastokortti, joka kädessä marssin aivan naperoiästä alkaen kirjastoauton portaat ylös. Taisin vuosien varrella lukea kutakuinkin kaiken, mitä autosta löytyi. Pienenä tyttönä suosikkejani olivat Anni Polvan Tiina-sarja sekä Brontën sisarusten kirjat. Kotiopettajattaren romaani tuli luettua useita kertoja, aina yhtä järisyttävin vaikutuksin. Kirjastoauto tuntui toiselta maailmalta, joka oli yhtäältä täysin turvallinen ja toisaalta täynnä salaisuuksia.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Kyseessä oli toimittaja ja kirjailija Joan Didionin elämänkertadokumentti. Pidin sen taidosta tuoda rajuja asioita rauhallisesti esille. Toisaalta se jätti päähenkilöä koskevia kysymyksiä avoimeksi - erityisesti Didionin ja tämän tyttären suhde sekä sen mahdollinen kääntöpuoli jäi mietityttämään.

Mitä kirjaa luet parhaillaan?
Lilla Markin The Once and Future Liberal: After Identity Politics. Kirja käsittelee liberaalidemokratian kriisiä. En jaa kaikkia kirjoittajan näkemyksiä, mutta hänen perusväitteensä politiikan fragmentoitumisesta erilaisiin identiteettileireihin tai heimoihin ansaitsee huomiota.

Mihin kirjaan tai elokuvaan kannattaisi ehdottomasti tutustua?
Elokuvien saralla ikisuosikkini on Ridley Scottin Blade Runner. Se käsittelee ihmisyyden luonnetta ja empatian merkitystä tavalla, joka haastaa ja kulkee ihon alle. Kirjojen kohdalla suosittelen Simone Weilin teosta Painovoima ja armo, joka koottiin yhteen hänen kuolemansa jälkeen. Weil oli monitahoinen ajattelija, jonka oma henkilöpsykologia kulkee avoimesti osana hänen filosofiaansa. Teoksessa on uskonnollinen ote, mutta itse olen lukenut sitä sekulaaristi metafyysisenä etsintänä. Teos on sekä kirjallisesti että kokemuksellisesti ytimeen asettuva ja kaunis.

Haluatko lähettää terveisiä?
Terveisiä erityisesti kaikille eläinten asemasta ja kohtelusta kiinnostuneille. Tänä syksynä ilmestyy monia aihetta käsitteleviä kirjoja, niihin kannattaa tutustua!

Kiitos Elisa haastattelusta!

Elisa Aaltolan teokset PIKI-kirjastoissa

Haastatteli: Marjo Kylmänen, Parkanon kaupunginkirjasto 9/2019