Syntinen Berliini

Saksan kaikkien aikojen kallein TV-sarja Babylon Berlin perustuu kirjailija Volker Kutscherin Babylon Berlin -sarjan dekkareihin. Kutscherin kirjoissa räikeitä rikoksia selvittää kovaksikeitetty ja ensimmäisessä maailmansodassa traumatisoitunut komisario Gereon Rath. Sarjan ensimmäisessä kirjassa Babylon Berlin komisario Rath tulee Kölnistä Berliiniin siveyspoliisiin tutkiakseen siveysrikosta, mutta jää sitten Berliiniin pysyvästi rikospoliisiksi.

Berliini oli 20-30-lukujen vaihteessa kiihkeä, kuohuva ja kukoistava suurkaupunki, kuten muinainen Babylon aikoinaan. Kutscher kutoo juoneen mukaan tapahtuma-ajan todellisia poliittisia ja historiallisia tapauksia.  Kulttuuri kukoisti ja uudet tuulet herättivät intohimoja kaikilla elämän osa-alueilla politiikkaa myöten. Berliiniläiset tanssivat kuin hullut, sillä tanssi oli vielä halvempaa hupia kuin elokuvat.

Toisena päähenkilönä kirjoissa on köyhistä oloista tuleva Charlotte Ritter, joka on hyvin moderni ja omapäinenkin. Charlotte työskentelee päivisin poliisin sihteerinä ja yöllä prostituoituna Moka Efti-klubilla ja suurena haaveena on päästä oikeaksi komisarioksi. 20-luvulla naiset alkoivat saada itselleen vapauksia, jotka olivat heille vielä vieraita, kunnes natsiaika sitten lopetti tuon kehityksen kokonaan. Kirjojen tapahtuma-aikana natsit eivät ole vielä pääosassa, vaan se oli tuolloin vielä pieni puolue.

Babylon Berlin -sarjassa on kaikkiaan seitsemän osaa, mutta niistä on suomennettu tähän mennessä vain kaksi. Sarjan toinen osa Mykkä kuolema sijoittuu vuoden 1929 loppupuolelle ja Babelsbergin elokuvastudiolle.

Saksalaiskirjailija Volker Kutscher on opiskellut germanistiikkaa, filosofiaa ja historiaa sekä työskennellyt lehtitoimittajana. Nykyisin Kutscher toimii vapaana kirjailijana Kölnissä.

Babylon Berlin TV-sarjan uusi kolmas kausi alkoi YLEn TV1-kanavalla ja Arenassa lokakuun lopussa. Myös kaudet 1 - 2 ovat katsottavissa Yle Arenassa marraskuun 2020 loppuun asti. 

... saatat pitää näistä 20 - 30 -luvun Suomeen sijoittuvista dekkareista

Kutscherin kirjoissa ensimmäinen maailmansota vaikuttaa tapahtumiin ja ihmisiin. Suomeen sijoittuvissa dekkareissa ensimmäistä maailmansotaa merkittävämpi asia on kuitenkin Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, joten tutustuminen 20-lukuun on hyvä aloittaa Timo Saarton dekkareilla.

Rikoksia Suomen syntyhetkiltä

Timo Saarton dekkarit tapahtuvat Suomen itsenäistymisajan vuosina 1917 - 1918 ja tapahtumapaikkana on Helsinki. Sarjan aloittaa Kuoleman kuukausi, jossa eletään marraskuuta 1917, muutama viikko ennen Suomen itsenäisyysjulistusta.

Sarjan kolme kirjaa ovat itsenäisiä tarinoita, mutta niissä kaikissa on mukana miliisi Leo Waara, poliisireserviin kuuluva Anders Autio ja kaunis hurmossaarnaaja Mirja Drifva. Mukana on myös sakilaisia, parittajia, siveyspoliiseja, saksalaisjoukkoja. Kirjoissa kuvataan hyvin aikakauden elinoloja ja tapahtumia Helsingissä. Saarto puhaltaa hienosti henkiin tuon ajan kaiken sekasorron ja vaarallisuuden kaikkine vivahteineen. Taustatyö on tehty huolella ja kuten kirjailija itse on haastattelussa sanonut "Halusin tietää, miksi vuosi 1917 oli niin levoton". Kirjailija Timo Saarto on helsinkiläinen teologian maisteri ja oikea stadin kundi ja hänen muukin kirjallinen tuotantonsa sijoittuu Helsinkiin.

Dekkarisarjan aloittaa Kuoleman kuukausi, joka on julkaistu 2017 ja Saarto sai siitä Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon. Sarjan muut osat ovat  Kevään varjo (2018) ja Kivikalmisto (2019).

Mustamäki-sarja

Timo Sandbergin Mustamäki-sarjan tapahtumat sijoittuvat Lahteen ja osin myös Järvenpäähän. Sarjan aloittaa Mustamäki-kirja, jossa eletään 1920-luvulla Suomen sisällissodan jälkeistä tulenarkaa aikaa ja sarjan viimeisessä kirjassa ollaan edetty jo välirauhan aikaan 1940-luvulle.

Rikoksia selvittelee Otso Kekki, joka sarjan alussa on etsivä-konstaapeli. Kekki on rehellinen ja rauhallinen poliisi, jota ei puoluepolitiikka tai aatteelliset kiihkoilut kiinnosta. Kekki asuu kaupungin laidalla työläiskaupunginosassa Reunapalstalla, joten hän tuntee tavallisen työväestön. Reunapalstalla Kekki tutustuu myös venäläissyntyiseen naiseen Veraan. Kekin yksityiselämän lisäksi seurataan myös poliisin tutkintamenetelmien kehittymistä ja miten poliittiset jännitteet suoraan vaikuttavat myös lainvartijoiden arkeen.

Mustamäki-sarjan kirjat: Mustamäki (2013), Häränsilmä (2015), Murhakuja (2016), Tilinteko (2018) ja Kostonkierre (2020).

Karelia Noir -sarja

Kirjailija Mikko Porvali tunnetaan monista tietokirjoistaan, jotka edustavat uutta sotahistoriaa. Hän on myös rikostutkintaan erikoistunut poliisi ja oikeustieteen maisteri. Porvalin opiskelu- ja työtausta näkyy hänen Karelia Noir -dekkarisarjassaan, jonka yhtenä teemana on rikollishistoria sekä poliisityön alkuajat ja sen kehittyminen.

Kolmiosaisen dekkarisarjan tapahtumat sijoittuvat yli 25 vuoden aikajaksolle, sillä kaksi ensimmäistä osaa sijoittuvat 20 - 30 -luvuille ja kolmas 40-luvulle. Tapahtumapaikkoina on etupäässä Viipuri ja Karjalan Kannas, mutta välillä käydään myös Lapualla ja Helsingissä. Oikeustiedettä opiskellut Johannes ”Jussi” Kähönen on päätynyt poliisiksi vanhan opiskelutoverinsa Salomon Eckertin myötävaikutuksesta ja he toimivat Viipurin Etsivän Osaston komisarioina.  

Kirjoissa Karjala ei ole muistojen kultaama paikka vaan idän ja lännen törmäyspaikka, pirtusodan taistelukenttä ja poliittisten ristiriitojen näyttämö. Kirjoissa vilisee salakuljettajia, viinatrokareita, pikkurikoksilla itseään elättäviä sisällissodan orpoja ja kommunistien kuriireja. Kirjojen poliisimurhat ja Lapuan liikkeen kyyditystapaus perustuvat tositapahtumiin.

Karelia noir -sarjassa on ilmestynyt kolme kirjaa Sinisen kuoleman kuva (2015), Veri ei vaikene (2016) ja Kadonneen kaupungin varjo (2018). Sarjan keskimmäinen kirja, Veri ei vaikene, sai ilmestyttyään Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon.

Karl Axel Björkin tutkimuksia

Virpi Hämeen-Anttilan suosittu Karl Axel Björki tutkimuksia -sarja on edennyt jo seitsemänteen osaan Kalman kevät. Sarjan aloitti Yön sydän on jäätä. Hämeen-Anttilan dekkarisarjan tapahtumat sijoittuvat pääasiassa 1920-luvun Helsinkiin, mutta yhden kirjan verran seikkaillaan myös Berliinissä.

Sisäministeriön virkamiehenä Karl Axel Björk pääsee tutkimaan rikoksia ja murhia virkansa puolesta, ja kun työpaikka vaihtuu, niin Karl Axel jatkaa murhien selvittelyä yksityissalapoliisina.

Karl Axelin henkilökohtaiset asiat ja niiden kehittyminen kulkevat kirjoista toiseen jatkuvana juonena. Välillä Karl Axelin mieltä painaa sukulaiset ja varsinkin suhde isään ja välillä taas huolta-aiheuttavat naissuhteet ja rakkauselämä.

Karl Axel Björkin tutkimuksia sarjan kirjat

• Yön sydän on jäätä (2014)
• Käärmeitten kesä (2015)
• Kuka kuolleista palaa (2016)
• Koston kukat (2017)
• Tiergartenin teurastaja (2018)
• Kirkkopuiston rakastavaiset (2019)
• Kalman kevät (2020)

Jazzia ja erotiikkaa

Nina Hurman Rougesta kertovat kaksi dekkaria ovat hyvin samantyylisiä tunnelmaltaan kuin Babylon Berlin. Hurman dekkarit sijoittuvat 1920-luvun Helsinkiin, jossa jazz soi ja salakuljetettu pirtu virtaa. Päivisin hattukaupan myyjänä toimiva Saimi muuttuu iltaisin jazz-laulajatar Rougeksi. Veljensä Toivon kapakassa laulava Rouge tunnetaan myös nimillä Punavuoren satakieli, Rööperin ruusu ja Albertinkadun Afrodite.

Rouge päätyy selvittelemään rikoksia ja törmää Korpelaan, joka työskentelee välillä tullissa tai poliisina. Korpela saa Rougen kuumenemaan ja sulamaan ja kirjossa keskeisessä roolissa on Rougen ja Korpelan ristiriitainen suhde.  Dekkareiden juonta maustaa myös herkullisesti sensuelli erotiikka.

Nina Hurman dekkareista Yönpunainen höyhen on ilmestynyt vuonna 2013 ja Hatuntekijän kuolema 2014.

Rikoksia Tampereella

Kirjailija Pekka Hyytin dekkarit sijoittuvat 1920 - 1930-luvun Tampereelle. Hyyti on valinnut kirjojensa ajankohdan ja tapahtumapaikan hienosti, sillä Hyyti kietoo kirjojensa rikosjuonen taitavasti osaksi silloisia inhimillisiä paikallisia tragedioita ja poliittisia tapahtumia. Myös Tampereen paikat ja rakennukset näyttelevät suurta osaa kirjojen juonessa. Välillä toki pyörähdetään naapurikuntienkin puolella, kuten Pohjois-Pirkkalan Pispalassa ja Epilässä tai Teiskossa.
 
Lempääläläiskirjailija kirjoittaa tarkkaa ajankuvaa: Tampere kasvaa kohisten ja monet tehdastyötä tekevät ansaitsevat työllään liian vähän ja joutuvat turvautumaan kyseenalaisiin lisäansioihin. Ihmisten suhtautumisessa toisiinsa näkyy vielä vuoden 1918 tapahtumat. On kieltolaki ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Irtolaisuudesta ja haureudenharjoittamisesta pidätetään.
Lapuan liike voimistuu ja Rintamamiesten veteraanien liitto valmistautuu vallankaappaukseen. Kommunistit ärsyttävät äärioikeistoa. Maa on jakautumassa kahtia.

Tämän kaiken keskellä poliisia työllistävät Tampereella tapahtuvat useat murhat. Rikoksia selvittelevät konstaapeli Voitto Karhu ja Aamulehden toimittaja Ina Djurling. Karhu ja Djurling selvittelevät rikoksia välillä hyvinkin omatoimisesti. Kirja kirjalta Voitto Karhun ura poliisina kehittyy, ja niin myös suhde Ina Djurlingiin.  Hyytin kirjat innostavat tutkimaan Tampereen paikallishistoriaa lisää.

Dekkarisarjan aloitti Tummat pilvet eilisen (2019), jolle Suomen Dekkariseura myönsi Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan 2020. Alkuvuodesta 2020 ilmestyi sarjan toinen osa, Musta talvi, ja syksyllä kolmas osa Ruumiinpuntari.

Lääninetsivä Juhani Kuikka tutkii

Jos pidät Agatha Christiestä tai Komisario Palmusta, kannattaa tutustua Terttu Autereen lääninetsivä Juhani Kuikasta kertoviin dekkareihin. Hämeenlinnalaiskirjailijan kirjat ovat nostalgisia cozy crime -henkisiä salapoliisiromaaneja, jotka sijoittuvat 1930-luvulle. Tapahtumapaikkakunnat vaihtuvat eikä niitä nimetä, mutta tarinan edetessä saattaa ehkä pystyä päättelemään, mikä paikkakunta kulloinkin voisi olla kyseessä. Vaikka tapahtumapaikkakunta vaihtuu, niin rikoksia tutkimaan saapuu aina lääninetsivä Juhani Kuikka. Ihmeellistä kyllä myös filosofian maisteri Onerva Ojala sattuu olemaan paikkakunnalla syystä tai toisesta, milloin kesätöissä tai opettajan sijaisena.

Terttu Autere kirjoissa kielenkäyttö on miellyttävää, teksti sujuvaa ja historiallinen konteksti on kunnossa. Eihän muuta oikeastaan voi odottaakaan eläkkeellä olevalta äidinkielen- ja historianopettajalta.

Lääninetsivä Kuikasta kertovia dekkareita on nyt jo viisi, sillä uusin Sen edestään löytää -kirja ilmestyi syksyllä 2020:

• Kuka murhasikaan rouva Holmin (2014)
• Kuolema Eedenissä (2016)
• Kaunis mutta kuollut (2017)
• Kuokkavieraana kuolema (2019)
• Sen edestään löytää (2020)

Katso myös

Räiskyvä 20-luku

Iloinen 20-luku (Suomi 100-artikkeli)

Pekka Hyyti Kohtaamia-sivun haastattelussa

Virpi Hämeen-Anttilan blogi Kadonnutta 20-lukua etsimässä

Kirjoitti Leila Virta, Tampereen kaupunginkirjasto 11/2020