Juttuja Juttuja

Omituiset aikuiset

Useimmat aikuiset ovat jonkin verran omituisia. Toiset ovat vielä omituisempia, kuin toiset. Mistä voi olla kyse ja kuinka siihen tulisi suhtautua?

Irokeesitukkainen vanhempi punkkarimiesAikuiset ovat omituisia. Se on totta. He ovat saaneet kehittää luonteensa ja käyttäytymisensä kummallisia piirteitä vähintään yli 18 vuotta, jolloin ihmisestä tulee Suomessa täysi-ikäinen.

Omituiseksi tullaan usein vähitellen, aikojen saatossa. Toisin kuin lapset ja nuoret, aikuiset ovat ikään kuin luutuneet ja käppyröityneet omituisuuksiensa ympärille vähän samalla tavalla, kuin vaativalla paikalla kasvava puu voi tuulen ja sateen pieksämänä muuttua monikoukkuiseksi, mutkikkaaksi ja matalaksi. Näin käy esimerkiksi luodolla tai suolla kasvaville männyille. Voisikin sanoa, että omituisuus on sopeutumista. Omituisuus on sitä, että ihminen on löytää mukavan tavan elää ja olla ja viis veisaa muiden mielipiteistä.

Ihan sama, sanoi ukki

Itse olen muuttunut omituisemmaksi jo pitkään, olenhan pian 39-vuotias, mutta vielä on paljon mahdollisuuksia! Pähkinänkuoressa: mitä vanhempi ihminen, sitä omituisempi. Esimerkiksi ukkini mielestä oli mielenkiintoista sekoittaa yllättäviä ruoka-aineita. Hän oli keksinyt, että kainuulainen sekamarjakiisseli maistuu hyvältä salaatinlehtien kanssa. Oliko omituista? No oli! Toisaalta se maistui yllättävän hyvältä. Tuli mieleen Tatu ja Patu, syömään! -kirja, jossa tehdään havaintoja ruoasta ja syömisestä outolalaiseen malliin.

Skootterilla ajava sadeviittainen nainenToinen ukkini hankki 80 vuotiaana moottoripyörän, traktorin ja mönkijän. Mönkijä ja traktori oli helpompi ymmärtää, kuin moottoripyörä, mutta välittikö ukkini? No ei! Hän sanoi (suurin piirtein): ”Ihan sama”, ja jatkoi moottoripyörän, mönkijän ja traktorin käyttämistä vuorotellen. Hän hankki myös nahkapuvun ja kasvatti uskomattoman omituiset pulisongit, mutta se on toinen juttu. Jukka Itkosen satukirjassa Sorsa norsun räätälinä Punahilkan mummo revittelee metsässä mopolla. Christel Rönssin Tarina liehupartaisesta pikku sedästä kirjassa sedällä on niin pitkä parta, että sinne häviää tavaroita ja lopulta yksi lemmikkieläinkin. Minun elämässäni nämä asiat tapahtuvat vähän niin kuin oikeasti.

Ripaus omituisuutta ja tujaus outoutta tekee elämästä helpompaa ja mukavampaa

Itse olen huomannut, että esimerkiksi vaatteiden kanssa on sitä helpompaa, jos päättää, ettei aio olla yhtään muodikas. Laitoin tänään maastokuvioisen sadeasun, joka oli lapseni mielestä mauton ja kamala ja luultavasti omituinenkin. En piitannut yhtään, sillä minusta oli aika mahtavaa kävellä rennosti, villisti ja omituisesti lätäköiden läpi ja piileksiä syvällä sadetakin hupun uumenissa. Näin vain pienen kaistaleen asfalttia, jonka päällä oli loisteliaan värisiä lehtiä. En ollut tyylikäs enkä hillitty, mutta pysyin kuivana ja minulla oli mukavaa, vaikka satoi ja lapseni huokaili erittäin äänekkäästi.

Vedessä olevia henkilöitä sammalta päässäOmituisuus: noloa, jännittävää vai mahtavaa?

Voiko omituisuus olla pahasta? Omituisuus voi olla ainakin vähän pelottavaa. Eoin Colferin kirjassa Legenda Pottu-Mäkisestä on omituinen kirjastonhoitaja, jota Koivulan veljekset vähän pelkäävät. Kun luet kirjan, saat tietää, oliko pelkoon aihetta. Uskon, että useimmiten omituisuus on harmitonta ja kummalliset asiat saavat aikaa myöten luonnollisen selityksen. Sinäkin ehkä ymmärrät, viimeistän sitten, kun sinusta on tullut omituinen aikuinen.

Sitten saatat huomata, ettei omituisuus ole noloa, vaan koleaa, vaan parhaassa tapauksessa vähän kumpaakin, noleaa.


Jenni Joru, Lempäälän Kuljun kirjasto. 10/2017.

Jutun teokset

1-5 / 5

Uusimmat

1-5 / 13

Useimmat aikuiset ovat jonkin verran omituisia. Toiset ovat vielä omituisempia, kuin toiset. Mistä voi olla kyse ja kuinka siihen tulisi suhtautua?

Luotu: 3.10.2017

Tuhmilukset eli ajoittain huonotapaiset vintiöt ovat lapsiolentoja, joille sattuu ja tapahtuu enemmän kuin muille. Mutta mitä ja miksi?

Luotu: 7.8.2017

Super-Kauno haastatteleeJohanna Hulkko on Nokialla asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja kirjoittamisen ohjaaja.

Luotu: 1.8.2017

Super-Kauno haastatteleeSuper-Kauno haastattelee Markus Nivalaa. Markus esiintyy ja toimii ohjaajana Sirkus Supiaisessa.

Luotu: 7.8.2017

Soittoharrastuksen aloittamiselle ei ole alaikärajaa. Tarvitaan vain innokkuutta ja kiinnostus musiikkiin sekä halu harjoitella soittamista. Esittelemme nyt kolme nuorta pirkanmaalaista soittajaa:  Petja soittaa pianoa, Anna viulua ja Juha saksofonia. Mitä soitinta sinä haluaisit kokeilla?   

Luotu: 17.7.2017